Monta NHL-kiekkoilijaa, monta nuorta lupausta, monta kiekkoperhettä. Kesällä 2015 toisen polven kiekkoilijoista harva kuuluu varaustilaisuuden ehdottomaan kärkikaartiin.
Jatkoaika esittelee kesän 2015 toisen polven kiekkoilijoita ja heidän NHL:ää pelanneet lähisukulaisensa. Tuleeko näistä toisen polven kiekkoilijoista menestyviä NHL-pelaajia?
Rasmus Andersson − isä: Peter Andersson
Rasmus Andersson on OHL:n Barrie Coltsissa kuluneen kauden pelannut ruotsalaispuolustaja, joka sijoittui kuluneella kaudella sarjan kolmanneksi puolustajien pistepörssissä. Hänet valittiin myös sarjan parhaaksi puolustajaksi. Andersson on pelaajatyyppinä kiekkoa hyvin liikuttava puolustaja, jolla on mainio laukaus sekä hyvä pelikäsitys. Hänen luistelunsa ja puolustuspelinsä kaipaa parantamista, ja se on tiputtanut Anderssonin odotusarvoa varaustilaisuudessa kolmannen ja neljännen kierroksen paikkeille.
Anderssonin isä Peter Andersson oli kolmena vuonna nuorten MM-kisoissa esiintynyt puolustaja, joka loisti etenkin kauden 1984-85 kisoissa 14 pisteellä seitsemässä ottelussa. Rangers oli varannut Anderssonin jo vuonna 1983, mutta NHL:ään Andersson saapui vasta kaudella 1992-93. NHL-ura jäi vaatimattomaan 39 otteluun Rangersissa ja Florida Panthersissa. Tuloksena oli kuitenkin olympiahopeaa sekä useita MM-kisaesiintymisiä.
Pelaajauransa jälkeen Andersson on toiminut GM:nä, pelaajatarkkailijana sekä pelaajatoiminnasta vastaavana ja valmentajana Ruotsissa sekä valmentajana Sveitsissä. Anderssonin toinen poika Calle Andersson varattiin Rangersiin vuonna 2012. Vancouver Canucksin 2009 varaama Peter Andersson ei ole läheistä sukua ensinmainitulle kaimalleen.
Jackson Keane − isä: Mike Keane
Sentterinä pelaava Jackson Keane muistuttaa pelityyliltään Jeff Skinneriä. Pienikokoinen ja vaikeasti kiinniotettava Keane on erittäin liukas luistelija, jolla on hyvä pelisilmä hyökkäysalueella. Hyvä pelisilmä tekee Keanesta taitavan hyökkäyspään pelaajan. Keanen heikkoudet ovat pieni koko ja ajoittainen hienostelu kiekon kanssa. NHL-potentiaalia Keanelle odotetaan alempien ketjujen energiahyökkääjän rooliin.
Periksiantamattomana duunarina pitkän, 1161 runkosarjapeliä ja 220 pudotuspeliä sisältäneen uran NHL:ssä pelannut Mike Keane oli urallaan loistava kahden suunnan hyökkääjä alemmissa ketjuissa. Keanen paras kausi 1992-93 kerrytti pistesaldoa peräti 60 tehopisteen verran, mutta ensisijaisesti hänet tunnettiin puolustavasta roolistaan. Hän voitti ensimmäisen Stanley Cupinsa Montreal Canadiensissa kyseisellä kaudella. Keane ehti toimia myös joukkueen kapteenina. Muutamaa vuotta myöhemmin joukkueessa kiehui, ja Keane oli osana kuuluisaa Patrick Roy -kauppaa.
Colorado Avalanche vuoli kaupalla kultaa, ja muutamaa kuukautta myöhemmin Keane, Roy ja Avalanche juhlivat seuran ensimmäistä mestaruutta joukkueen kukistettua finaalisarjassa Florida Panthersin. Kaksi kautta myöhemmin Keane siirtyi Rangersiin, muttei ehtinyt pelata kokonaista kautta ennen siirtymistään Dallas Starsiin. Starsissa Keane voitti kolmannen mestaruutensa. NHL-ura päättyi työsulkukauteen 2004-05, mutta Keane jatkoi tämän jälkeen pelaamista AHL:ssä viiden kauden ajan.
Pelaajauransa jälkeen Keane on toiminut viimeiset kaksi kautta valmennustehtävissä Winnipeg Jetsissä. Hän on myös järjestänyt alueella hyväntekeväisyysotteluja jo viiden vuoden ajan. Tapahtuma kerää rahoja muun muuassa lasten mielenterveystyöhön.
