Viime kausi meni ainakin tuloksellisesti heikosti. Nyt kun asioita on ehditty miettiä, missä mentiin eniten vikaan?
- Urheilussa ei pitäisi ikinä tuijottaa taaksepäin. Me olimme kuitenkin hyvin pitkällä oman pelitapamme kanssa, mutta sitten kun tuli vaikeuksia, niin alettiin katsoa taaksepäin, ja siinä jossakin kohtaa meiltä katosi se johtoajatus, Saarinen miettii.
Tarkoittaako tämä sitä, että joukkueella meni vaikeuksien tullen usko siihen pelitapaan, jota oli rakennettu?
- Näinkin sen ehkä voi sanoa. Tärkeät valinnat oli kuitenkin tehty jo syksyllä. Kun sitten tulee vaikeuksia, niin ei ensimmäisenä pidä ruveta vaihtamaan suunnitelmia, vaan katsoa se voimassa oleva suunnitelma loppuun asti. Kysymys oli kuitenkin hyvin pienistä, marginaalisista asioista. Niiden kautta pelaamiseemme tuli sitten epävarmuutta, mikä sitten näkyi huonona tuloksena. Kyse ei missään vaiheessa ollut isoista asioista pelin suhteen, ratkaisevat muutokset tapahtuivat itseluottamuksessa ja muutenkin henkisellä puolella, Saarinen analysoi.
Monella uransa paras kausi
Heikon tuloksen taakse kätkeytyy kuitenkin paljon myönteistä, etenkin yksilötasolla:
- Useat pelaajat tekivät kovia nousuja urallaan. Tämä oli osittain odotettavissakin, kun joukkuetta nuorennettiin ja oli uusia rooleja tarjolla. Moni teki uransa parhaita SM-liigakausia. Esimerkiksi se ei välttämättä monelle ole jäänyt mieleen, että Marko Mäkinen ei ole koskaan pelannut noin tuloksekasta kautta, Saarinen kehuu.
Nuorten pelaajien esiinmarssi oli päätetty yhdeksi isoksi teemaksi jo ennen kautta, ja siinä onnistuttiin:
- Meidän joukkueemmehan on nyt merkittävästi nuorempi kuin mitä viime kaudellakin, joten siinä ollaan mielestäni menossa oikeaan suuntaan. Kokeneitten pelaajien raja tulee jossain vaiheessa vastaan. Tämä murros on tietenkin aina kova vaihe. Nyt siellä on iso määrä pelaajia, jotka ovat saaneet sitä kokemusta ja osoittaneet että pystyvät pelaamaan. He eivät vielä pysty yksin kantamaan kaikkea vastuuta, mutta ovat lähempänä sitä, Saarinen pohtii.
Yksilötason onnistumisista on monia esimerkkejä. Samalla ne kertovat karua kieltään siitä, että ryhmässä oli todella paljon potentiaalia, jota ei saatu irti.
- Meillä oli keväällä kolme pelaajaa maajoukkueessa, vaikka oltiin yhdeksänsiä sarjassa. Kyllä se on osoitus siitä että meillä on hyviä pelaajia ja olemme tehneet kovasti töitä. Me vain emme saaneet parasta ulos, ja se tietysti kaivaa, Saarinen toteaa.
Nuoriin keskityttiin ehkä liikaakin
Jos nuoret pelaajat olivat ilonaiheena, niin vastaavasti alisuorittajista suurin osa löytyi niistä miehistä, joiden odotettiin olevan joukkueen johtotähtiä.
- Kokeneemmista pelaajista harva ylsi omalle tasolleen, ja se söi meitä tuloksellisesti kaikkein eniten. Prosessin tässä vaiheessa meidän täytyy pystyä luottamaan kokeneisiin pelaajiin, eivät nuoret voi kokonaan kantaa tulosvastuuta. Ihan numeroiden valossakin juuri tässä meillä jäi voimavaroja käyttämättä. Sen kanssa on nyt ryhdytty tekemään töitä näiden pelaajien kanssa. Motivaatio on kaikilla korkealla, ei tämä homma siitä kiinni ole, Saarinen kertoo.
