Jatkoajan päätoimittaja Antti Wennström ja Tampereen toimituksen Juha Oinonen poimivat omat valintansa Liigan pelintekijöistä, maalitykeistä ja puolustavista hyökkääjistä vaihtelevien perustelujen kera. Molemmat toimittajat valitsivat jokaisessa kategoriassa viisi pelaajaa vuorotellen perusteluiden kera. Kunkin valinnan teki kyseistä pelaajaa kommentoinut toimittaja.

Mitkä valinnat osuivat ja mitkä eivät? Oletko samaa mieltä perusteluista? Kenet sinä olisit valinnut? Pitääkö valinta tehdä viime kauden tason perusteella vai nähdä pelaajan tulevan kauden panos? sallistu keskusteluun Twitterissä, Facebookissa, keskustelupalstalla tai antamalla palautetta toimituksen sähköpostiin toimitus (a) jatkoaika.com.

Pelintekijät, top 10

1. Kim Hirschovits, Blues

Antti Wennström: Tämä valinta minun oli viime kauden jälkeen vaikea sivuuttaa. "Hirso" pelaa elämänsä parasta kiekkoa. Löytää kiekon loistavan sijoittumisensa ja koko jään näkemisen ansiosta. Ja kun peli kulkee, näyttää välillä siltä, että kiekko löytää magneetin lailla Hirschovitsille. Liigan pelintekijäkärjessä siksi, että tekee jatkuvasti ketjukavereistaan parempia, väheksymättä nyt heidän panostaan tässä.

2. Ville Vahalahti, Lukko

Juha Oinonen: Lukon hyökkäyspelin ja ennen kaikkea ylivoiman aivot. Taitavat kädet ja erinomainen pelisilmä, liike 37-vuotiaana edelleen sulavaa. Harvinainen nykykiekkoilija, pelannut yhtä kautta lukuun ottamatta koko uransa kotimaassa.

3. Mika Niemi, Kärpät

Wennström: Tämä pelaaja osaa käyttää mailaansa niin pelintekoon kuin kokonaisvaltaiseen pelintekoonkin. Mitä se tarkoittaa? No, Niemi osaa pelata myös alivoimaa, sekä sijoittua hyvin molemmissa päissä kaukaloa. HAHP, HAPP, PAPP ja PAHP...on erittäin mainio mailankäsittelijänä. 

4. Jan-Mikael Järvinen, Tappara

Oinonen: Olisi voinut valita jo Vahalahden paikalle, niin iso merkitys pienellä hyökkääjällä on Tapparan hyökkäyspeliin. Siirretty laitahyökkääjäksi, mikä on tuonut entistä kiekollisemman roolin. Pieni koko estää urakehitystä, minkä ansiosta Liigassa saa nauttia taiturin esityksistä.

5. Kristian Kuusela, Tappara

Wennström: Luistin kulkee. Moderni lätkänpelaaja, jolle on käyttöä kaikkialla kaukalossa. Väittäisin erityisen hyväksi nimenomaan vastahyökkäysten hyödyntämisessä. Kuusela tuottaa positiivista virtausta joukkueelleen, ja luo tällä tilanteita myös toisena tai kolmantena syöttäjänä.

6. Teemu Ramstedt, HIFK

Oinonen: Alla hyvä kausi ja erityisesti tehokkaat pudotuspelit. Potentiaalia on vielä kovempiin suorituksiin. Ilmiömäinen kyky pitää kiekkoa ja löytää joukkuekaverit vapaana. Luistelu ainoa selkeä heikkous.

7. Eric Perrin, TPS

Wennström: Perrin ei ole isoin, vahvin, eikä ulottuvin, mutta korvaa kaikki puureensa liikkeellään ja sijoittumisellaan. Löytää viisikostaan pelaajia joka suunnasta ja osaa myös laukoa. Erittäin luotettava ja yhä ykköskorin pelintekijä Liigaan.

8. David McIntyre, SaiPa

Oinonen: SaiPan tärkein hyökkääjä. Ei ole puhdas pelintekijä, vaan pelaa huolellisesti molempiin suuntiin. Dave Spinan lähdettyä Chad Raun pitäisi nousta ykköspyssyksi.

9. Antti Erkinjuntti, Pelicans

Wennström: Jos jollekin maisemanvaihdoksen pitäisi tehdä hyvää, niin se on Erkinjuntti. Ei kentän fyysisin tai rymistelevin, mutta saa varmasti paljon peliminuutteja ja kilometrejä Pelicansissa. Ykkössuosikki joukkueensa sisäisen pistepörssin voittajaksi - myös harjoituspelien perusteella.

