Kiekko-Vantaan hyökkääjä Joona Harjama iski luistimet ensimmäisen kerran jalkaan viisivuotiaana. Seitsemänvuotiaana haminalainen liittyi joukkueeseen. Teini-iässä hän harrasti muitakin lajeja. Jalkapallo ja etenkin pesäpallo, mitä Joona harrasti aina 15-vuotiaaksi, kuului harrastuksiin.
− Ensimmäinen joukkueeni oli KY-80 Haminassa. Aloitin vuonna 2000, eikä Haminassa ollut jäähallia. Pelasimme ulkojäällä ja silloin tällöin harjoituksia ja pelejä Kotkan jäähallissa. Se oli enemmänkin sellaista hauskanpitoa.
Teini-iässä Harjaman taidot tulivat esiin. Pesäpallo jäi taka-alalle ja päätavoitteeksi tuli panostaa ainoastaan jääkiekkoon.
E-juniorina Joona pääsi näyttämään taitonsa Kotkan Titaaneihin. Kotkasta matka jatkui SaiPan C-junioreiden SM-sarjaan. SaiPassa vierähti vuosi, kunnes A-nuorissa pelattujen kahden vuoden jälkeen tuli muutto Kuopioon ja KalPan Liiga-joukkueeseen. Nuorukainen pääsi haistelemaan myös kansainvälistä kiekkoa, kun hän pääsi alle 18-vuotiaiden maajoukkueeseen kaudella 2010-11. Pääsy MM-leiriryhmään oli hyvää palautetta omasta urasta, vaikka lopulliseen MM-kisajoukkueeseen ei tie vielä kulkenut. Kahdeksassa maaottelussa syntyi 0+1.
Nousu nuorista miesten peleihin on vaikeaa ja haastavaa
Harjaman mukaan nousu nuorista miesten peleihin on haastava. Erityinen sarja nuorten ja Mestiksen välille ei ole tarpeen. Kiekko-Vantaassa pelaa Harjaman mukaan loistavia nuoria, jotka vain odottavat enemmän peliaikaa.
− On aika iso kynnys nousta nuorista miesten peleihin. KalPan vuodet menivät puolustavammassa roolissa nelos- tai-kolmossentterinä. Aika oli kuitenkin opettavaista, ja tuli opittua monipuolisuutta.
Parhaimpiin jääkiekkomuistoihin sisältyy monia virstanpylväitä.
− Minulla on useimpiakin hyviä muistoja. Tietenkin ensimmäinen Liiga-ottelu ja uran ensimmäinen Liiga-maali. Vaikka en päässyt alle 18-vuotiaiden MM-leirille, oli se kokemuksena todella mukava.
− Pelasin maajoukkueessa hyökäävämmässä roolissa, mutta minulle ei kuitenkaan löytynyt sopivaa paikkaa. Oli hyvä nähdä, mitä pitää kehittää.
Kiekko-Vantaan viime kauden taistelu pudotuspeleissä Jukureita vastaan ei jäänyt Harjamalta näkemättä. Piskuinen lohiryhmä säväytti niin, että mies halusi liittyä porukkaan.
Kiekko-Vantaa tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta
Viime kaudella syntyi päätös, että uran kannalta oli katsottava muita vaihtoehtoja KalPassa pelaamiselle. Peliaika ja pelisuunnitelma eivät käyneet yksiin nuorukaisen suunnitelmien kanssa. Kiekko-Vantaan viime kauden saavutukset oli tiedossa.
− Halusin päästä isoon rooliin. Katsoin, että saan isoja minuutteja. Viime kauden pudotuspelit herättivät mielenkiinnon. Olen tosi tyytyväinen siitä, että tulin.
Harjaman Mestis-uran ensimmäinen maali syntyi vasta maajoukkuetauon jälkeen. Tehottomuus ei käynyt kuitenkaan raskaaksi "Maestrolle".
− Ei ollut apinaa harteilla. Sanotaan, että niin kauan ei tarvitse olla huolissaan, kun on paikkoja. Totta kai sitä odotti. Paljon oli paikkoja, mutta oli tehottomuutta joukkueella. Olemme parantaneet peliä, mutta nälkä kasvaa syödessä.
Kiekko-Vantaan suurinmman osan maaleista on iskenyt mainio ykkösvitja Pekka Niemimaan johdolla. Laidoilla taituroivat Toni Leinonen ja Julius Rantaeskola. Lohipaidat pyörittävät ylivoimalla kahta ketjua, mutta viime otteluissa muutkin ketjut ovat saaneet tulosta aikaan.
− Meidän ykkösylivoimaketju on saanut paljon peliaikaa ja onnistumisia. Tasaisuutta pitäisi löytää.
Ykkösvitja hakee vertaistaan
Maajoukkuetauolle mentäessä Kiekko-Vantaa oli tyvipäässä, mutta nousi nopeasti sarjakolmoseksi. Ykkkösvitjan ohelle on saatu onnistumisia muiltakin koostumuksilta.
− Pelisapluunassa kaikkien ketjujen on tarkoitus pelata tasaisesti. Nyt on voitettu ja saatu pisteitä.
Joulupukilta Harjama toivoo saavansa vaatimattomia asioita.
− Toivon kärsivällisyyttä ja hetkessä elämistä. Tavoitteet ovat selvillä, pitää vain uskoa omaan tekemiseen.
Miehen motto on, että pitää olla oma tapa toimia. Joka päivä on annettava kaikkensa, niin hyviä asioita tapahtuu.
Harjaman tavoitteet ovat korkealla.
− Tarkoitus olisi päästä takaisin Liigaan. Ei auta muuta kuin mennä päivä kerrallaan. Haluan auttaa joukkuetta ja totta kai tavoitteet ovat korkealla.
Suljettu Liiga ei saa sentteriltä kehuja.
− Ei ole hyvä juttu, että liiga on suljettu. Se ei ole urheilullisesti paras mahdollinen juttu. Esimerkiksi Ruotsissa on toiminut hyvin avoin liiga.
Nuorten nousu Mestikseen voi olla mutkallista, mutta Harjama näkee asiassa hyviä puolia.
− Meilläkin on erittäin hyviä nuoria pelaajia tulossa. Mielestäni Mestis on sopiva pelitaso koville nuorille.