Saarinen on kauden jälkeen pohtinut mielenkiintoista näkökulmaa: ennen kautta tiedettiin, että isojen roolien täyttäminen nuorilla pelaajilla on riski. Suurimmaksi uhkakuvaksi koettiinkin luonnostaan se, että vastuun antaminen nuorille ei onnistu. Nyt se kuitenkin onnistui, mutta kokeneiden pelaajien alisuorittaminen voi osaltaan johtua siitä, että nuoriin keskityttiin jopa liikaa.
"Toisella kaudella kaikki on tutumpaa"
Saarinen kertoo, että verrattuna vuoden takaisiin lähtökohdat ovat tietenkin monessa suhteessa helpommat:
- Totta kai toisella kaudella kaikki on tutumpaa. Ollaan opittu toistemme tapa toimia, mitä voidaan sanoa ja tehdä. Tietysti harjoittelunkin suunnittelu on helpompaa, kun tietää olosuhteet ja paikat.
Kauden päätyttyä valmennustiimiä organisoitiin uudelleen. Aitiossa peluuttamiseen aiemmin osallistunut valmentaja Ari Haanpää siirtyi katsomovalmentajaksi ja pelaajatarkkailijaksi, joka tarkkailee muun muassa kulloisenkin vastustajan peliä. Aitiossa häärivät tästä lähin Saariset Mika ja Mikko. Päävalmentaja Mika Saarinen pohtii, että tämä ratkaisu "olisi pitänyt pystyä tekemään aikaisemmin":
- Siitä emme saaneet parasta hyötyä vielä keväällä. Sillä puolella meidän täytyy saada resurssejamme vielä paremmin ja aikaisemmin pelaajien käyttöön, Saarinen miettii, ja pohtii samalla Tapparan asemaa liigan sisäisessä kilpailussa:
- Tosiasiahan kuitenkin on, että emme voi ostaa valmiita pelaajia. Kilpailu on niin kovaa, ja pelaajabudjettimme on nyt jo kuudetta vuotta pysynyt suurin piirtein samana. Se tarkoittaa, että siinä kilpailussa me jäämme koko ajan vähän heikommalle sijalle, joten meidän pitää pystyä nostamaan laatua - varsinkin viime vuodesta merkittävästi. Siinä on iso työ, jossa on vähän liian hitaasti päästy eteenpäin. Toivotaan, että Haanpään uusi rooli osaltaan siivittää meitä eteenpäin.
Lisää energiaa kotiotteluihin
Ennen kautta puhuttiin kiekollisemman ja viihdyttävämmänkin pelityylin luomisesta, mutta kotiyleisöstä suurin osa oli varmaan usein pettynyt näkemäänsä myös muuten kuin tulosten valossa. Mistä moinen?
- Ei meillä eri pelitaktiikoita koti- ja vieraspeleihin ollut. Ehkä siinä on sitä, että kun joukkue ei ole parhaassa iskussa, niin se pelaa paremmin vieraissa kuin kotona, koska siellä peli on hieman vapautuneempaa ja on vähemmän paineita. Jos tuntuu, että peli ei kulje, niin ne isoimmat virheet tulevat kotipeleihin. Kyllä meillä oli tarkoitus pelata erittäin aggressiivista peliä, mutta totuus on että emme siihen päässeet. Meidän täytyy saada enemmän energiaa kotipeleissä ulos, Saarinen linjaa.
Monelle tulee mieleen, että kotiyleisön paineet ovat erityisen kovat nuorella joukkueella. Saarinen ei pidä asiaa ihan näin yksiselitteisenä:
- Voi olla, mutta näkisin enemmänkin että otteluiden tuloksella on siihen vaikutusta. Ja jos ajatellaan meidän kotipelejä, niin nuoret pelaajat olivat kyllä lähempänä omaa maksimiaan kuin kokeneet. Eikä meillä nyt niin nuori joukkue ollut, että huonoa suoritusta kotikentällä voisi sen piikkiin pistää, vaikka tuossa perää olisikin.
Mikäli Tappara mielii pysyä kotimaisen jääkiekkoilun huipulla, ei sillä ole varaa jäädä näin alas sarjassa kahtena vuotena peräkkäin. Aiheuttaako tämä asetelma ylimääräisiä paineita joukkueelle tai valmentajalle?
