Tällä hetkellä Rauman Lukko viilettää Liigan kärkipaikalla ja joukkueesta on puhuttu jopa mestariehdokkaana. Yksi joukkueen ehdottomista kärkipelaajista on tällä kaudella ollut Eetu Koivistoinen.
Edellisestä mestaruudesta onkin jo aikaa useampi vuosikymmen, ja Raumalla on odotettu kannua kuin kuuta nousevaa. Monta kertaa joukkue on ollut lähellä finaalia tai mitalipeleissä, mutta jättipotti on saavuttamatta. Viime kauden loppuminen kesken harmitti erityisesti raumalaisia, sillä kevään peleissä Lukko oli vahvin joukkue. Ajatukselle ei kuitenkaan anneta valtaa pukukopissa.
– Pukukopissa tai joukkueen kesken ei olla mietitty tai puhuttu asiasta. Pyrimme etenemään päivä kerrallaan sekä treenaamaan laadukkaasti. Haluan myös hoitaa oman tonttini mahdollisimman hyvin, Koivistoinen selventää.
– Tällä hetkellä oma fiilis on ihan hyvä, ja joukkueellakin on ollut vahva alkukausi. Olemme pystyneet voittamaan, vaikka muutamia huonojakin pelejä on mahtunut matkan varrelle. Olemme kuitenkin pyrkineet ottamaan niistä opiksi, jotta voimme pelata koko ajan paremmin pelien kovetessa kohti kevättä.
Koivistoisen perheessä on vahva jalkapallotausta, sillä sentterin isä on esimerkiksi voittanut maalivahtina kaksi Suomen mestaruutta sekä Suomen cupin. Veri veti pelaajan kuitenkin kiekkokouluun Matinkylään ja Espoon Jääklubiin, joka toimii nykyään eri nimen alla. Espooseen perustettiin vuonna 1995 syntyneiden joukkue ja pelaajamäärien ollessa suuria, jouduttiin perustamaan neljä peliryhmää.
Espoon Bluesin A-juniorien kultakausi
Bluesissa Koivistoinen pääsi juhlimaan yhdessä lukuisten nykyään Liigassa tai ulkomailla pelaavien pelaajien kanssa A-juniorien mestaruutta kaudella 2013–14. Tuolloin joukkuekavereina olivat esimerkiksi Atlantin toisella puolella nykyään pelaavat Kaapo Kähkönen ja Antti Suomela sekä kotimaan liigakaukaloista tutuiksi tulleet Iikka Kangasniemi ja Peter Tiivola.
– Mestaruuskaudesta on totta kai hyviä muistoja, sillä joukkue oli tiivis osan pelatessa yhdessä aina C-junioreista lähtien. Kyseisellä kaudella joukkue kärsi ainoastaan yhden kotitappion, joten kausi oli loppuun saakka vahva koko joukkueelta. Saimme koko Espoon hurmokseen ja Matinkylän jäähalli oli finaaliotteluissa tupaten täynnä.
– Olihan se hienoa saada myös Espoon Bluesin liigajoukkueen fanit rummuttamaan päätykatsomoon ja tukemaan meitä, Koivistoinen kertaa.
Yhteistyösopimus sekä piste- ja maalipörssin voitto
Jääkiekko sai hetkeksi aikaa jäädä henkilökohtaisten syiden vuoksi, kunnes pelituntuma alkoi jälleen löytyä alemmissa sarjoissa pelattujen otteluiden jälkeen. Koivistoinen lähti mukaan Bluesin A-junioreiden kesätreeniryhmään, jonka kautta hänen ammattilaisuransa sai lähtölaukauksen. Pelaajauransa jälkeen nopeasti valmennusuran aloittanut Ville Nieminen oli kaudella 2015-16 Mestiksessä KeuPan valmentajana, ja hän sorvasikin yhteistyösopimuksen Koivistoisen kanssa.
"Siinä lähdettiin kaikki tai ei mitään -mentaliteetilla matkaan"
– En siinä vaiheessa uskonut, että nousisin Lukon edustusjoukkueen mukaan, sillä keskityin ainoastaan vahvasti Mestiksessä pelaamiseen. Siinä lähdettiin heti alusta "kaikki tai ei mitään" -mentaliteetilla matkaan. Pääsin lopulta kuitenkin loukkaantumisten myötä pelaamaan Lukon kanssa muutaman CHL-ottelun.
Kaudella 2015-16 Koivistoinen voitti KeuPan paidassa Mestiksen tulokkaiden piste- sekä maalipörssin. Lisäksi hänellä on takataskussaan valinta Mestiksen helmikuun tulokaspelaajaksi samaiselta kaudelta.
– Pisteitä ei oikeastaan mietitty, sillä tavoitteena oli ainoastaan pelata mahdollisimman hyvin. Alkukausi oli KeuPan osalta todella vaikea. Joulun jälkeen aloimme saamaan enemmän voittoja, ja nousimme sarjataulukossa runsaasti ylöspäin. Sen jälkeen joukkue pelasi hurmoksessa illasta toiseen.
Ensimmäiset vedot liigajäillä
CHL-otteluiden lisäksi Koivistoinen pääsi haistamaan myös liigakaukaloiden tunnelmaa, sillä kaudella 2015-16 hän puki Lukon paidan päälleen yhdeksässä ottelussa. Liigadebyytin mies teki Hämeenlinnassa lokakuussa 2015. Pistesarakkeeseen ei tuona kautena saatu lisäyksiä, mutta ensimmäinen piste näki päivänvalonsa heti seuraavan kauden alkumetreillä Mikkelissä Jukureita vastaan.
