Kesällä 2020 täysin uuteen omistukseen siirtynyt Joensuun Kiekko-Pojat on kulkenut vaikeudesta toiseen matkalla kohti Liiga-unelmaansa.
Ensimmäisen kauden loppupuoliskolla maailmaa ravisuttamaan saapui koronapandemia. Myös jääkiekkoa siirryttiin pelaamaan suljettujen ovien takana – niin tehtiin myös Joensuussa. Kesäkuussa 2021 Mehtimäellä sijaitseva kotihalli syttyi puolestaan tuleen sähkövian vuoksi, ja joukkue aloitti kautensa vieraskiertueella.
Viime keväänä kauden päätyttyä hallissa alkoi remontti, joka ajoi joukkueen evakkoon. Kaudella 2023–24 lähes kaikki kotipelit pelattiin 700-paikkaisessa Outokummun jäähallissa, joka sijaitsee yli 40 kilometrin päässä Joensuusta.
Seuran omistusportaaseen kuuluva manageri Jaakko Lipponen kertoo kuluneen kauden olleen raskas paitsi Kiekko-Pojille, myös hänelle itselleen.
– Tulee mieleen televisiosta seuraamani Erikoisjoukot -ohjelma. On joutunut sietämään valtavasti väsymystä, paineita ja stressiä. Takana on valvottuja öitä, ja työtunteja ei ole tullut laskettua viimeiseen 1,5 vuoteen.
Viime kausi oli odotuksiin nähden nappisuoritus
Ennen kautta Kiekko-Poikia povattiin monissa kausiennakoissa jämäsijoille, ja jopa taistelemaan sarjapaikan säilymisestä. Ennen kautta puhuttiin pelaajabudjetin puolittumisesta 70 000 euroon, ja joukkue oli todella nuori. Kaikesta tästä huolimatta Pohjois-Karjalan ylpeys eteni pudotuspeleihin. Ensimmäisellä kierroksella kaatui KOOVEE. Tie nousi pystyyn vasta puolivälierissä, kun Ketterä oli parempi voitoin 4-1.
– Joukkue pelasi todella hyvin Mestiksen pienimmällä pelaajabudjetilla. Onnistuimme urheilupuolen kanssa hyvin hankinnoissa, ja valmennuskin teki hyvää työtä. Meille oli tärkeää, että maalivahtipuoli on kunnossa ja kärki on terävä. Nuoret ja nälkäiset pelaajat osaavat sitoutua yhteisiin tavoitteisiin, kuten viime kaudella nähtiin. Pääsimme pitkälle ja lopulta taakse jäi isommallakin budjetilla operoineita joukkueita.
Isoksi onnistujaksi Lipponen nostaa maalivahti Eemil Vinnin, joka oli monena iltana joukkueen kantava voima. 18-vuotias HIFK-laina pelasi kauden aikana kaksi nollapeliä, ja on kesän NHL-varaustilaisuudessa povattuna ensimmäisten kierrosten varaukseksi.
– Maalivahtiyhteistyö HIFK:n kanssa on toiminut todella hyvin, ja meidän päässä apuvalmentaja Mikko Rämö on tehnyt hyvää työtä. Ensi kaudella yhteistyö jatkuu Rastislav Eliákšen kanssa. Muutkin seurat tarjosivat nuoria maalivahteja meille kehittymään, Lipponen kertoo.
Yksi tärkeä kiinnitys tehtiin jo hyvissä ajoin, kun hyökkääjä Ivo Sedláček solmi seuran kanssa jatkosopimuksen viime marraskuussa. Kiekko-Pojat onkin useamman kauden ajan erikoistunut haalimaan riveihinsä tulosta tekeviä tšekkiläispelaajia, eikä heti ensimmäisellä Suomen-sesongillaan 21 maalia ja 26 syöttöä antanut Sedláček ole poikkeus tähän.
– Sedláček valittiin helmikuussa Mestiksen kuukauden pelaajaksi, joka kertoo osaltaan hänen tasostaan. Odotamme innolla, mitä hän saa ensi kaudella aikaan. Ivo on Mestiksen kärkihyökkääjiä, joka oli kevään lähestyessä ihan pitelemätön. Huipputyyppi ja huippu-urheilija.
Sedláčekin lisäksi joukkueessa jatkaa muun muassa Adam Dvořák. Tämän tason ulkomaalaispelaajat harvoin jatkavat hyvän kauden jälkeen Mestiksessä, sillä tie vie useimmiten isommille pelikentille. Joukkueen paras pistemies Kristjan Kombe siirtyi kauden päätyttyä KalPaan.
Edelliskauden esimerkkinä Lipponen mainitsee Denis Kusýn, joka siirtyi tšekkiläisjoukkue Rytíři Kladnoon pelattuaan ensin loistavasti Joensuussa. Samalla hän toteaa Mestiksen olevan tietyllä tapaa juuri kasvattajasarja.
Pohjois-Karjalassa edustustason jääkiekolla on paikkansa
Lipponen antaa kauden läpiviemisestä kiitokset seuran omalle organisaatiolle sekä yhteistyökumppaneille, jotka tekivät kovasti töitä osa-alueillaan vaikeuksista huolimatta. Myös ehdottomasti tärkein, eli kannattajat, saavat osansa.
– Viime kaudella kaikilla muilla seuroilla yleisömäärät nousivat, mutta meidän kohdalla pudotusta tuli 67 prosenttia. Kaikki ymmärtävät, että mikä tahansa liiketoimintaa harjoittava yritys on siinä vaiheessa tiukoilla. Silti takanamme seisoi upea fanikunta, ja Outokummussa katsomoon ilmestyi paljon paikallisia kannattajia. Saimme myös solmittua uusia yhteistyökumppanuuksia muiltakin paikkakunnilta.
