Kanadalaishyökkääjä Nick Ritchie saapui Ouluun suurien odotuksien saattelemana, mutta ensimmäisten otteluiden perusteella pelaajasta ei ole vielä huokunut sateentekijää. Haastatteluhetkellä kolmen ottelun jälkeen pelaajalta oli nähty enemmän jäähyaitiossa istumista ja selvästi pakkasen puolelle päätynyt teholukema.
Tosin samaiset ottelut eivät Kärpiltä itseltäänkään menneet täysin putkeen joukkueen ottaessa kaikista kolmesta ottelusta tappion niskaansa.
− Minulla on vielä tottumista pelitapaan, koska ympärilläni on paljon uusia ihmisiä, joiden kanssa hakea kemiaa. Toivon, että siinä ei kestä kovin kauaa ja että palaamme joukkueen kanssa pian takaisin voittokantaan.
− Myönnän, että jetlag vaivaa minua vielä hieman, mutta se on koko ajan parempaan päin. Toivon, että sama pätee myös pelaamiseeni.
Yli 500 NHL-ottelua urallaan pelannut Ritchie koetti syksyllä hakea paikkaa St. Louis Bluesista koeaikasopimuksen kautta, mutta hänet tiputettiin joukkueen matkasta jo kahden viikon jälkeen. Oli siis aika etsiä pelipaikkaa muualta ja ajan mittaan katse kääntyikin Eurooppaan.
− Kukaan ei varsinaisesti erikseen suositellut minulle Suomeen tuloa, mutta puhuin Liigasta useamman ihmisen ja agentin kanssa. Kuulin heiltä, että tämä oli hyvä sarja ja Kärpät oli yksi parhaimmista joukkueista täällä ja heillä on menestykäs historia, joten se teki päätöksestäni helpon.
Joukkueen avustaminen ja mestaruuden hakeminen ovat Ritchien päätavoitteet tälle kaudelle, mutta mitään suuria henkilökohtaisia toiveita hänellä ei ole.
− Olen vain innoissani päästessäni jälleen pelaamaan ja katsoa sitä mukaan mitä tuleman pitää.
Edessä oppia eurokaukaloista
Edeltävissä otteluissa Ritchie on viilettänyt niin kolmosketjussa Connor Bunnamanin ja Kasper Björkqvistin vierellä kuin ykkösessä Ville Koivusen ja Noel Gunlerin kanssa. Paikka kokoonpanossa on siis vielä hakusessa, mutta se oli täysin suunniteltua.
− Sovimme valmentajan (Lauri Marjamäen) kanssa, että koitan nyt alkuun sopeutua Liigassa pelaamiseen ennen kuin mietimme millaisessa roolissa pelaan. Sitä on vielä hyvin vaikea sanoa, kun pelasin kahdessa ottelussa vain kymmenisen minuuttia ja kolmannesta lensin ulos.
Muiden pelaajien kanssa kemian hakemisen lisäksi isompi kaukalo ja rangaistukset ovat tuottaneet kanadalaiselle haasteita tämän ensimmäisissä otteluissa, mikä on näkynyt myös jäähysarakkeessa.
− Minun tarvitsee hieman kiinnittää huomiota eroihin rangaistuksissa täällä verrattuna NHL:ään. Mutta mielestäni vihellykset ovat nykyään aika samankaltaisia lähes kaikkialla. Tosin niissä parissa ottelussa, missä pelasin, niin tuomarit eivät oikeastaan viheltäneet niin paljon jäähyjä kuin ajattelin. He olisivat voineet antaa enemmänkin jäähyjä.
Isoveljestä mallia ammattilaisuralle
Ritchien kaksi vuotta vanhempi isoveli Brett pelaa myös jääkiekkoa ammattilaisena, mutta hänellä on NHL:ssä takanaan satakunta ottelua pikkuveljeään vähemmän. Sattumalta myös Brett siirtyi Eurooppaan pelaamaan KHL-seura Dinamo Minskin riveissä, joten pitikin kysyä oliko isoveljen siirrolla vaikutusta Nickin omaan päätökseen tulla Kärppiin.
− Ehkä osittain. Hän sai mahdollisuuden pelata KHL:ssä ja minä pääsin Kärppiin vain viikkoa myöhemmin.
− Olin valmis menemään ihan mihin vain päästäkseni jälleen pelaamaan. Euroopassa oli useita hyviä liigoja, joista valita, mutta koin Kärppien olleen se paras vaihtoehto itselleni.
Ritchie ei olisi pistänyt pahitteeksi, jos olisi päässyt pelaamaan samassa joukkueessa veljensä kanssa. Ammattilaisuralle mahtuu parikin kertaa, kun veljekset ovat pelanneet samoissa joukkueissa, mutta eri aikoihin. Boston Bruinsin organisaatiossa Ritchiet olivat tovin yhtä aikaa, mutta pikkuveljen ollessa joukkueen mukana pelasi isoveli AHL:ää. Viime kaudella sen sijaan parivaljakko vaihtoi joukkueita keskenään Calgary Flamesin ja Arizona Coyotesin välisessä kaupassa.
− Minusta olisi todella siistiä pelata hänen kanssaan samassa joukkueessa, koska veljekset samassa joukkueessa ovat hyvin harvinaisia. Olen varma, että vanhempamme olisivat myös todella innoissaan siitä.
Molempien veljeksien päätyminen ammattilaiseksi oli oikeastaan sattuman kauppaa, mutta Ritchie kokee isoveljensä ammattilaisuudeksi pääsyn avustaneen häntä eteenpäin.
− Sanoisin, että nuoremmille veljeksille sellainen tekee tien ammattilaiseksi paljon helpommaksi. Minä ainakin tykkäsin katsella hänen menoaan ja ottaa hänestä mallia.
Rento, mutta raastava Ritchie
Jäällä Ritchie tunnetaan hyvin fyysisenä, isokokoisena pelaajana, joka ei kaihda tappeluita. Tappeluita tilastoivan HockeyFights-sivuston mukaan Ritchiellä niitä on ollut jo kymmenkunta.
Joukkuekaverien ja kärppäfanien silmissä hän haluaa kuitenkin tulla muistetuksi työteliäänä ja kaikkensa jäällä antavana pelaajana.
− Haluan myös olla se tyyppi, jota vastaan vastustajat eivät halua pelata.
Siviilielämässään ja kopin puolella Ritchie kuvailee itseään rennoksi kaveriksi, joka tykkää pitää hauskaa ja lähtee helposti juttuihin mukaan
− Tuo on sellainen kuva, minkä pyrin jättämään itsestäni muille ihmisille.
Sama rentous näkyi myös pelaajan juuri ennen itsenäisyyspäivää juhlistettujen 28-vuotissyntymäpäivien vietossa.
− Päivä oli kiva. En yleensäkään tee mitään isoja juttuja syntymäpäivilläni, mutta nautin onnitteluista valmentajilta ja joukkuekavereiltani.
Eurooppassa ensi kertaa pelaavalta kanadalaiselta piti totta kai myös kysyä tämän suosikkia suomalaisista pelaajista ja vastaus oli päivänselvä.
− Teemu Selänne. Pelatessani Anaheim Ducksissa pääsin tapaamaan häntä ja tutustumaan häneen hieman, mikä oli minusta todella siistiä.
