Latvia teki maansa urheiluhistoriaa voittamalla ensimmäisen jääkiekon MM-kisamitalinsa koskaan. Yhdysvalloista jatkoajalla kairattu pronssimitali merkitsi samalla yhden lähihistorian hienoimpien MM-tarinoiden huipennusta.

Latvian joukkue ja sen kannattajat elivät yhtenä läpi koko turnauksen, ja kannattajien tuoma lisäenergia venytti paperilla hyvin nimettömän joukkueen valtaviin urotekoihin. Pronssiottelussa Latvian parhaana palkittu Oskars Batņa oli sanaton ottelun jälkeen.

− Mahtava fiilis, en osaa kuvata tunnetta. Pahoittelut. Emme ole ikinä olleet tässä tilanteessa ennen, ja tämä on valtaisa voitto niin meille kuin maallemmekin. Olemme pieni maa, mutta meillä on suuret sydämet.

− Fanimme olivat uskomattomia koko turnauksen ajan. Kaikki kunnioitus heille. Olemme pieni maa, ja olemme olleet niin tiiviisti kannattajien kanssa yhdessä. Riiassa oli meno päällä jo ennen tätä, ja nyt luultavasti vielä kovempaa. Tässä meinaa tulla itku, vaikken ikinä itke, naurahtaa Batna.

Yhdysvallat ei taipunut helpolla. Latvia meni ensin kahdesti johtoon, mutta hieman ennen kolmannen erän puoliväliä Yhdysvallat johti ottelua lukemin 3–2. Latvian tasoitusmaali syntyi, kun pelikellossa oli vajaat kuusi minuuttia.

− Tiesimme ottelun alusta saakka, että meillä on mahdollisuus voittaa tänään. Tiesimme, että olemme vahvoja yhdessä emmekä luovuta ikinä. Emme tappioasemassakaan epäilleet, ettemmekö voisi nousta tästä.

Suuri voitto pienelle kansalle

Turnauksen lopulla hirmuvireeseen syttynyt Rihards Bukarts oli kiireinen mies ottelun jälkeen. Latvian neljännessä ketjussa pelannut Bukarts iski pronssiottelussa tehot 0+3.

− En osaa kuvailla mitä tapahtuu, itken. Tämä on kai se tunne, kun unelmat käyvät toteen. Tästä on haaveiltu pitkään. Käsissäni on ehkä pronssimitali tällä hetkellä, mutta luulen että Latvia voitti kultaa.

Menestyksen merkitys on aina suurta maassa kuin maassa. Latviassa juuri tämä menestys juuri tällä hetkellä tuntuu kuitenkin merkitsevän keskivertoa enemmän.

Aikaisemmin puolustaja Ralfs Freibergs mainitsi kansan tarvitsevan hieman positiivisia hetkiä maassa meneillään olevan talouskriisin takia, ja nyt Bukarts kertoo jääkiekkomaajoukkueen edesottamusten yhdistävän kansaa uudelleen.

− Saimme latvialaiset rakastumaan jääkiekkoon ja yhdistimme maatamme niin paljon. Venäjänkieliset ja latvialaiset tappelivat ennen turnausta kaduilla, mutta saimme heidät yhdistettyä. Olemme jälleen yhdistynyt kansa, ja se on todella tärkeää.

Rakkautta Matikaiselle

Bukarts ei ollut lämmin vain pronssipelissä, vaan teki kisojen viimeiseen kolmeen otteluun seitsemän tehopistettä. Kokonaisuudessaan hyökkääjän kymmenen MM-ottelun saldoksi jäi tehot 3+8=11. Pelaajat tietävät aina omat tehopisteensä, mutta kuullessaan omansa toisen ihmisen sanomana Bukarts purskahtaa itkuun.

Entisellä juniorivuosien pistelingolla oli ammattilaisuransa aikana hankaluuksia löytää vanhaa pistevirettään, kunnes asiat muuttuivat Itävallassa Klagenrutin paidassa. Miehestä huokuu onnellisuus, mutta ennen kaikkea helpottuneisuus ja kiitollisuus.

− Tykkään aina sanoa, että jos valmentajat luottavat minuun, olen kytkinpelaaja. Odotin tätä hetkeä kauan. Otin urallani ison askeleen lokakuussa, kun liityin Klagenfurtin joukkueeseen. Siellä valmentajani antoi minulle paljon minuutteja ja luottoa ratkaisupelaajana.

− Hän pumppasi renkaitani jatkuvasti, kehui minua ja rakensi niin itsetuntoani kuin itseluottamustanikin. Hän antoi mahdollisuuden olla ratkaisupelaaja, joka nuorempana olin.

Klagenfurtin päävalmentaja on Suomessa erityisen hyvänä ihmisten käsittelijänä tunnettu Petri Matikainen.

Pronssiottelussa luotiin joukkueellinen kansallissankareita. Bukarts muistuttaa sankarinviitan kuuluvan vähintään yhtä paljon myös sille kuuluisalle kuudennelle kenttäpelaajalle, eli joukkueensa kannattajille.

− En ole enempää sankari, kuin kukaan muukaan tässä joukkueessa. Kaikki joukkueessa olevat ansaitsevat sankarinviitan, mutta niin myös kannattajat. He saivat meistä irti niin paljon ja työnsivät meitä niin kovaa eteenpäin. Luota minuun kun sanon, jos välierät olisi pelattu Riiassa, olisimme voittaneet Kanadan.