- Ei tuo lisää valmentajan paineita - eihän koskaan ole "varaa hävitä," joten on turha uhrata energiaa tuollaisiin ajatuksiin. Toki olen todella pettynyt viime kauden tulokseen, mutta kuten olen ennenkin sanonut, niin ulkoiset paineet eivät ole lähelläkään sitä, mitä itse sisältä asetetaan, Saarinen toteaa ja jatkaa:
- Tietysti ulkoiset paineet ovat ne, jotka näkyvät julkisuudessa, joilla spekuloidaan, ja jotka sitten mahdollisesti aiheuttavat jotain toimenpiteitä. Uskon kuitenkin, että jos vaikkapa valmentaja erotetaan, niin 99 valmentajaa sadasta ei ole pettynyt erottamisen takia, vaan siksi että on epäonnistunut tehtävässään.
Puolustukseen kaivataan vielä vahvistuksia
Tähän aikaan vuodesta kannattajia eniten kiinnostava kysymys on tietenkin kokoonpano. Kuinka pitkälle ensi kauden joukkue on nyt kasassa? Minkälaisia pelaajia vielä haetaan?
- No, meillä on vielä vähän rahaa käyttämättä. Toivotaan, että löytyy sellaisia pelaajia joita halutaan. Etenkin puolustuspäähän kaivataan vielä pelaajaa, ja töitä teemme sen eteen että sellainen löytyy. Ei tässä voi kuitenkaan kenellekään luvata mitään. Meidän pelaajabudjetillamme on edettävä maltillisesti. On turha haaveilla, että voisimme hankkia valmiita maailmanluokan pelaajia, se vain on fakta, Saarinen linjaa.
Pelaajamarkkinoilla on ollut tänä kesänä harvinaisen hiljaista, eikä mikään liigajoukkue ole saanut haaviinsa useita varsinaisia jymyvahvistuksia - niitä "varmoja nimiä," joista usein puhutaan. Saarinen uskoo kuitenkin, että markkinat vilkastuvat ennen kauden alkua:
- Kun näyttää, että työsulku NHL:ssä tulee päälle, niin laskekaa siitä paljonko tulee vapaita pelaajia, jotka pitää jonnekin sijoittaa. Kaikki eivät pelaa farmissa, se on ihan selvä juttu, kaikki eivät tule pelaamaan Euroopassakaan. Osa pitää kuitenkin sijoittaa jonnekin, ja se tarkoittaa joko heidän tai farmissa olevien pelaajien siirtymistä Eurooppaan. Uusiakin pelaajia varataan - mihin sitten jotain ykköskierroksen varauksia sijoitetaan; jos heistä osa siirtyy farmisarjoihin, niin sieltä vapautuu pelaajia sitäkin kautta. Eli varmasti sieltä tulee ainakin jonkin verran pelaajia tarjolle.
Mahdollisista NHL-vahvistuksista Saarinen ei halua tässä vaiheessa kommentoida vielä mitään. Viime kaudella Tapparan pari ulkomaalaisvahvistusta sai suorastaan surullisen maineen. Saarisen mielestä varsinaisia "huteja" vahvistusten hankinnassa tuli kuitenkin vain yksi:
- Mielestäni vain Descoteaux oli selvä huti. Gyori oli kuitenkin try-out-sopimuksella ja siinä mielessä laskelmoitu riski. Ei se mielestäni ole paha moka ottaa kokeelle nuorta pelaajaa, josta on hyvät raportit. Se ei vain ottanut tuulta alleen, ja hänelle tuli käsitykseni mukaan muutenkin sitten huonoin kausi mitä koskaan siihen mennessä, Saarinen kertoo.
Descoteaux'n tilanteesta Saarinen vahvistaa sen, minkä moni aavisti jo viime syksynä: miehen kunnosta ei tiedetty tarpeeksi sopimusta tehtäessä:
- Ihan rehellistä tietoa hänen tilanteestaan emme saaneet. Monesta suunnasta tuli tietoa, että hän on hyvä ykköskierroksen varaus, hyvä liikkumaan, hyvä sopeutumaan. Totuus on, että meille ei riittävän ajoissa selvinnyt, että pelaaja on operoitu ja ihan harjoittelemattomassa kunnossa, Saarinen kertoo.
