Kuluneella viikolla otsikoissa nähtiin erityisesti pelaajasiirtoja ja jatkosopimuksia, sekä pelaajistossa että valmennuksessa. Myös kovia loukkaantumisia uutisoitiin.
TPS aloitti hurjan tyhjennysmyynnin. Viikon aikana Turusta lähtivät muihin maisemiin Tero Koskiranta, Ryan Lasch, Juraj Simek, Simon Gyspers ja Jakub Nakladal. Tulopuolella uutisoitiin Ville-Vesa Vainiolan siirtyminen TPS-miehistöön sekä vaihtokauppa Ilveksen kanssa.
Turussa julkaistiin myös ensi kauden päävalmentaja Ari-Pekka Selin ja muu valmennusryhmä. Sport ilmoitti Tomek Valtosen jatkavan seuran päävalmentajana.
Blues myi tšekkipuolustaja Petr Zamorskyn Ruotsiin, Pelicans taas parhaan maalintekijänsä Tommi Paakkolanvaaran Sveitsiin.
Ryan Zapolski jatkaa uraansa Raumalla, ja Teemu Aalto Tapparassa. Ässät lainasi Sebastian Ahon Kärpistä, ja myös Teddy Da Costan lainasopimus Pelicansin kanssa sai jatkoa.
TPS:n Lauri Tukonen on käsivamman vuoksi loppukauden sivussa. Lukko ja Ässät menettivät parhaat pistemiehensä sairastuvalle. Kärppien Ivan Huml potee alavartalovammaa kolmesta neljään viikkoa.
Pelin ulkopuolisiakin asioita tapahtui. Suomen ensimmäinen jäähalli, Hakametsä, täytti 50 vuotta. Legendaarinen kärppäsentteri Jari Viuhkola lopetti uransa.
Maanantaijäässä puolesta ja vastaan paukuttavat Pelicans-toimituksen Miska Miettinen ja Tampereen toimituksen Juha Oinonen. Oletko heidän kanssaan samaa vai eri mieltä? Pistä meille mielipiteesi Jatkoajan toimituksen sähköpostiin, Twitteriin tai Facebook-sivuille.
Pelicansin mahdollisuudet pudotuspeleihin ovat äärimmäisen pienet. Varsinkin alkukaudesta joukkuetta vaivasivat loukkaantumiset, mutta mitä hyvää ja huonoa kauteen on sisältynyt? Ketkä ansaitsevat kaudesta puhtaat paperit?
Miska Miettinen: Loukkaantumisia oli alkukaudesta runsaasti, ja on edelleen. Näyttää siltä, ettei tämä kierre ota millään loppuakseen.
Joukkueen positiivisimpia asioita ovat pääasiassa illasta toiseen jatkuva kova työnteon moraali ja hyvä peli-ilme. Vaikeinakin aikoina pahasti siipirikkoisen Pelicans-miehistö vaikuttaa jättävän itsestään kaiken kentälle.
Toinen ehdottomasti positiivinen asia on puolustus- ja etenkin maalivahtipeli. Vaikka lauantain kierroksen jälkeen Pelicans olikin päästänyt 123 maalia, on sen alakerran tiivis ja uhrautuva puolustaminen ollut mielestäni vähintään kohtuullisella tasolla.
Huonoja asioita Pelicansin kannalta onkin sitten valitettavasti enemmän. Ensinnäkin käsittämätöntä loukkaantumissumaa on vaikea ymmärtää. Joulun alla ensiesiintymisen liigassa tehnyt Anrei Hakulinen on yksi hyvä esimerkki.
Mies tuli kuntoon ja teki maaleja, oli väkevä hyökkäyspäässä ja oli murtautunut Pelicansin ylivoimaan. Yllättäen sentteri loukkaantui tammikuussa SaiPa-pelissä.
Loukkaantumiset ovat eittämättä syöneet tehoja Pussinokkien alakuloisesta hyökkäyspelistä. Toisinaan hyökkääminen ja ylivoimatilanteet tuntuvat olevan todellista tervanjuontia. Ajoittain varsin hampaattoman oloinen hyökkääminen on tehotonta ja jokseenkin jopa väsynyttä.
Vaikeinakin aikoina pahasti siipirikkoisen Pelicans-miehistö vaikuttaa jättävän itsestään kaiken kentälle.
Kuluvan kauden osalta puhtaat paperit menevät Janne Juvoselle ja Juhani Tyrväiselle. Maalivahti Juvonen on ollut etenkin Jere Myllyniemen loukkaantumisen jälkeen uskomattoman kovassa iskussa siihen nähden, miten hankalaa Pelicansilla on ollut. Nuorten maailmanmestarin panos tarjoaa lahtelaisille illasta toiseen avaimet voittoon.
Tyrväinen puolestaan tuntuu olevan kaukalossa koko ajan joka paikassa. Kovasti vääntävä Tyrväinen laukoo, rakentelee maalipaikkoja, taklaa ja myös puolustaa hurjalla asenteella.
