JYPin hyökkäyskalusto koki tammikuussa kovia. Petr Hubacek ja Jari Jääskeläinen katosivat peräjälkeen sairaslistalle. Jääskeläisen kohdalla tuli pian selväksi, että mies joutuisi sivuun loppukauden ajaksi.
Siirtorajan kynnyksellä hurrikaaniorganisaatio ei aikaillut vaan ryhmään liittyi vahvalla NHL- ja AHL-stauksella varustettu hyökkääjä Darryl Boyce.
Tiistain HIFK-kamppailun alla Boycen naamaa katsoessa pieni pelko hyrähtää sisällä, että onko myös kanukki joutunut kirjaamaan nimensä lasaretin puolelle. Mies, jonka loukkaantumishistoriasta löytyy muun muassa paikaltaan irronnut nenä, saapuu paikalle silmä pahasti turvonneena.
Pelko suuremmasta epäonnesta on kuitenkin aiheeton.
- Vain pari tikkiä ja musta silmä, ei sen kummempaa, Boyce selvittää Pelicans-kamppailussa saamastaan vammasta.
28-vuotias kiituri on ehtinyt pelata hurrikaaninutussa kymmenen ottelua. Boyce kertoi Jatkoajalle ensimmäisen ottelunsa jälkitunnelmissa löytäneensä selvän eron taitopelaajien ja duunareiden jaottelun välillä SM-liigassa verrattuna Pohjois-Amerikkaan.
Lisääkin eroavaisuuksia on löytynyt, vaikka alustavasti hyökkääjä olikin odottanut pelitavoissa myös paljon samoja piirteitä.
- Odotin paljon samankaltaisuuksia pohjoisamerikkalaisen pelin kanssa. Hieman enemmän täällä on sumputettu. Mutta sitä tekevät kaikki, joukkueet pelaavat täällä lähtökohtaisesti puolustuksen kautta, Boyce kokoaa.
Tehopisteitä hyökkääjä on ehtinyt iskemään neljä kappaletta lukemilla 1+3. Ensimmäiset kierrokset Boyce hyökkäsi laidassa kärkiketjuissa, mutta myöhemmin rooli on vakiintunut kolmosketjun keskelle. Alivoiman erikoismiehenä ja hyvänä aloittajana mies nähdään usein jäällä vastustajan pyörittäessä pakkopeliä.
- Ihan tyytyväinen olen ollut. Olen todella nauttinut pelaamisesta, kanukki hymähtää tyytyväisenä.
Nuorille ohjeeksi rauhoittuminen
Viime aikoina Boyce on siis löytänyt itsensä kolmoskentällisestä yhdessä Mikko Salmion ja Samu Markkulan tai Mikael Ruohomaan kanssa. Nuoria pelaajia Boyce on ohjannut kokemuksen tuomalla varmuudella.
- Joskus sanon, että he voivat ottaa rennommin, kaikkea ei tarvitse tehdä itse. He haluavat välillä luistella niin paljon, että jo ylipelaavat tilanteita. Heidän pitäisi vain muistaa pelata vaihto vaihdolta siten millä tänne pääsivätkin. Ei valmentajaa tarvitse yrittää yliyrittämällä häikäistä, peluri ohjeistaa isällisesti päävalmentaja Jyrki Ahon nyökkäilessä vieressä.
- Ilvestä vastaan kemiamme toimivat jo paljon paremmin. Luotamme toisiimme paljon paremmin. Tiedämme, että olemme kentällä kaikki auttamassa toisiamme, Boyce hahmottaa.
Näkeekö Boyce sitten itsensä ketjun isoveljenä tai isähahmona?
- Kyllä, juuri niin, hyökkääjä naurahtaa.
Boyce on luonut uransa vahvana duunaripelaajana. Vielä hyökkääjä ei ole joutunut hankaluuksiin pelitapansa kanssa, vaikka SM-liigassa on viime aikoina jaettu kovia tuomioita puhtaaksikin luokitelluista taklauksista.
Ylipäätään kotoisen liigan fyysisyys yllätti miehen - hän odotti sitä nimittäin vieläkin enemmän.
- Odotin vieläkin fyysisempää peliä. Mutta kyllä täälläkin ajetaan kaikki taklaukset loppuun asti. Se on selvästi tapa täällä, ihmiskuula pohtii.
