Maanantaijää, viikko 49: Tuppuraisen ulosajosta Tapparan tehottomaan ylivoimaan

LIIGA / Artikkeli
Jani Tuppurainen on herättänyt taklauksillaan kohua.
Kuva © Vesa Pöppönen www.facebook.com/VesaPhoto
Maanantaijäällä tällä kertaa aiheina Jani Tuppuraisen toistuvat ulosajot sekä yllättävät nimet maali- ja pistepörssien kärkikymmenikössä. Paikallistoimittajat käyvät läpi myös JYPin maalivahtitilannetta ja Tapparan ylivoimaa.

Kuluneen Liiga-viikon suurin uutinen oli Kim Hirschovitsin siirtyminen Kärppiin. Oululaiset jatkavat lainamaalivahdeilla Iiro Tarkin loukkaantumisen vuoksi. Ässien pitkäaikaistoipilas Matti Kuparinen pelasi kauden avausottelunsa.

Bluesin talousongelmista saatiin lisätietoa, ja seuran toimitusjohtaja erosi toimestaan. Kurinpidolta ei vältytty tälläkään viikolla. TPS:n Henrik Tallinder sai yhden ottelun pelikiellon.

Jan Latvala saavutti huikean 1200 ottelun rajapyykin. Samalla Liiga-kierroksella Ilves peluutti 17-vuotiasta Nuorten SM-liigassa tehoillutta Otto Koivulaa.

Janne Keränen valittiin kuukauden parhaaksi pelaajaksi toisena KalPa-pelaajana peräkkäin. HPK:n valmennus meni tulevan kauden osalta kokonaan uusiksi.

Maanantaijäällä tällä viikolla ovat mielipiteitään jakamassa Jyväskylän toimituksesta Tapani Kalliokoski ja Tampereen toimituksesta Juha Oinonen.

Jani Tuppurainen on taas otsikoissa ulosajoon johtaneen taklauksen vuoksi. Onko JYPin kultakypärä rottien rotta vai väärä mies väärään aikaan väärässä paikassa?

Silmälaput päässä tilanteisiin koohottaminen ei ole kypsän pelaajan merkki

Tapani KalliokoskiJani Tuppurainen on viime kausina ollut otsikoissa turhan usein juuri taklaustensa takia. Tällä kaudella Lauri Tukoseen kohdistuneessa taklauksessa nähtiin, että sillä saralla Tuppuraisella on niin sanottu musta kohta.

KalPa-ottelussa taklaus kohdistui Christopher Bengtssoniin, mutta tällä kertaa tuomio (5+20) oli ehdottomasti väärä ja ylimitoitettu. Kyseisessä tilanteessa JYP-hyökkääjällä on tilanteessa "puolen kentän vauhti", mutta hän jarruttaa juuri ennen taklausta ja kohdistaa taklauksen oikeaoppisesti keskivartaloon − niin sanotusti kylki kylkeä vastaan.

Ruotsalaispeluri on tilanteessa täysin omasta syystään kykenemätön ottamaan taklauksen vastaan, ja siksi saa kovan tällin. Bengtsson palasi kuitenkin peliin vielä mukaan, että sikälikin tuomio oli oikeusmurha.

Tuppurainen on kuitenkin omilla otteillaan saanut aikaan sen, että nimi on varmasti painettu tuomareiden mieleen. Silmälaput päässä tilanteisiin koohottaminen ei ole kypsän pelaajan merkki. Hän on liigan nopeimpia luistelijoita, ja fysiikan lakien mukaisesti nopeus kasvattaa osuman kovuutta, vaikka Tuppurainen ei mikään isokokoinen pelaaja olekaan.

Taklattavan ja taklaajan vastuuta ei voi korostaa koskaan liikaa. Eikä se ole sattumaa, että kaudesta toiseen samat pelaajat ovat tilanteessa, jossa pohditaan onko taklaus puhdas vai ei.

Juha Oinonen: Aika samoilla linjoilla Tapanin kanssa. Bengtssoniin kohdistunut taklaus ei ollut itsessään törkeä, vaan koko tilanne oli lähinnä epäonninen. Ulosajo oli ylireagointia, mutta kun pelaaja näytti loukkaantuneen, ja taklaajan nimi oli Tuppurainen, niin tuomareiden päätös oli vähintään ymmärrettävä.

