Liikunnan Riemun joukkueen runko koostui kuluvan kauden osalta liikuntatieteellisen opiskelijoista, jotka treenasivat jäällä ainoastaan kaksi kertaa viikossa. Tätä riemukasta joukkoa johti hienosti Leo Heikkinen, joka on Tapparan legendan Kari Heikkisen poika.
Tapparan -01 syntyneiden joukkuetta kutsuttiin aikoinaan pienemmissä junioreissa Timanteiksi. Joukkueen mediahuomio oli taattu, sillä joukkueessa pelasi lukuisia entisten liigapelaajien poikia, muun muassa Janne Ojasen poika Mikael, Ville Niemisen poika Viljami, Pasi Puistolan poika Patrik, Janne Grönvallin poika Kasper, Harri Laurilan poika Vili ja Kari Heikkisen poika Leo.
Edellä mainituista Patrik Puistola ja Viljami Nieminen ovat sittemmin päässeet etenemään aina Liigaan asti.
Omalla junioriurallaan taitoa ja kovuutta esittänyt Leo Heikkinen tunnettiin pelaajana melkoisen laiskana harjoittelijana, jolla olisi ollut potentiaalia pärjätä kovemmissa sarjoissa työteliäämmällä asenteella.
− Kangasalan Kisan kasvatteja ei ole juurikaan näkynyt edes Suomi-sarjan tasolla, joten täytyy olla tyytyväinen, kun täällä pärjää. Kun pääsin Jyväskylän yliopistoon päätin, että teen vähän töitä kiekkoilun eteen ja katson, mihin asti se riittää.
Heikkinen pelasi Tapparan juniorivuosien jälkeen B-junioreista alkaen Kangasalan Kisa Eaglesin junioreissa, pääosin junioreiden Suomi-sarjaa. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen päästyään Heikkinen siirtyi JYP Akatemian U20 Mestis-joukkueeseen.
Siellä hän tehoili yli piste per peli keskiarvolla, jonka myötä Liikunnan Riemun kiinnostus heräsi. Kulunut kausi oli Heikkiselle ensimmäinen täysi kausi Suomi-sarjassa. Hän johti joukkueen ykkösketjua samalla pistetahdilla kuin U20 Mestiksessä.
− Minulla on ollut todella hyvät laiturit Matias Rauvola ja Joel Järvenpää ketjussani. Heillä molemmilla on Mestis-kokemusta, joten onhan siinä ollut hienoa pelata.
Heikkinen kehuu myös estoitta Riemun joukkuehenkeä.
− Meillä on huikea joukkue kasassa. Nimenomaan joukkuehenki on ollut mahtava ja se oli iso syy, miksi pystyimme pistämään LeKin tiukoille. Yhteishenkeä on tarvittu, sillä olemme tehneet paljon talkoita mahdollistaaksemme pelaamisemme. Meillä on tosiaan ainoastaan kaksi jäävuoroa, kun useammalla tämän sarjan seuroilla on aamutreenitkin.
Heikkinen opiskelee kolmatta vuotta liikuntapedagogiikkaa, eli valmistuu aikanaan liikunnanopettajaksi.
− Opiskelut vievät viisi tai kuusi vuota. Kun valmistun, olisi hienoa jos pääsisin kokeilemaan kiekkoilua johonkin Keski-Eurooppaan, toteaa Heikkinen.
Kielitaito ei muodostuisi ongelmaksi, sillä Heikkinen puhuu sujuvaa ranskaa, kyseisen maan passinkin omaavana.
Eri sarjatasoilla syntyy jatkuvasti hienoja kiekkotarinoita. Leo Heikkisenkin nousu Suomi-sarjan kärkipelaajiksi on yksi sellainen.