10. Sami Sandell, Ilves

Oinonen: Taitojensa puolesta voisi olla listalla ylempänä, mutta vammahistoria laskee sijoitusta. Kapteenilla on valtava vastuu Ilveksen hyökkäyspelistä. Joonas Vihkosta haetaan uutta tutkaparia.

Kommentit valinnoista kokonaisuutena

Wennström: Vaikka Liigan kynnykselläkin on muuta väitetty, niin kiekkokontrolli jyrää tälläkin kaudella. Peliväline määrää ja nämä pelaajat, jotka pystyvät kiihdyttämään jalalla ja oivaltavilla syötöillään joukkueensa pelinopeutta, ovat sieltä tärkeimmästä päästä. Blokkaajille ja ruuhkassa rymyäjille on paikkansa jääkiekossa, mutta pelintekijät ovat voittavaa pelaamista.

Kunniamaininta listalta poisjätetylle Julius Junttilalle. Pitäiskö tähän kategoriaan muuten valita pakkeja?

Oinonen: "Joka jätkä maalin tekee, mutta harva sen syöttää", väittää yksi monista jääkiekkooon kuuluvista sanonnoista. Huumorin takana piilee arvostus pelintekijöitä kohtaan. Puolustuspelin jatkuvasti kehittyessä pitää vapauttavan syötön lähteä kovaa, millimetrintarkasti ja täsmälleen oikeaan aikaan.

Pelinrakentaminen on perinteisesti katsottu keskushyökkääjän rooliksi, mutta listalla on tasan puolet laitahyökkääjiä - kun Järvinen lasketaan nykyisen pelipaikkansa mukaisesti laituriksi. Valinnat molemmilta aika turvallisia, ellei jopa tylsiä. Villinä korttina huudan KalPan unkarilaisen Balazs Sebokin. Junnupeleissä ja Mestiksessä kovia tehoja, sopii erinomaisesti kiekkokontrolliin.

Maalitykit, top 10

1. Tomas Zaborsky, HIFK

Oinonen: Viime kauden 15 maalia näyttää pettymykseltä, kun Ässissä slovakki tykitti parhaalla kaudellaan 35 osumaa, ja kolmella kaudella syntyi yhteensä 67 maalia. Aiemmin varsin yksipuolisen laiturin peli oli viime kaudella monipuolista, mutta silti tehokasta. Maalipörssin kärkinimi tulevalla kaudella, jos välttyy loukkaantumisilta.

2. Charles Bertrand, Sport

Wennström: Bertrand sai ensimmäisellä kaudellaan muita enemmän vapauksia. Oli viime kaudella maalipörssin 17. kuudellatoista osumalla, mutta Joonas Komulaisen, Henri Koiviston ja kumppanien tulo Sportin miehistöön tietänee enemmän paikkoja myös Bertrandille. Osaa tosin tehdä maaleja myös itsenäisemmin. 

3. Olavi Vauhkonen, Lukko

Oinonen:  Tykitti Risto Dufvan valmennuksessa enemmän maaleja kuin kahdella edellisellä kaudellaan yhteensä. Ison ja taitavan Jokerit-kasvatin itseluottamus ja maalinälkä sitä luokkaa, että 20 maalin raja menee rikki.

4. Jani Tuppurainen, JYP

Wennström: Selkeästi kirkkain tähti JYPin hyökkäyksestä nimekkäiden poistujien myötä. Osaa iskeä useasta suunnasta, vauhdista ja paikaltaan, maalin takaa kiertäen sekä B-pisteeltä. Aina vaarallinen pelaaja. Viime kaudella 17 osumaa, enkä usko maalimäärän tippuvan. Aavistuksen puukätisempi miehistö rokottaa ennemmin syöttöjä kuin vaarallisen Tuppuraisen maaleja.

5. Dave Spina, TPS

Oinonen: Tässä kategoriassa ei amerikkalaishyökkääjää voi ohittaa. Viime kaudella runkosarjan maalipörssissä jaetulla neljännellä sijalla. Turussa on luvassa kovat ketjukaverit, tiukka valmennus sekä valtavat paineet ja odotukset. Jos koko joukkue menestyy, niin Spinakin on tehokas.