Tuppuraisen onkin syytä tarkkaan miettiä omaa pelityyliään. Kultakypärästä on joukkueelle paljon enemmän hyötyä kiekollisessa pelissä. Ilman loukkaantumisia ja kohujakaan ei Tuppurainen tällaisilla taklauksilla millään tavalla edistä JYPin peliä.

Kultakypärä Vänttinen on saanut Sportissa tuulettaa aiempia kausia enemmän.
Kultakypärä Vänttinen on saanut Sportissa tuulettaa aiempia kausia enemmän.
Kuva © KRISTIAN SALMINEN - KRISTIAN.SALMINEN@JATKOAIKA.COM

Liigan piste- ja maalipörssin kärkikymmenikössä on yllättäviä nimiä. Mikä on nostanut esimerkiksi Tuomas Vänttisen ja Mika Partasen Liigan tehokkaimpien hyökkääjien joukkoon?

Yksi tekijä Vänttisen tehokkuuden takana saattaa olla siirtyminen laitahyökkääjäksi

Kalliokoski: Roolin ja itseluottamuksen kombinaatio. Mika Partasen kohdalla puhutaan myös ihan tavallisesta kehittymisestä kohti oman potentiaalin maksimia.

Partanen on tällä kaudella lunastanut niitä odotuksia, mitä HIFK-toimistolla häneen on varmasti kohdistettu. HIFK-hyökkääjä osoitti kaudella 2012-13 Mikkelin Jukureissa, että kykenee tekemään tulosta myös hyökkäyspäässä.

Mestiksessä lainalla pelannut Partanen iski tuolla kaudella Jukureille 20 maalia ja yhteensä 38 tehopistettä. Isokokoinen hyökkääjä pystyy ulottuvuudellaan ja liikkeellään voittamaan Liigassa 1-1-tilanteita. Pystyy myös viimeistelemään maalin edestä, ja tällä hetkellä on menossa yli 20 maalin kauteen.

Se on se potentiaalin maksimi, mihin Partanen terveenä ollessaan pystyy tulevilla kausilla säännöllisesti, jos ulkomaan kaukalot eivät kutsu.

Tuomas Vänttisen kohdalla voidaan puhua "uudesta keväästä". Kokenut hyökkääjä on Sportissa eri roolissa, mitä on viime kausina totuttu näkemään. Vänttinen on omilla otteillaan ansainnut nykyisen roolinsa, eikä sitä ole ojennettu kultalautasella.

SaPKo-kasvatti on jo nyt tehnyt oman maaliennätyksensä ja tulee rikkomaan myös piste-ennätyksensä tällä kaudella. Itseluottamus ja rooli on juuri tällä hetkellä täysin maksimaalinen. Toisin kuin Partanen, pelaa Vänttinen tällä hetkellä uransa parasta jääkiekkoa nimenomaan hyökkäysalueella.

Oinonen: Tuttuja ja odotettujakin pelaajia on pörssien kärkinimien joukossa, mutta yllättäjät ovat aina tervetulleita. Nuoret Jarno Kärki ja Sebastian Aho ovat tekemässä läpimurtoaan. Myös marraskuun pelaajaksi valittu Keränen on nostanut profiiliaan entisestään. KalPa-laituri oli jo viime kaudella 18 osumallaan maalipörssin kahdeksas.

Partasenkin tasonnostoa on odotettu jo pari kautta. Iso rooli on aiemminkin ollut tarjolla, mutta tällä kaudella Partanen on pystynyt pelaamaan vastuun mukaisesti. Pelaaja itse tietää, onko esimerkiksi harjoittelussa tai muussa kauteen valmistautumisessa tehty jotain eri tavalla kuin ennen.

Piste-ennätys on jo tuplattu, vaikka kausi on vasta puolivälissä. Jos pelin taso pysyy koko kauden yhtä korkealla, voi HIFK:lla olla edessä tiukat sopimusneuvottelut. Tehokas ja monipuolinen voimahyökkääjä on varmasti kuuma nimi siirtomarkkinoilla − niin Liigan sisällä kuin ulkomaillakin.

Myös Vänttisen kiekolliset taidot ovat olleet tiedossa, mutta tällä kaudella kokenut hyökkääjä on saanut maksimoitua tehonsa. Yksi tekijä Vänttisen tehokkuuden takana saattaa olla siirtyminen laitahyökkääjäksi. Tunnollisena puolustavana hyökkääjänä tunnettu Vänttinen saa laidalla pelata vapaammin ja kiekollisemmassa roolissa, mikä on näkynyt maalipörssissä.

