Suomi rullakiekon kotikisojen kuumin suosikki

Rullakiekon maailmanmestaruudesta pelataan Kansainvälisen Jääkiekkoliiton, IIHF:n, alaisuudessa jo yhdeksättä kertaa. Alkuvuosina kisat järjestettiin poikkeuksetta lajin mahtimaassa, Yhdysvalloissa, mutta viimeiset kolmet skabat on käyty vanhalla mantereella, Saksassa.

Viikonloppuna Kuopiossa käynnistyvät MM-kisat ovat ensimmäistä kertaa Suomen isännöitävänä – kesällä 1999 vuoden kovin turnaus tosin pelattiin Helsingissä, mutta ilman virallista MM-statusta.

Suomelle nyt alkava MM-turnaus on kymmenes, sillä se ehti olla mukana kilpailevan lajiliiton, FIRS:in, turnauksessa vuonna 1995, seuraavana vuonna olivatkin vuorossa ensimmäiset IIHF:n järjestämät kisat.

Laji on kasvattanut suosiotaan vuosien saatossa hurjasti – ja myös kauden kohokohtana tunnetut MM-kisat ovat paisuneet alkuvuosista. Suomen menestykseen lisääntynyt kilpailu ei ole kuitenkaan vaikuttanut, päinvastoin. Leijonalauma on ollut finaalissa viisissä viime kisoissa ja noussut tasoltaan jopa emämaana tunnetun USA:n edelle.

Luvassa vauhtia ja komeita yksilösuorituksia

Osa rullakiekkoilijoista on tätä nykyä erikoistunut pelkästään kesäiseen lajiin, mutta käytännössä kaikilla pelureilla on ainakin junioritaustaa jääkiekonkin parista. Laji soveltuu oivaksi kesätreeniksi huippukiekkoilijoillekin. Tsekin mukana Kuopioon saapuukin keväällä maailmanmestaruutta juhlinut NHL-hyökkääjä Ales Hemsky.

Kisojen avausottelussa lauantaina juuri Tsekin vastaansa saavan Suomen joukkueesta ei aivan yhtä tunnettuja pelureita löydy, vaikka liigapelaajia nähtiinkin rullailemassa kesän aikana. Suurin osa kisaryhmän pelaajista on tuttuja Mestiksestä ja Suomi-sarjasta.

Leijonanipusta voi kuitenkin nostaa esille maalivahti Ari Luostarisen, joka hakee kotikaupungin kisoissaan melkoista triplaa. Luostarinen oli keväällä nostamassa KalPaa jääkiekon SM-liigaan, lisäksi hän on ainoa maajoukkueeseen mahtunut peluri rullakiekon SM:n voittaneesta Devilsistä.

Paitsi jääkiekkoilijoille, sopii rullakiekko hyvin myös muille talvisen esikuvansa ystäville. Nopeatempoisen lajin kaukalossa on vain neljä kenttäpelaajaa ja herkullisia tilanteita syntyy jatkuvalla syötöllä. Taklaaminen on lajissa kiellettyä, joten taiturimaiset pelaajat pääsevät esittelemään usein komeimpia kikkojaan.

Kuusitoista maata, kaksi tasoa ja neljä lohkoa

Suomen kautta aikojen suurimmat voittolukemat MM-tasolla ovat viiden vuoden takaa, jolloin Leijonat riepottelivat Chileä peräti 47-0. Tulevissa kisoissa vastaavia höykytyksiä ei kuitenkaan tulla näkemään, sillä kuusitoista osallistuvaa maata on jaettu kahteen sarjaan ja yhteensä neljään lohkoon.

A- ja B-lohkojen kolme parasta pääsevät suoraan puolivälieriin, mutta lohkojen viimeiset joutuvat pelaamaan ristiin karsinnat divarilohkojen parhaiden kanssa. Viime vuosien aikana A-sarjalaiset ovat pitäneet pintansa poikkeuksetta, mutta ainakin teoriassa kaikilla mailla on mahdollisuudet yltää aina mestaruuteen asti.

B-sarjassa on tänä kesänä kolme MM-kisojen tulokasmaata: Portugali, Taiwan ja Namibia. Päällimmäisenä tavoitteena niillä on sijoittua 13 parhaan maan joukkoon, mikä takaisi kisapaikan ensi vuodeksikin. Viime vuonna paikkansa menettivät Uusi-Seelanti, Belgia ja Argentiina. A-sarjan ottelut pelataan Niiralan jäähallissa, eksoottisimpia maita voi puolestaan bongata Kuopio-hallista.

Tämän vuoden MM-kisat ovat mitä ilmeisemmin kaikkien aikojen kovimmat rullakiekkoskabat. Pienenä kolhuna statuksessa on kuitenkin eri lajiliittojen välinen kilpailu, sillä muun muassa Tsekin parhaista pelaajista osa on mukana Kuopioon matkanneessa joukkueessa, osa taas osallistui FIRS:n lauantaina päättyviin kisoihin Ranskassa. MM-historian alkuvuosina mitaleita napsinut Kanada ei ole osallistunut IIHF:n alaisiin kisoihin sitten vuoden 1998.

Tämän artikkelin yhteydestä löytyy kattava ennakkopaketti kaikkiin lohkoineen, sisältäen myös alkulohkojen otteluohjelmat. Pudotuspelit ja sijoitusottelut pelataan perjantaista sunnuntaihin. Jatkoaika seuraa tiiviisti kisojen tapahtumia.