Ketkä ovat Liigan kuumimmat maalivahdit tällä hetkellä? Kuka olisi sinun valintasi pudotuspeleihin?
Miettinen: Tähän tekisi mieli nostaa aiemmin mainittu Juvonen. Mutta häntäkin kuumempia ovat tällä hetkellä Bluesin kummatkin veskarit Jani Nieminen ja Eetu Laurikainen. Hurjassa kunnossa oleva espoolaisnippu on voittanut esimerkiksi viidestä edellisestä koitoksestaan kaikki varsinaisella peliajalla päästettyään vain viisi osumaa.
Näissä kamppailuissa vastuu on jakautunut kuumille maalivahdeille tasaisesti, joten Bluesilla on tällä hetkellä erittäin positiivinen ongelma kassarien suhteen.
Toki on myös muistettava Juuse Saroksen valtaisa panos HPK:lle. Nuorten MM-kisojen aikaan jopa pudotuspeliviivan alle painuneella Kerholla oli hankalaa, kun Saros oli Pikkuleijonien mukana Kanadassa. Heti kun nuorten maailmanmestari tuli takaisin, alkoi hämeenlinnalaisjoukkue kairata tärkeitä pisteitä. Mies on HPK:lle kultaakin kalliimpi.
Juha Oinonen: Bluesin tapaan HIFK:lla on kaksi vahvaa maalivahtia, kun sekä Ville Husso että Kevin Lankinen ovat torjuneet vakuuttavasti. Erityisesti Lankinen on nostettava esille. HIFK:n pelättiin sukeltavan, kun Husso pelasi nuorten MM-kisoissa. Romahduksen sijaan Lankinen torjui upeasti ja nosti itsensä varteenotettavaksi haastajaksi Hussolle.
Kaikki edellä mainitut ovat kuitenkin varsin kokemattomia pudotuspeleissä. Siksi haluan nostaa esille kokeneen Juuso Riksmanin, joka upean viikon – kolme peliä, kaksi nollapeliä ja yksi päästetty maali – lisäksi on pelannut koko kauden kovalla tasolla.
Alkukaudesta Riksmanille näytti lankeavan kakkostorjujan rooli, mutta vahvoilla otteillaan konkari lunasti ykkösmaalivahdin tontin.
Pudotuspeleistä kun puhutaan, niin ei pidä unohtaa viime kevään finaalisankaria Tomi Karhusta, joka kaiken lisäksi saa taustatukea kokeneelta Iiro Tarkilta.
Ari-Pekka Selin on TPS:n uusi valmentaja. Mitä mieltä olet valinnasta?
Miettinen: Valmentajanimitys ei herätä minussa mitään sen suurempia ajatuksia. Asiaa on ehkä parempi katsoa uuden kerran ensi kauden alla. Kaiken kaikkiaan on tietysti hyvä, että TPS saa vaihtoaitionsa taakse valmentajan, jolla on jo liigakokemusta.
Oinonen: Selinistä on syntynyt mielikuva tiukkana ja vaativana valmentajana. Katastrofikauden jälkeen TPS tarvitsee kaukaloon yksinkertaista peliä ja työntekoa. Näitä elementtejä Selin varmasti tuo tullessaan.
Tosin Kai Suikkanenkin tunnetaan vaativana valmentajana. Kausi jäi hänen osaltaan kesken, mutta eipä TPS Suikkasen komennossa mitenkään vakuuttavasti esiintynyt. Ainakaan odotuksiin ja pelaajamateriaaliin peilattuna.
Mielenkiintoista onkin nähdä, mitä Selin lopulta Turussa saa aikaan. Nähtäväksi jää myös, kuinka apuvalmentajat Raimo Helminen, Kimmo Rintanen ja Jani Kiviharju valmennuksessa roolitetaan.
TPS myi viikon aikana ykkössentterin ja neljä ulkomaalaispelaajaa. Hyväksytkö sinä tyhjennysmyyntiä tässä tilanteessa?
Miettinen: Siirrot saavat hyväksyntäni. Tero Koskirannalla ja Ryan Laschilla olisi annettavaa mille tahansa joukkueelle niin Liigassa kuin SHL:nkin puolella. Miehet ovat näissä sarjoissa kovaa valuuttaa, joten sen puolesta ymmärrän heidän siirtyvän joukkueisiin, jotka pelaavat mestaruudesta.
Siirtojen ehdottomasti positiivisin asia on se, että Koskirannan ja Laschin lähdöt antavat luonnollisesti TPS:n junnuille todellisen näytön paikan. Lahdessa Pelicans-TPS-pelin nähneenä on pakko sanoa, että kultakypärä Mikko Rantanen ja maalin iskenyt Otto Nieminen olivat turkulaisten parhaimmistoa.