– Oli hieno juttu päästä pelaamaan yhdessä edustusjoukkueen kanssa. Se tarkoitti sitä, että olin onnistunut Mestiksessä. Se tarkoitti jälleen yhtä askelta eteenpäin omalla uralla.
Koivistoisen yhteistyösopimus oli mallia 1+2 ja optio myös käytettiin. Kaudella 2016-17 hyökkääjä pääsikin pelaamaan lähes täyden runkosarjan Lukossa, jonka lisäksi hän kävi pelaamassa playoff -pelejä Lukon A-nuorten kanssa voittaen kauden lopussa A-juniorien pronssiottelun.
– Kun optio käytettiin, oli ainoastaan itsestä kiinni pystyikö käyttämään mahdollisuuden pelata Liigassa. Halusin käyttää mahdollisuuden hyväkseni, ja se olikin ainoa tavoite.
– Lukolla oli tuona aikana kokenut joukkue, mutta meidät nuoremmat otettiin silti hyvin vastaan. Meitä autettiin aina pelillisistä asioista lähtien.
Lukon pukukopista sekä nuorten pelaajien suusta on kuulunut, kuinka Koivistoinen on usein esimerkillään auttanut nuorempia niin pukukopissa kuin sen ulkopuolellakin.
– Kyllä olen aina yrittänyt auttaa nuorempia. Olen myös osaltani halunnut luoda sellaista ilmapiiriä, että minulta voi aina tulla kysymään, jos mikä tahansa mietityttää.
Läpimurtokausi
Koivistoisen kohdalla kausi 2018-19 voidaan alleviivata ja merkitä ylös läpimurtokautena. Runkosarjan aikana kahden suunnan sentteri pääsi tykittämään yhteensä 17 maalia ja saman verran maaliin johtaneita syöttöpisteitä. Kauden aikana syntyi myös hattutemppu Pelicansia vastaan.
Tuloksen merkittävyyttä nostaa se, että Koivistoinen pelasi lähes koko kauden alempien ketjujen sentterinä ja keskimääräinen peliaikakin jäi alle 13 minuutin.
Maaliton putki ja puolustuspelaamisen korostuminen
Seuraavaan kauteen lähdettäessä odotukset olivat korkealla, mutta alkukausi oli kaikkea muuta kuin helppo. Maaliton putki venyi aina joulukuulle saakka, kunnes avausmaali nähtiin vihdoin Lappeenrannassa joulukuun viidentenä päivänä. Vaikka maaleja ei syntynytkään, ei Koivistoinen myöskään ollut kentällä vastustajien maalien aikaan.
Kauden loputtua tehotilaston lukema oli +26, joka riitti jakamaan Lukon sisäisen tehopörssin voiton yhdessä Justin Danforthin kanssa. Koko kauden aikana Koivistoinen oli tasaviisikoin kentällä ainoastaan kahdeksan kertaa vastustajan iskiessä maalin. Puolustuspelaamista mies ei kuitenkaan omien sanojensa mukaan tarkoituksella harjoitellut enempää kuin normaalistikaan.
"Jos ei mitään antia ole hyökkäyspäähän, niin nollat piti pitää myös omaan päätyyn"
– Alkukausi oli hankalaa aikaa, joten puolustaminen tuli siinä vaiheessa aika luonnostaan. Silloin sitä yritti löytää joitakin keinoja, joiden avulla pystyi auttamaan joukkuetta. Jos ei mitään antia ole hyökkäyspäähän, niin silloin piti pitää nollat myös omaan päätyyn. Kun puolustaa hyvin, saa sitä kautta myös enemmän aikaa hyökkäämiselle.
Koivistoinen nimeääkin kahden suunnan pelaamisen kysyttäessä miehen omaa mielipidettä omista vahvuuksistaan. Kehittämisen kohteita löytyy aina, mutta pelaajan itsensä mielestä hänen täytyisi pystyä käyttämään kehoaan paremmin hyödyksi pelatessa. Pituutta sentterillä on lähemmäs 190 senttiä ja painoakin rahtusen alle 90 kiloa, joten eväät vahvalle kaksinkamppailupelaamiselle sekä kehon hyödyksi käyttämiselle ovat olemassa.
Maajoukkuepaidan pukeminen ja tulevaisuuden suunnitelmat
Koivistoinen on päässyt pelaamaan Suomen juniorimaajoukkueissa muutamia turnauksia, mutta ensimmäisen kerran hän puki maajoukkuepaidan ylleen A-maajoukkueessa Helsingin EHT-turnauksessa viime marraskuussa. Turnauksen järjestämistä maailmanlaajuisen pandemian keskellä kritisoitiin, mutta pelaaja itse näki maajoukkueessa pelaamisen hienona asiana.
– Maajoukkuepaidan pukeminen on aina kunnia-asia. Turnaus kokonaisuudessaan oli hieno kokemus.
Tulevaisuuden suunnitelmissa siintää todennäköisesti siirto toiseen joukkueeseen, sillä pelaaja on viihtynyt Raumalla jo kuuden kauden ajan. Tällä hetkellä sentteri kuitenkin osaa keskittyä ainoastaan seuraavaan peliin ja seuraavaan harjoituskertaan. Pitkällä tähtäimellä tavoitteet ovat kuitenkin selvät:
"Haluan olla joka päivä parempi pelaaja ja urheilija"
– Haluan olla joka päivä parempi pelaaja ja parempi urheilija. Haluan nähdä sen, mihin omalla kohdallani riittää, jos laitan aivan kaiken likoon. Haluan myös voittaa urallani mahdollisimman paljon, Koivistoinen ilmoittaa haastattelun lopuksi.