Mestiksen piippuhyllyllä, viikko 46

MESTIS / Artikkeli
Kuva © Miikka Jääskeläinen - miikka.jaaskelainen@jatkoaika.com
Farssi, katastrofi, floppi. Mestiksen kurinpitoa on viime päivinä arvosteltu kovin sanankääntein. Lyttääkö Piippuhylly Mestiksen kurinpitopäällikkö Jouko Palmulan?

Mestis on noussut vauhdilla lehtien otsikoihin. Päähän kohdistuneet taklaukset, tappeleminen ja Heinolan Peliittojen päävalmentajan Petri Karjalaisen lausunnot ovat puhuttaneet kiekkokansaa.

Tästä ja muista kohahduttaneista aiheista Piippuhyllylle istuivat keskustelemaan vakiokasvomme Lauri Lehtinen Lempäälästä ja Eero Mutanen Joensuusta.

1.erä: Mestiksen kurinpitoa on käsitelty aiemminkin, mutta aihe tuntuu kuohuttavan yhä halleissa ja keskustelufoorumeilla. Onko Palmulalla homma hanskassa?

Lauri Lehtinen: Ei ole, ei edes lähellä. Jouko Palmulan linjaus tappeluiden paheellisuudesta suhteessa päähänkohdistuneisiin taklauksiin on väärä ja vastoin kaikkea yleistä jääkiekkoajattelua.

Peliittojen Jukka Sompi menetti työkykynsä taklauksen johdosta, mikä arvioitiin kahden ottelun pelikiellon väärtiksi. Sompia rehdisti puolustanut Henri Manninen oli ilmeisesti samanlainen pahis, kaksi peliä kakkua hänellekin. Järki, hoi!

Perjantaina maalivahtinsa koskemattomuutta puolustanut LeKi-kapteeni Jarkko Näppilä haastoi JYP-Akatemian Oula Palven painiin, joka kehittyi nyrkkeilytappeluksi. Näppilä dominoi Palvea ja Palven saatua kaksiminuuttinen, Näppilä korjasi kolmen ottelun pelikiellon Palmulalta. Mihin Mestis on sarjana menossa?

Tässä jo hetken Mestistä seuranneena henkilönä menee vähän sanattomaksi tämän edessä. Jos Peliittojen Petri Karjalainen saa avautumisestaan toimitsijakieltoa ja sakkoja, on todellinen farssi valmis. Nokka kattoon ja kohti uusia pettymyksiä, Mestiksen kurinpito.

Eero Mutanen: Ei ole. Palmulan aikana kurinpito on ollut yksiselitteisen luokatonta.

Olen pitänyt yleensä ohjenuoranani sitä, etten kritisoi tuomareita. Peli on nopeaa, ja virheitä sattuu kaukalossa jokaiselle. Palmulalla on kuitenkin mahdollisuus kelata videoita edestakaisin ja tehdä päätökset sen pohjalta. Nyt nähdyn kaltaiset päätökset vievät peliä täysin väärään suuntaan, ja linjaa tuomioista on vaikea kaivamallakaan löytää.

2.erä: Jukurit lähti maaottelutauolle melko odotetusti sarjan kärkisijoilta. Pysäyttääkö tämän kauden Jukureita mikään? Onko SM-liiga utopiaa Mikkelissä?

Lehtinen: Jukurit pelaa tänä keväänä finaaleissa erittäin suurella todennäköisyydellä. Laaja materiaali, voittamisen kulttuuri ja laadukas valmennus takaavat kevään menestyksen.

On kuitenkin toinen aihe, nouseeko Jukurit tänä keväänä mestariksi ja haastajaksi liigakarsintoihin. Kuparisaaren huuma, TUTO:n "Tami-show" ja Joensuun ärjyt karjut luovat jälleen nousukiidon kohti kevättä, joten Jarno Pikkaraisen on estettävä joukkueensa alttius robottimaisuudelle kevään tärkeimmissä otteluissa.