6. Miro Aaltonen, Kärpät

Wennström: Kesän parhaita hankintoja potentiaalinsa suhteen. Pelasi kaksijakoisen kauden, mutta iski silti 16 maalia. Mitähän nyt syntyy, kun joukkueesta löytyy enemmän kiekollista taitoa ja tarjoilua? 20 maalia ei olisi mahdottomuus, mutta asiaan vaikuttanee eniten ylivoima-aika sekä se, asettuvatko peliminuutit lähemmäs kahtakymmentä vai viittätoista.

7. Arttu Luttinen, HIFK

Oinonen: Tuore HIFK-kapteeni ei ole varsinaisesti luontainen maalintekijä, mutta maalin edessä paluukiekoissa Liigan eliittiä. On kiekon kanssa mainettaan taitavampi.

8. Kristian Kuusela, Tappara

Wennström: Kehuin Kuuselaa jo pelintekijäosiossa, mutta nyt rooli kasvanee entisestään. Toissa kaudella 19 maalia, viime kaudella 14. Kuuselalle siunaantuu tällä kaudella sen verran vastuuta, että nappaa siivun Pekka Jormakan ja Olli Palolan maalivastuusta. Veikkaan 16-19 osuman kautta.

9. Patrik Laine, Tappara

Oinonen: Tämä on tietoinen musta hevonen ja yllätysnosto. Tai yllätys on kyllä väärä sana nuorukaiseen kohdistuneen mediapöhinän jälkeen. Huippulupaus on saamassa vastuullisen roolin Tapparasta. Vuodessa on tapahtunut kehitystä joka osa-alueella − luistelussa ja asenteessa ennen kaikkea. Laukaus ja ratkaisuhalukkuus nyt jo kovaa tasoa. Ensimmäinen Liiga-kausi voi kuitenkin olla liian raskas urakka, kun nuorisomaajoukkueessakin pitää edustaa.

10. Vili Sopanen, Pelicans

Wennström: Onko tämä taas Vili Sopasen kausi? Viime kausi meni pilalle loukkaantumisen takia, mutta nyt voisi vuorossa olla taas paluu parempien tehojen kausiin. Luotan Petri Matikaisen ja Pasi Nurmisen kykyyn repiä Sopasesta ja tämän isosta kropasta oikein roolitettuna täydet tehot irti. Iskenyt kuitenkin kahdesti urallaan 21 maalia Liigassa, eli täysin puskista 20 maalia ei tulisi nytkään.

Kommentit valinnoista kokonaisuutena

Wennström: Herkkä laji. Täysin selkeää suosikkia maalikuninkaaksi Tomas Zaborskyn ohella ei ole, vaan iso lauma potentiaalisia 20 maalin jannuja. Peluutus ja pelitapa nousevat isoon rooliin. 25 maalin kausi olisi keneltä vain kova suoritus, eikä Palolan 29:aa helposti rikota.

Olisin todella yllättynyt, jos maalipörssin voittaja tulee Kärppien, HIFK:n ja Tapparan ulkopuolelta.

Oinonen: Maalintekijän rooli on ristiriitainen. Toisaalta maaleja arvostetaan ja onnistumisia odotetaan. Erityisasemaa ja laiskottelua ei kuitenkaan suvaita - varsinkaan jos tulosta ei tule. Siksi esimerkiksi Luttisen ja listan ulkopuolelle jääneen Tuomas Pihlmanin kaltaiset hyökkääjät ovat arvossaaan. Herrojen maalit syntyvät usein peruspelin sivutuotteena.

Toisena nimenä listan ulkopuolelta voisin nostaa JYPin Markus Nenosen. Rannelaukaus-ekspertin läpimurtoa on odotettu. Joko tällä kaudella pääsisi isoon rooliin?

Puolustavat hyökkääjät, top 10

1. Riku Hahl, HPK

Antti Wennström: Hahl ei ole runkosarjan lopussa HPK:n sisäisen pistepörssin kärjessä, mutta tämä lista kertoo miehen merkityksestä joukkueelle. Jokerien monivuotinen luottopelaaja ei ole tullut jäähdyttelemään. Osa hyvyydestä on jatkuvaa ohjaamista omalle joukkueelle ihan aloitusympyrään asettumisesta alkaen. Liigan luottopelaaja numero yksi, kun joukkue suojelee ottelun viimeisellä minuutilla maalin johtoaan.

2. Olli Sipiläinen, Lukko

Juha Oinonen: Risto Dufvan luottomies ja tärkeä osa Lukon nelosketjua. Valitsin Sipiläisen Filip Riskan sijaan, koska on Riskaa rauhallisempi pelaaja eikä ota turhia jäähyjä. Todennäköisemmin saa väsymättömällä karvauksellaan ärsytettyä vastustajan ottamaan jäähyn.

