Jukureiden hyökkääjä Jesper Piitulaisen mukaan tappion kärsinyt mikkeliläisryhmä ei hyvin sujuneen vieraskiertueen jälkeen pystynyt parhaimpaansa Ilvestä vastaan.
− Tiukkaa vääntämistähän se oli. Meillä jäi vähän vajaaksi ja se näkyi heti tuloksessa, kun ei oltu ihan sadalla prosentilla mukana.
− Helvetin hyvä vieraskiertue alla ja sitten tultiin loppuunmyydyn kotiyleisön eteen, minkä lisäksi Ilveksellä oli edellisenä päivänä peli. Ihmisen mieli menee siinä sellaiseen lankaan, että nyt tuntisi voivansa päästä vähän helpommalla. Ei se kuitenkaan niin mene, vaan meidän olisi pitänyt yrittää kahta kauheammin.
Laitahyökkääjän mukaan joukkue alkoi löytää omaa peliään vasta päätöserässä.
− Meidän lähtö oli vaisu ja toinenkin erä oli näennäistä peliä. Kolmannessa erässä taas kävi niin, että ihminen kun huomaa että on pakko, niin sitten ruvetaan saamaan koneesta enemmän irti.
− Ei se tänään kuitenkaan riittänyt. Olisi me pystytty tuollakin pelillä tämän päivän Ilves voittamaan, mutta yleensä se onnikin tulee sen mukana miten on valmistauduttu.
Jukurit oli ottelussa niskan päällä, mutta maalinteko oli tuskaista, eikä kiekko meinannut löytää tietään vahvan ottelun torjuneen Hannu Toivosen selän taakse hyvistäkään paikoista.
− Sekin varmaan johtui siitä viimeisen silauksen puuttumisesta. Ei me tänään oikein sinne varsinaisille maalintekopaikoille päästy jatkokiekkoja iskemään sisään. Oli siellä paljon näennäisiä paikkoja tehdä maaleja, mutta ehkä se viimeinen yrittäminen näkyi siinä.
Savonlinnalaislähtöiselle Piitulaiselle Ilves-kamppailu oli uran 200. ottelu Liigassa. Hyökkääjä itse suhtautui saavutukseen hyvin vaatimattomasti.
− 200 peliä taisi tulla täyteen, mutta ei se nyt vielä mikään älytön merkkipaalu ole.
Jukurit jatkaa pelejään tulevalla viikolla vierasotteluiden merkeissä, kun se kohtaa keskiviikkona HPK:n ja perjantaina Pelicansin. Lauantaina joukkueella on jälleen edessään kotiottelu, kun JYP saapuu Kalevankankaalle.
− Rankka viikko takana. Nyt huilataan sunnuntai hyvin. Pari vieraspeliä edessä, pitää taas saada sellainen kuolemanraivo jokaiseen otteluun lähdettäessä.