Jukurien nousuhaaveet ovat utopiaa, ainakin vielä. Aivan perusasioissa ollaan rutkasti jäljessä hallista aina yleisömääriin asti. Joukkue kuitenkin voi lunastaa odotukset, siitä ei ole epäilystäkään.

Mutanen: Todennäköisimmin pysäyttäjä löytyy vasta karsinnoista, mutta ei lukita tätä vastausta vielä. Jukureiden puolesta puhuu se, että joukkue on todella leveä ja sillä on hyvin kurinalainen ja selkeä pelitapa, jota se jauhaa armottomalla varmuudella. Töyssyjä tielle voi tulla sen myötä, että joukkue väsyy henkisellä puolella otteluiden toistaessa illasta toiseen samaa kaavaa.

Jarno Pikkaraisen vahvuus on mielestäni joukkueiden nostaminen sitouttamalla jokainen pelaaja yhteiseen kovaan työntekoon. Mies onkin ollut Mikkelissä uuden haasteen edessä luotsatessaan ennakkosuosikkia läpi pitkän kauden. Viime vuonna tulos jäi hiukan laihaksi, joten tänä vuonna näyttämistä vielä piisaa.

Liiga ei ole utopiaa Mikkelissä pitkällä tähtäimellä, mutta hyvin ohuella langalla Päämajakaupungissa tällä hetkellä mennään. Juniorityö ei ole missään nimessä riittävällä tasolla, eivätkä sitä ole myöskään yleisömäärät.

Jukurit tarvitsisi pohjalle yli kaksituhantisen perusyleisön ja sen päälle huikean kiekkobuumin, mutta valitettavasti sellaista ei ole tullut joukkueen hyvistä esityksistä huolimatta. Näin ollen on hyvin vaikea nähdä Jukureiden olevan SM-liigajoukkue vielä lähivuosina.

Hieno joukkue Jukureilla joka tapauksessa tänä vuonna on, se on aivan selvää.

3.erä: Sport kärsii huimasta loukkaantumissumasta. Pystyvätkö kotkapaidat pitämään itsensä mukana kärkikamppailussa?

Lehtinen: Kotkapaitojen kansainväliset pelit poikivat rutkasti loukkaantumisia, mutta itse peliotteisiin tämä ei ole vaikuttanut. Vaasassa on tajuttu, että fiksuilla ja rakentavilla liigalainoilla voi myös perinteisen Mestis-seuran tavoitteita viedä eteenpäin.

Sport tekee seurana määrätietoista työtä, jonka hedelmät korjataan jälleen keväällä täydessä Kuparisaaren jäähallissa.

Mutanen: Kyllä pystyvät. Joukkueen varsinaiset syömähampaat ovat kuitenkin edelleen paikallaan ja Vaasassa on onnistuttu parsimaan tilannetta pelaajalainoilla.

Jatkoaika: Viikon onnistuja ja epäonnistuja?

Lehtinen: Ainoa puhtaan pelin joukkue, Sport oli viikon onnistuja. Kotkapaidat tekevät hivenen hiljaista työtä, mutta silti erittäin onnistuneesti.

Epäonnistujasta ei lie epäselvyyttä. Jouko Palmulan johtama kurinpito on täysin kujalla.

Mutanen: Onnistuja on Sport. Taukoa edeltänyt suvantovaihe jäi historiaan kolmen voiton myötä. Joukkue pelasi Jokipoikia vastaan kurinalaista ja luovaa kiekkoa, Savonlinnassa taas vastakkain olivat ajoittain isät ja pojat. Kirsikkana kakun päälle vaasalaiset upottivat Jukurit Mikkelissä. Hieno viikko.

Epäonnistuja on linjaton kurinpito, josta tarkemmin voi lukea Laisin Ernon verkkolehteemme kirjoittamasta hyvästä kolumnista.

» Lähetä palautetta toimitukselle