3. Mika Pyörälä, Kärpät

Wennström:  Pyörälän hyökkäystehot tulevat välillä ryppäinä, mutta suurin anti on tasainen kahden suunnan pelaaminen ottelusta ja kaudesta toiseen. Hyvä jäähyntappaja, vaikkei olekaan Joonas Donskoin tapainen pikakiituri. Ei vältä ahtaita paikkoja ja voittaa kaksinkamppailuja. Johtava pelaaja Kärpissä ja Kärppien pukukopissa.

4. Jukka Peltola, Tappara

Oinonen: Tappara-kapteeni on Liigan parhaita karvaajia ja laukausten peittäjiä. Väläyttelee usein myös jalkakikkojaan, mutta rooli on kuitenkin puolustaa ja taistella joukkueen eteen. Hyvä esimerkki tästä viime kaudelta, kun puolusti joukkuekaverin kaltoinkohtelua haastamalla Jordan Smothermanin tappeluun.

5. Jani Lajunen, Tappara

Wennström: Hieno hankinta nimekkäitä poistujia paikkaamaan. Pelaa laadukkaasti merkittäviä minuutteja molemmissa päissä kaukaloa. Hyökkäysanti rajallista, mutta kiekoton peli esimerkillistä.

6. Tapio Laakso, Ilves

Oinonen: Täysosumakauden jälkeen luotettavalta sentteriltä odotetaan myös tulosta. Taitavien laiturien välissä tärkeä varmistava rooli. Alivoiman ja aloitusten erikoismies.

7. Miika Lahti, JYP

Wennström: Mahtava aloittaja ja vaarallinen alivoimapelaaja. Väläytteli viime pudotuspeleissä osaamistaan tekemällä puolet runkosarjan pistemäärästä 12:ssa ottelussa. Erittäin tärkeä pelaaja jyväskyläläisille. Aavistuksen kulmikas liikkeissään, mutta tukee JYPin kovatöistä pelitapaa.

8. Jarkko Malinen, KooKoo

Oinonen: Maliselta odotetaan Kouvolassa ensisijaisesti tehoja, mutta KalPa-kasvatti oli Tapparassa myös alivoiman luottomiehiä. Karkasi herkästi alivoimalla läpiajoon.

9. Henri Heino, Pelicans

Wennström: Seuratkaa Henri Heinon pelaamista maalinedustalla. Lyö takapuolensa parkkiin, eikä sen jälkeen liikahda minnekään. Tekee tilaa kropallaan ketjukavereille. Hyvä jäähyntappaja, eikä ihan onneton hyökkäyspelissäkään. Tärkeä roolipelaaja ja johtaja.

10. Juha Kiilholma, Ässät

Oinonen: Uransa alkuaikoina puhtaammin puolustavassa roolissa. Pikkuhiljaa nostanut profiiliaan myös hyökkäyspäässä. Alivoimalla ja aloituksissa Pekka Rautakallion ykkösvalinta.

Kommentit valinnoista kokonaisuutena

Wennström: Aliarvostettu osa pelaajistoa, sillä näiden kaverien osaamista ei isommin tilastoista lueta. Täytyy muistaa, että näille pelaajille myös 0-0-ilta voi olla hyvä. Aloitusvoittojen ottaminen on yksi merkittävä osa puolustavien sentterien pelaamista. Hyvän puolustavan hyökkääjän tärkeimpiä ominaisuuksia ovat luistelu, hyvä sijoittuminen ja mailapeli myös kiekottomana.

Oinonen: Puolustava hyökkäävä on harhaanjohtava termi. Otetaan esimerkiksi Pavel Datsjuk, joka on voittanut kolmesti NHL:n parhaalle puolustavalle hyökkääjälle jaettavan Frank J. Selke -palkinnon. Samaan aikaan venäläinen on pelannut yli 10 kauden uran lähes piste per peli -tahtia. Valmentajalle hyvin kahteen suuntaan pelaavat hyökkääjät ovat arvokkaita, koska heitä voi peluuttaa monissa rooleissa.

Tuomas Vänttisen puuttuminen yllättää, viisi vuotta sitten olisi ollut listan kärkipäässä. Tässäkin kategoriassa kilpailu on kovaa, ja pelaajatyypin arvostus nousee. Jari Sailio on toinen ansioitunut puurtaja, joka tällä kertaa jäi ilman valintaa.