Tarkki ei ole kuluvalla kaudella päässyt parhaalle tasolleen.
Tarkki ei ole kuluvalla kaudella päässyt parhaalle tasolleen.
Kuva © Timo Savela

Tuomas Tarkki on ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin tilanteessa, missä ei ole selkeä ykkösmaalivahti. Syrjäyttääkö Veini Vehviläinen Tarkin valtaistuimelta jo tällä kaudella?

Vehviläinen on kaikilla mittareilla tällä hetkellä parempi maalivahti kuin Tarkki

Kalliokoski: Tuomas Tarkki ei ole koskaan ollut parhaimmillaan, jos hänellä on ollut tasaväkinen kirittäjä joukkueessa. Enteilin jo ennen kauden alkua, että Veini Vehviläinen tulee haastamaan Tarkin loppukaudesta. Hän on tehnyt sen kuitenkin jo nyt. Vehviläinen on kaikilla mittareilla tällä hetkellä parempi maalivahti kuin Tarkki.

Marko Virtasella on haastava tilanne siinä mielessä, että Tarkin pudotuspelikokemusta joukkue tarvitsee keväällä. Tällä hetkellä Vehviläinen kuitenkin torjuu JYPille enemmän pisteitä kuin Tarkki, mikä aiheuttaa sen, että Tarkin itseluottamus on kovilla.

Tosiasiassa Virtasen onkin ratkaistava tuo dilemma jotenkin, koska pelillisesti Vehviläinen pitäisi aloittaa enemmän otteluita kuin Tarkin, mutta joukkue tarvitsee kuitenkin henkisesti kunnossa olevaa Tarkkia.

Laine on ollut ylivoimalla tehokas, mutta toisenlaisella roolituksella tehoja voisi syntyä enemmänkin.
Laine on ollut ylivoimalla tehokas, mutta toisenlaisella roolituksella tehoja voisi syntyä enemmänkin.

Tappara on tehnyt Liigassa toiseksi eniten maaleja, mutta kirvesrintojen ylivoima on vasta kymmenenneksi tehokkainta. Mikä Tapparan ylivoimassa mättää?

Laineen ja Järvisen yhdistäminen toisi takuuvarmasti lisää ylivoimamaaleja

Oinonen: Tappara on lähes koko kauden pelannut ylivoimaa kahdella neljän hyökkääjän ja yhden puolustajan koostumuksella. Hyökkääjät ovat vaihdelleet, mutta Teemu Aalto ja Nick Plastino ovat pitäneet paikkansa siniviivalla.

Puolustajakaksikkoa ei tehottomuudesta voi syyttää. Molemmat ovat 20 tehokkaimman ylivoimapuolustajan joukossa.

Ongelmat johtuvat siitä, että pelaajien parhaita ominaisuuksia ei hyödynnetä tarpeeksi hyvin. Kahden kauden ajan Jan-Mikael Järvinen ruokki Olli Palolaa tarkoilla ja oikea-aikaisilla syötöillään. Tällä kaudella Järvisen kakkosviisikossa ainoa kätisyydeltään sopiva on Arttu Ilomäki, mutta hänen roolinsa on erilainen.

Patrik Laine on tehnyt Tappara-pelaajista eniten ylivoimamaaleja ja sopisi täydellisesti Järvisen tutkapariksi. Taiturit pelaavat kuitenkin eri ylivoimaviisikoissa, vaikka tasaviisikoin ja esimerkiksi jatkoajalla pelaavat yhdessä. Tämän kaksikon yhdistäminen toisi takuuvarmasti lisää ylivoimamaaleja.

Toinen kiinteä parivaljakko, joka erotetaan toisistaan ylivoimalla, on Henrik Haapala ja Kristian Kuusela. Tapparan pelillinen nousu tällä kaudella alkoi näiden kahden laiturin laittamisesta samaan ketjuun. Taiturit löytävät toisensa kaukalossa hämmentävän saumattomasti. Miksi tätä(kään) ei hyödynnetä ylivoimalla?

Viikon pelaaja: Janne Juvonen, Pelicans

Kahdessa ottelussa 56 torjuntaa ja kaksi päästettyä maalia. Lahtelaisten voittoputki venyi viiden ottelun mittaiseksi − eikä vähiten loistavan maalivahtipelin ansiosta.

Viikon twitaatti: 

» Lähetä palautetta toimitukselle