Jenkit kampesivat lauantaina MM-kisojen toisen voittonsa, kun he väänsivät Norjasta niukan voiton maalein 2−1. Yhdysvaltojen kärkipuolustaja Seth Jonesin kommentit enteilevät Leijonille vaikeuksia maanantain Norja-otteluun.
− Peli oli paljon tiukempi kuin Suomea vastaan. Meillä oli paikkamme ratkaista ottelu esimerkiksi ylivoimalla, mutta emme pystyneet siihen. Onneksi alivoimamme oli hyvää.
− Joskus ottelut vaan menevät niin, että pitää nollata vastustajan peli. Niin teimme kolmannessa erässä, ja pystyimme puolustamaan johtoasemaamme, Jones summasi ottelua.
Yhdysvaltojen maalia on vartioinut molemmissa MM-otteluissa AHL-taustainen Connor Hellebuyck. Vaikka hän onkin pelannut hyvin, Pekka Rinteeseen miestä ei voi verrata.
− Teimme perjantaina neljä maalia Pekan taakse, se on aika harvinaista. En tiedä, oliko hänellä joku ohi-päivä tai jotain. Hän on meillä Nashvillessä ehdottomasti arvokkain pelaajamme vuodesta toiseeen. Toivottavasti hän pelaa hyvät kisat, Jones kehui.
Sakicin opissa pohjat vahvalle liikkeelle
Jones kirjasi Nashville Predatorsissa toisella NHL-kaudellaan täydet 82 ottelua tehoin 8+27. Jonesin liike on yli 190-senttisen varren huomioiden todella sulavaa. Lisäksi pitkällä mailalla on näppärää irrottaa kiekko vastustajan lavasta.
− Hyvä liike on varmasti enimmäkseen kovan työn tulosta. Minulla on ollut myös hyvät valmentajat, olen onnellinen siitä.
Jonesin isä, Popeye, pelasi 11 kautta koripalloliiga NBA:ssa, joten voisi luulla, että hänen poikansa olisivat automaattisesti koripallomiehiä. Myös Sethin velipojat Caleb ja Justin ovat kiekkomiehiä. Caleb on noteerattu myös ensi kesän varauslistoilla, joskaan hän ei hätyyttele listojen kärkisijoja isoveljensä tapaan, joka varattiin 2013 numerolla neljä.
− Jostain syystä me kaikki vaan halusimme lapsesta asti pelata lätkää, en osaa sen kummemmin selittää valinnan syytä, Jones kertoo.
Oliko kotona haasteita urheilukanavien valinnan suhteen?
− Joskus aikaisemmin oli, kun NHL:n ja NBA:n pudotuspelit tulivat samaan aikaan, mutta onneksi meillä oli useampikin TV. Nykyisin isä pitää myös jääkiekosta, Jones naurahti.
Seth on veljeksistä selvästi lahjakkain. Pohja vahvalle luistelulle luotiin luistelutunneilla, mutta ei ihan millä tahansa vinkeillä. Jonesin tie kiekkoilijaksi sai alkunsa, kun isä-Jones törmästi Denver Nuggetsissa pelatessaan Colorado Avalanchen kanadalaistähti Joe Sakiciin, joka arveli koripalloilijajätin poikien olevan yhtä suuria ja kaipaavan siksi luistelutreenejä.
− Kyllä, tarina Sakicista pitää paikkansa. Hän antoi vinkkejä, miten kannattaisi harjoitella. Otin ensin vuoden verran luistelutunteja, ennen kuin aloitin jääkiekon, Jones kertoo.
Jones on hyvän liikkeen lisäksi myös fiksu pelaaja, joka ei ota hölmöjä jäähyjä. Kahden kauden aikana pelaamissaan 165:ssä NHL-ottelussa hänelle on kirjattu vain 50 jäähyminuuttia. Se on yli 20 minuuttia kellottavalle pakille hieno meriitti.
− Yritän tietysti pelata fyysistä peliä, mutta tehdä sen puhtaasti ja järkevästi, sillä en halua tehdä hallaa joukkueelle ottamalla turhia jäähyjä.
Mitäpä mies tuumii uudesta joukkuekaveristaan Steve Mosesista?
− Hän on ollut täällä vakuuttava. Ymmärrän hyvin, miksi Nashville hänet halusi. Tietysti hänen pitää ansaita paikkansa harjoitusleirillämme, mutta se on sama juttu kaikille. Uskon, että hänellä on hyvät mahdollisuudet pärjätä NHL:ssä.
Mosesin jatko turnauksessa on epävarmaa, sillä hän jäi lauantaina norjalaispuolustaja Ole-Kristian Tollefsenin jyrän alle, eikä pystynyt enää jatkamaan ottelua.