Kannattajien sitoutumisesta Lipponen osaa antaa ihan konkreettisiakin esimerkkejä. Mehtimäen pesäpallostadionilla pelatut ottelut Kiekko-Espoota ja Jokereita vastaan sattuivat aikaan, jolloin Joensuussa pyrytti lunta taivaan täydeltä. Tällöin kannattajayhdistys Susirajan Punamustat saapui puhdistamaan katsomoa lumesta talkoovoimin. Fanit ajoivat myös Joensuusta Outokumpuun läpi kauden tukemaan omiaan.
Pakollisesta evakkokaudesta löytyy myös positiivisia puolia. Uusien yhteistyökumppaneiden sekä katsojien merkitys on suuri seuralle, joka ei halua leimautua ainoastaan Joensuun, vaan koko Pohjois-Karjalan yhdistäväksi joukkueeksi. Harjoitusotteluita pelattiin muun muassa Kiteellä, jonka lisäksi toinen Jokerit-kotiottelu vietiin Etelä-Savon puolelle lähikaupunki Savonlinnaan.
Taistelua joka euron eteen
Valmistautuminen poikkeuskauteen aloitettiin jo hyvissä ajoin, kun remontti oli varmistunut. Ensimmäisenä haasteena oli sopivan kotipesän löytyminen, sillä Pohjois-Karjalassa ei ole kovin montaa sopivaa jäähallia. Mehtimäen jääpyhätön jälkeen toiseksi suurin halli on juurikin Outokummussa, johon täytyi vaihtaa nykysuositusten mukainen joustokaukalo varta vasten.
– Pelkästä katsojamäärän romahtamisesta sekä kausikortti-, anniskelu- ja aitiomyynnin supistumisesta tuli 200 000 euron tulonmenetykset, Lipponen luettelee.
Paineiden alla oli pakko toimia. Lokakuun alussa seura avasi jääkiekkoon keskittyneen erikoisliikkeen, ja toukokuun lopussa avautuu kesäravintola kaupungintalon yhteyteen. Myös viime kauden kaksi ulkoilmaottelua olivat suuri taloudellinen panostus, jotka toivat kaivattuja lisäeuroja kassaan. Liikevaihto tulee pysymään yli 800 000 eurossa.
– Ulkoilmaotteluihin laitettiin kaikki paukut, mitä pystyttiin. Kyllä meillä tulos tulee paranemaan edellisestä tilikaudesta, se paranee noin 200 000 eurolla. Tilintarkastus on juuri menossa ja tulos tulee olemaan jopa hieman plusmerkkinen. Viime kesänä ajattelin, että saa olla tyytyväinen, jos tästä edes jollakin ilveellä selvitään.
Keskustelu liikkuu hiljalleen kohti parempia aikoja, jotka toivottavasti olevat pian edessä. Kauan odotettu Mehtimäen hallin remontin valmistuminen siintää jo tämän vuoden joulukuussa, jolloin Joensuu siirtyy vihdoin areena-aikaan. Uudet, modernit tilat tarjoavat upeat puitteet toimia ja kasvattaa liiketoimintaa oheismyynnin ja aitioiden myötä.
– Kyllähän kaikki lähtee euroista, jos meinaa kasvattaa toimintaa. Pyritään tekemään ottelutapahtumasta ja showsta sellainen, mitä ei ole Mestiksessä koskaan nähty. Puhutaan ehdottomasti Liiga-tasosta. Vaikka itse päänäytös on kaukalossa, tavoitteena on tehdä show, josta lapset puhuvat vielä seuraavana päivänä koulussa.
Lipponen kertoo uuden areenan yksityiskohdista kattavasti. On kattavat aitio- ja ravintolamaailmapalvelut, jonka lisäksi muuhunkin oheismyyntiin, kuten fanituotemyymälään panostetaan. Lisäksi ledipintaa tulee löytymään reippaasti ja kattoon asennetaan mediakuutio.
Sarjajärjestelmä kaipaa muutosta
Lipposella riittää kerrottavaa Suomi-kiekon sarjajärjestelmän tilasta. Siinä missä ennen mentiin ajanvietteenä katsomaan urheilua paikan päälle, tilalle ovat tulleet kilpailevat aktiviteetit. Lippujen hinnat ovat nousseet lapsiperheille kohtuuttoman suuriksi, ja moni jääkin mieluummin kotisohvalle. Jääkiekon harrastamisen lisäksi sen seuraamisestakin on tullut kallista.
– Viisaiden miehien kannattaa miettiä suomalaisen jääkiekon tulevaisuutta. Liigatason organisaation pyörittäminen on kovaa hommaa ja sarjan sisäiset kuilut ovat isoja. Osalla seuroista yleisömäärät ovat heikkoja ja taloudellisesti eletään kädestä suuhun. Ei tämä näin voi jatkua, kohta muiden maiden sarjat ajavat ohi oikealta ja vasemmalta.
Kiekko-Poikien uusi tuleminen on jo tähän mennessä tuonut toiseksi korkeimmalle sarjatasolle säpinää. Joukkue toi nykyomistuksen ensimmäisellä kaudella kaukaloon muun muassa Markus Kankaanperän ja Janne Tavin kaltaisia nimiä, mutta Lipponen ei tyydy siihen. Hän haluaa jättää jäljen joensuulaiseen jääkiekkoon.
– Pikkuhiljaa on taas kiva tulla töihin, ja lähteä myymään uutta hallia. Nythän Liiga on jo periaatteessa auki. Me näemme vain yhden maalin, ja se on Liiga muutaman vuoden aikajänteellä. Olemme hiljalleen kehittyneet organisaationa, vaikka matkaa on vielä.