Casey Fitzgerald − isä: Tom Fitzgerald
Pienikokoinen yhdysvaltalaispuolustaja Casey Fitzgerald ei ole varaustilaisuuden puhutuimpia kärkinimiä. Perheen kiekkojuuret ja hyvät perusedellytykset - nopea luistelu ja sulava kiekonkäsittely - ovat nostaneet Fitzgeraldin myös varaustilaisuuden listoille. Fitzgerald on luotettava ylivoimapuolustaja ja peliä avaava pelaaja, jolla on hyvä laukaus. Puolustuspäässä Fitzgerald lukee peliä asiallisesti, mutta keskittyminen sekä kovuus uupuvat ajoittain hänen pelaamisestaan. Fitzgeraldin potentiaali voi viedä hänet parhaimmillaan Top 4 -tason pakiksi NHL-tasolle.
Isä Tom Fitzgerald oli luotettava puolustava hyökkääjä 1097 runkosarjan ottelun verran. New York Islanders varasi hänet vuonna 1986 varaustilaisuuden 17. pelaajana. Vuonna 1993 Fitzgeraldista tuli NHL-historian ensimmäinen pelaaja, joka teki kaksi alivoimamaalia saman kahden minuutin rangaistuksen aikana. Florida Panthers varasi Fitzgeraldin NHL:n laajentuessa Floridaan. Vuonna 1996 vasta kolmatta kauttaan pelannut seura ylsi myös Stanley Cupin finaaliin. Kyseisenä keväänä uran makeimmaksi maaliksi nousi konferenssifinaalin seitsemännessä ottelussa Penguinsia vastaan kaukaa tehty voittomaali lämärillä. Hän edusti Panthersia yhteensä viiden kauden ajan ennen lyhyttä visiittiä Avalancheen.
Fitzgerald ehti edustaa myös toista laajennusseuraa urallaan, kun hän solmi vapaana agenttina sopimuksen Nashville Predatorsin kanssa kesällä 1998. Uran loppupuolella hän ehti edustaa vielä myös Blackhawksia, Maple Leafsia ja viimeisenä Bruinsia. Uransa jälkeen irlantilaissukuinen Fitzgerald on toiminut Pittsburgh Penguinsin pelaajakehityksessä ja apulais-GM:nä. Hän on Keith Tkachukin sekä Kevin Hayesin ja Jimmy Hayesin serkku.
Chase Pearson − isä: Scott Pearson
Chase Pearson on kanadalaissyntyinen sentteri, joka edustaa ensi kaudella NCAA:n Mainen yliopistoa. Suoraviivaisesta pelityylistä tunnettu Pearson voi olla hyvä pitkän tähtäimen projekti varaustilaisuuden myöhemmillä kierroksilla poimittavaksi. Pearsonin avut ovat suoraviivaisuudessa ja fyysisessä pelissä. Pearson on toistaiseksi vielä aika raakile taidoiltaan, joten parannettavaa riittää NHL-uraan yltämiseksi.
Maple Leafsin vuonna 1988 koko varaustilaisuuden kuudentena varaama Chasen isä Scott Pearson ei koskaan noussut saman vuoden kärkivarausten Mike Modanon, Trevor Lindenin, Jeremy Roenickin, Rod Brind'amourin ja Teemu Selänteen veroiseksi pelaajaksi. Tilannetta ei jälkikäteen helpota myöskään se, että myös Mark Recchi, Tony Amonte, Rob Blake, Alexander Mogilny ja Valeri Kamensky varattiin samana vuonna.
Varaajien huomion herätti alunperin Pearsonin periksiantamaton ja aggressiivinen pelityyli Kanadan juniorisarjassa. Pearson taisteli tiensä kyllä NHL-tasolle, mutta keskinkertaiset taidot saivat Leafsin luovuttamaan Pearsonin suhteen melko nopeasti. Ura jatkui Quebecissa mutta oli loukkaantumisten sävyttämä. Seuraavaksi Pearson yritti Edmonton Oilersissa, jossa hän pelasi parhaan kautensa 1993-94 keräämällä tehot 19+18=37 72 ottelussa.
Loukkaantumiset ja epätasaisuus vaivasivat Pearsonia uran loppuun asti. Kahden Sabres-kauden jälkeen Pearson pääsi vielä kertaalleen yrittämään Maple Leafsissa, mutta vatsalihasleikkaus tyrehdytti hänen paluuvisiittinsä yhteen NHL-otteluun. Ura päättyi IHL-menestyksen jälkeen kahdessa pelissä Islandersille. Nykyisin Pearson työskentelee terveydenhoidon ja nuorten kiekon parissa.
Muut pelaajat
Muita varausikäisiä toisen polven kiekkoilijoita ovat Chicago Blackhawksissa ja Winnipeg Jetsissä 70- ja 80-luvun vaihteessa 278 ottelua pelanneen Peter Marshin poika Adam Marsh, Montreal Canadiensin vuoden 1992 ykkösvarauksen David Wilkien poika Chris Wilkie sekä Vancouver Canucksissa tunnetuksi tulleen Dave Babychin poika Cal Babych.
Lähteet: hockeylegends.com, sportsnet.ca, cbc.ca, The Globe and Mail, northstarslegends.blogspot.com, ihdb.com, Wikipedia, Eliteprospects.com, paherald.sk.ca.