Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Heikki Hietanen ei halua ennustaa neuvotteluiden tulosta, mutta pitää selvänä, että potentiaalisella liiganousijalla on puolentoista vuoden kuluttua oltava tietyt takuut tukevasta taloudesta.
Pelkästään urheilullisin saavutuksin liigaan nouseminen näyttäisi siis jatkossa olevan mahdotonta. Paikka auringossa tulee vaatimaan myös paksua lompakkoa.
- Urheilullinen karsinta ei luultavasti tulevaisuudessa johda liigapaikkaan, vaan nousun edellytyksenä on kokonaisvaltaisen menestyksen mahdollisuus, vahvistaa Urpo Helkovaara.
Kokonaisvaltainen menestys tarkoittaa hänen mukaansa esimerkiksi taloudellisia tekijöitä. Käytännössä liiga tullee edellyttämään nousijaehdokkailta yhtiömuotoista toimintaa, hyvää taloudellista pohjaa sekä tarpeeksi voimakasta talousaluetta.
- Taloudellinen tilanne on tärkeä tekijä. Sen sijaan muutamissa muissa kohdissa, kuten esimerkiksi hallin liigakelpoisuudessa, olemme valmiita joustamaan enemmän.
Myös Jääkiekkoliitossa ollaan sitä mieltä, ettei taloudellisia tekijöitä voi jättää huomiotta.
- SM-liiga on nykymuodossaan osuuskunta, joten on selvää, että siihen osallistuvalla täytyy olla talous kunnossa, sanoo Heikki Hietanen.
Rikas jääkiekkojoukkue saa paikan
Urpo Helkovaara korostaa, ettei liiga halua sinetöidä nykytilannetta, vaan ottaisi mielellään mukaan neljännentoista joukkueen. Nykyinen joukkuemäärä ei missään tapauksessa ole ihanteellinen, joten Mestistä seurataan koko ajan potentiaalisten nousijoiden havaitsemiseksi. Myös Heikki Hietanen painottaa, että kolmetoista on kaikkea muuta kuin ihanteellinen liigajoukkueiden lukumäärä.
Vaikka liigasta ei tällä hetkellä voikaan pudota peliesitysten perusteella, ei ylimmälle orrelle kavunneiden joukkueiden asemakaan ole täysin turvattu. Helkovaaran mukaan taloudelliset ehdot koskevat myös niitä. Epäonnistuminen taloudenpidossa tietää auttamatta lähtöä sarjasta.
Yleisesti ottaen Helkovaara haluaa välttää puhumista lopullisista päätöksistä sarjan sulkemisen suhteen. Hän korostaa, etteivät mitkään ratkaisut välttämättä ole ikuisia. Samanlaista sarjajärjestelmien ja joukkuemäärien vaihtumista kuin on laita kotimaisessa jalkapallossa, liiga kuitenkin haluaa välttää.
Budjettikuilu kurottava umpeen
Urpo Helkovaara kuvailee kotimaisen huippukiekon nykytilaa murrokseksi, joka jatkuu edelleen. Kokonaisuutena suomalainen kiekkoilu on hänen mielestään kunnossa oleva tuote. Suurimmat ongelmat Helkovaara näkee seurojen taloudellisessa hallinnassa.
Heikki Hietasen mukaan suurin ongelma suomalaisessa kiekossa on tällä hetkellä SM-liigan ja Mestiksen seurojen välinen budjettikuilu. Korkeimmalla sarjatasolla kilvoitellaan noin kolme kertaa suuremmilla budjeteilla kuin toiseksi korkeimmalla.
- Liigajoukkueiden budjetit eivät enää näytä juuri kasvavan, joten seuraava tavoitteemme on lähivuosina saada Mestis-joukkueiden liikevaihto nousuun ja pienentää tällä tavoin sarjojen välistä kuilua, kertoo Hietanen.
Hietasen mukaan liitto ja Mestis-seurojen johtoportaat ovat yhtä mieltä siitä, että nouseminen liigaan on tällä hetkellä epärealistinen vaihtoehto. Hänen mukaansa liiga on ammattilaissarja ja Mestis puoliammattilaissarja, joten tältä pohjalta vertaaminen esimerkiksi Englannin jalkapallosarjojen sarjajärjestelmiin ei ole mahdollista.
- Englannissa Valioliiga ja ykkösdivisioona ovat molemmat ammattilaissarjoja. Seurojen budjeteissa ei eri sarjatasojen välillä ole niin suurta eroa kuin SM-liigan ja Mestiksen välillä.
Hietanen kertoo Jääkiekkoliiton tekevän tällä hetkellä töitä budjettikuilun kaventamiseksi kehittämällä Mestiksen kiinnostavuutta.
- Olemme kehittämässä Mestis-brandia esimerkiksi Mestis-maajoukkueen avulla. Sarja on kuitenkin yksi Euroopan parhaista, ja yritämme nyt nostaa sen arvostusta pelaajien ja katsojien silmissä. Profiilin nousu parantaisi myös seurojen taloutta.
Positiivinen debyyttikausi
Ensimmäinen kausi suljetun SM-liigan alapuolella oli Hietasen mukaan plusmerkkinen Mestiksen kannalta, vaikka taloustilanne ei monen seuran kohdalla parantunutkaan.
- Useiden seurojen rahatilannetta rasittivat vanhat sitoumukset. Kuluva kausi on seuroille oikeastaan vasta ensimmäinen kunnollinen tilaisuus korjata talouttaan. Pelillisesti ensimmäinen kausi oli hyvä, ja pudotuspelit olivat sille hieno huipennus sekä pelillisesti että katsojamääriltään.
Mestiksen yleisömäärät näyttäisivät tällä kaudella pysyneen varsin alhaisella tasolla. Hietasen mukaan kunnollisen kokonaiskuvan katsojaluvuista saa vasta joulutauolla, kun joukkueilla on takanaan sama määrä kotiotteluita ja pelipäivistä johtuvat erot ovat hieman tasoittuneet.
- Monella paikkakunnalla katsojakeskiarvo kuitenkin näyttäisi olevan yli tuhat ottelua kohden, joka on ihan hyvä luku. Myös pelillisesti kausi on alkanut hyvin. Sarja on ollut tasainen, kehuu Hietanen.
Urpo Helkovaara näkee Mestiksen roolin olevan vielä hieman haussa. Hän uskoo sarjan profiloituvan lähivuosina selkeämmin ja löytävän oman paikkansa kiekkoilun kartalla. Mestiksen alhaiset katsojamäärät on liigajohdossakin huomattu, mutta Helkovaara ei ole niistä huolestunut.
- Yksittäisten seurojen pienenevien katsojalukujen taustalla voi olla monia tekijöitä. Liigan kannalta ei ole kovin merkittävä tieto, jos jonkin Mestis-seuran yleisömäärät laskevat kuudestasadasta neljäänsataan.