Simon Gysbersin ja Jakub Nakladalin lähtö ehkä vähiten yllättää. Gysbers on ollut kaiken kaikkiaan hasardi, eikä minun mielestä Nakladalkaan päässyt lähelle sitä, mitä varmasti odotettiin. Puolustuksessa ainakin Elmeri Eronen saa siirtojen myötä lisää peliaikaa ja vastuuta.
Siirtojen ehdottomasti positiivisin asia on se, että Koskirannan ja Laschin lähdöt antavat luonnollisesti TPS:n junnuille todellisen näytön paikan.
Kaiken kaikkiaan nämä kaikki siirrot kertovat siitä, että viimeistään nyt TPSn kausi on ohi. Outoa sinänsä, miten joukkue sukelsi näin syvälle. Sen takia ihmettelen, sillä kaikki poislähteneet ovat ehdottomasti liigatasolle kovia tekijöitä.
Tietysti tyhjennysmyynti on TPS-faneille kova paikka jo muutenkin tuskaisen ajan keskellä. Koskirannan ja Laschin lähdöt varmasti koettelevat joukkueen uskottavuutta yhä enemmän.
Oinonen: TPS:n seurajohdon näkökulmasta ymmärrän, että kovapalkkaisista pelaajista halutaan luopua, kun pelilliset tavoitteet on jo haudattu. Yleisölle tämä on kuitenkin pahimmanlaatuista pyllistämistä. Uskoisin, että esimerkiksi Laschin ansiosta on myyty useampikin kausikortti ja fanipaita.
Puhumattakaan mitä vahinkoa tällainen toiminta aiheuttaa kilpailullisen ammattilaissarjan imagolle ja periaatteille. Kohdistan kritiikkini siis ennen kaikkea Liigan johdolle, kun tyhjennysmyynnit mahdollistetaan vuodesta toiseen.
Kun Liigaan pääsystäkin sovitaan kabineteissa, niin mielestäni kilpasarjasta voisi sulkea pois, kun seuralla ei enää ole urheilullisia pyrkimyksiä. Toki yksinkertaisin ratkaisu olisi avata Liiga ja palauttaa karsinnat. Mestiksen pelaamisestakin tulisi mielekkäämpää.
Kun Liigaan pääsystäkin sovitaan kabineteissa, niin mielestäni kilpasarjasta voisi sulkea pois, kun seuralla ei enää ole urheilullisia pyrkimyksiä
Teemu Aalto pelasi perjantaina uransa 700. Liiga-ottelun. Onko Aalto Liigan vaarallisin yv-puolustaja. Jos ei, niin kuka on?
Miettinen: Tappara-pakki on ainakin lähellä tätä titteliä. Mies on ylivoimalla vastustajille pelote, joka osaa tehdä myös maaleja sekä jakaa oivallisia syöttöjä. Tällä kaudella Aalto on laukonut yhteensä neljä ylivoimaosumaa.
Toinen varsin pelottava pakki ylivoimalla on Bluesin Otso Rantakari. Jopa sensaatiomaista tulokaskauttaan liigakaukaloissa pelaava puolustaja on ampunut seitsemän rysää − jotka kaikki ovat syntyneet nimenomaan ylivoimalla. Espoolaisten selkeästi tehokkaimmalla pakilla on ehdottomasti hyvä tulevaisuus.
Oinonen: Aalto on ilman muuta liigan vaarallisimpia puolustajia ylivoimalla, minkä myös puolustajien pistepörssin ykkössija todistaa. Vaikean viime kauden jälkeen Aalto on nostanut selkeästi tasoaan, mikä palkittiin myös ansaitulla jatkosopimuksella.
Liigassa on tällä kaudella todella paljon laadukkaita puolustajia nimenomaan hyökkäyspelissä, joten yhtä selkeästi parasta on vaikeaa ellei peräti mahdotonta nimetä.
Miskan mainitseman Rantakarin lisäksi haluan nostaa tapetilla Lukko-kaksikon Janne Niskala ja Mikko Kousa. Niskalalla on puolustajista eniten maaleja, Kousalla kolmanneksi eniten. Ylivoimamaaleja kaksikon lavoista on syntynyt yhteensä 12. Molemmat laukovat kovaa ja ahkerasti, lisäksi kätisyydet sopivat loistavasti poikittaissyöttöihin.
Viikon pelaaja: Juuso Riksman, Ässät
Ässät voitti viikon kaikki kolmea otteluaan, eikä vähiten Riksmanin ansiosta. Porissa hopeaa ja HIFK:ssa mestaruuden voittanut kokenut maalivahti piti kahdessa ottelussa maalinsa puhtaana ja kolmannessa päästi vain yhden maalin.
Viikon twitaatti:
Tarttisin pari remonttimiest kevääks töihi. Mihi hintaa lähtis 4.kentän laiturit #hctps:n alennusmyynnist? #liiga
— Jortsu Jortikka (@JortsuJ) 1. helmikuuta 2015