LeKin Mestisorganisaatio teki konkurssin viime keväänä. Sittemmin ryhmä on kasannut rivinsä uudelleen ja asettanut itselleen tavoitteen − Suomisarjanousu kauden 2019−20 päätteeksi.
Päävalmentaja Nils Hagman kertaa omia ajatuksiaan tapahtuneesta ja alkavasta kaudesta.
− Ison pudotuksen jälkeen kevät oli vaikea. Nyt koetamme lähteä tekemään uutta nousua. Minä oletin, että olisimme saaneet paikan Suomisarjaan. Kakkosdivarista ponnistamme ja tavoitteenamme on kauden jälkeen nousta.
− Jos kaikki äijät ovat jalkeilla, niin onhan meillä kova hyökkäys. Vähintäänkin Suomisarjatasoa. Pakiston kanssa on haasteita materiaalin laajuuden kanssa.
Kokeneista pelaajista valmennukselle valtava apu
Hagman on ollut viimeiset kaudet LeKin A-nuorten päävalmentajana ja joukkue on pelannut kahdesti Nuorten Mestiksen finaaleissa.
− Haluamme pelata erittäin aktiivista peliä ja antaa jatkuvasti painetta. Lähdemme aina ykkösellä omista. Tässä sarjassa sen luulisi olevan myrkkyä muille joukkueille.
LeKi saa ensi kaudeksi muutaman tunnetumman pelaajan riveihinsä. Viime kauden kapteeni Sami Laakso päätti jatkaa vielä uraansa ja Liigassakin rutinoitunut Tommi Välimaakaan ei vielä iskenyt hokkareita naulaan.
− Heistä on ihan käsittämättömän iso apu. Vaikka Välimaa ei pelannut ensimmäisessä harjoituspelissä, hän tuli silti aamujäille auttamaan nuorempia pelaajia. Nousu Suomisarjaan olisi täysi mahdottomuus ilman tällaisia kavereita.
Hagman kiittelee jo uransa päätepistettä kolkutelleita Laaksoa ja Välimaata siitä, että he lähtivät talkoisiin mukaan, vaikkei mikään pakko olisi ollut.
Päävalmentaja pitää itseään vaativana, mutta helposti lähestyttävänä. Hänellä on vahva omaleimainen tapa työskennellä. Kaksi vuotta LeKin A-nuorten päävalmentajana opettivat paljon.
− Pelaajat ovat muuttuneet vuosien varrella paljon. Valmentajien on pystyttävä muuttumaan mukana. Raimo Summasen tyyliset valmentajat, jotka haukkuvat pelaajat lyttyyn ovat katoamaan päin. Varsinkaan alemmilla sarjatasoilla ei voi valmentaa pelon kautta. Rajat pitää olla, mutta negatiivisuus ei kanna pitkälle.
Taustaryhmän tuki ja vaikutus heijastuvat myös penkin taakse ja pukukoppiin
Hagmanin mukaan iso osa nousuprojektia on se, että saako valmennusryhmä myytyä unelman Suomisarjanoususta joukkueelle.
− Vaikka kakkosdivari ei ole mikään kaljaliiga, niin usein se mielletään sellaiseksi varsinkin korkeammalla käyneiden pelaajien piirissä.
Kakkosdivarissa kukaan pelaajista ei saa palkkaa ja seura pystyy auttamaan kenties varusteiden ja työpaikan hankinnassa. Siihen nähden Hagman pitää hienona asiana, että LeKin taustaryhmä on joukkueen olemassaololle kaikki kaikessa.
− Siellä on osaamista joka lähtöön. Tällainen porukka olisi pitänyt olla jalkeilla jo Mestis-aikana. Nyt homma jäi liian pienen ryhmän harteille. Sisäiset riidatkin saattoivat hangata rivejä, Hagman kertailee.
LeKissä ei tulla enää näkemään edelliskausilta tuttua pelaajakarusellia, jolloin aamutreenien ja illalla pelaavan kokoonpanon välillä saattoi olla kahdenkin kentällisen verran vaihtelua.
− Ei siinä ole mitään järkeä, että kauden aikana kokoonpanossa on käynyt 82 pelaajaa. Ei sellainen joukkue voi hitsautua yhteen tai voittamaan mestaruuksia.
Hagman haluaa valmennuksensa kanssa luoda Lempäälän jäähallin tienoille sellaisen ilmapiirin, että hallille olisi kiva tulla tekemään tosissaan hommia. Kuitenkin on hyvä muistaa, että kyseessä on vain kakkosdivisioona. Osalla pelaajista on perhettä ja muita töitä.
− Pukukoppi on tietysti sellainen paikka, josta kokeneemmat pelaajatkin ovat osittain vastuussa. Kilpailutilanne ja unelma sarjanoususta tuovat jääkiekkoilijoille uutta virtaa.