Miten tuosta tapauksesta on sitten otettu oppia?
- No se on opittu, ettei yksikään sopimus tule voimaan ennen kuin lääkärintarkastus on tehty ja terveydentila selvitetty. Täytyy kuitenkin muistaa, että Pohjois-Amerikasta kun tulee pelaajia, niin aina ollaan toisen käden tiedon varassa, vaikka kuinka luotettavalta taholta kysytään. Harva seura niitä pelaajia on nähnyt, joita sieltä tulee, Saarinen toteaa.
Nuorista odotetaan nyt vastuunkantajia
Viime kauden menestys nuorten suhteen ja A-nuorten mestaruus pistävät tietenkin miettimään, montako komeettaa Tappara ensi kaudella nostaa liigaan. Saarinen toppuuttelee kuitenkin - siinäkin asiassa tulee raja vastaan:
- Tosiasia on, että viime vuonna nostettiin niin monta nuorta pelaajaa joukkueeseen, että kovin isoa vaihtuvuutta ei tänä vuonna tule. Sitten on näitä, jotka jäävät A:sta yli-ikäiseksi, muutama Suomen mestari, totta kai haluamme katsoa, mikä heidän tilanteensa on, ennen kuin lähdetään katsomaan mahdollisesti pelipaikkaa muualta. Vai jätetäänkö reserviin meille. Mutta tosiaan, meillä kävi viime vuonna niin paljon uusia nuoria pelaajia - en edes laskenut kuinka monta - että selvä on, että ihan uusia paikkoja ei ole nyt montaa jaossa, Saarinen toteaa.
Uusien pelaajien nostamisen sijaan tavoitteena onkin nyt se, että viime kaudella liigaan murtautuneet nostavat profiiliaan ja kehittyvät todellisiksi vastuunkantajiksi.
Tähän asti Tappara on tehnyt kolme varsinaista hankintaa. Minkälaista roolia Teemu Laineelle, Mika Viinaselle ja Mikko Myllykoskelle kaavaillaan?
- Jos ajatellaan heidän pelaaja- ja ikäprofiilejaan, niin Myllykoskihan tulee selvästi kokeneen pelaajan rooliin, tuomaan leveyttä ja kokemusta. Laine ja Viinanen ovat molemmat lupaavia ja potentiaalisia pelaajia, jotka eivät ole päässeet vielä puhkeamaan kukkaan. Siinä me haluamme olla auttamassa, että saavat itsestään enemmän esiin ja pelaavat parhaan kautensa tähän mennessä, Saarinen kertoo.
Linja hankintojenkin suhteen on siis tähän asti ollut selvä: valmiita tähtipelaajia ei ole varaa juuri hankkia. Sen sijaan pyritään löytämään potentiaalisia miehiä, ja saamaan heidät ottamaan roima askel eteenpäin. Yksi kiinnostava nimi tässä suhteessa on ollut nuori tsekki Marek Chvatal, joka harjoitteli toukokuussa Tapparan mukana. Nyt mies on jo palannut kotimaahansa, mutta jatko Tapparassa on seuran tiedotteen mukaan harkinnassa. Mikä on valmentajan vaikutelma kaverista?
- Täytyy nyt rauhassa katsoa. Hän on kuitenkin -84 syntynyt, joten vastaavanalaista hallittua riskiä kuin Gyorin kanssa voidaan mahdollisesti nytkin ottaa. Chvatal on kolmoskierroksen varaus ja pelannut nuorten maajoukkueessa, joten siinä on paljon kirjoittamatonta korttia ja potentiaalia vielä. Agentin toiveesta hän on ollut täällä, ja se on hyvä että tällaisia mahdollisuuksia on - tämä on edullista ja järkevää kaikille. New Jerseyllä on kuitenkin pallo tässä kohtaa, ja katsotaan mihin suuntaan sitä lähdetään pyörittämään, Saarinen toteaa.
Maalivahtipuolella Jaakko Sirén jatkaa valmentajana - seikka, josta moni fani on varmasti tyytyväinen. Tappara teki hiljattain sopimuksen A-nuoret mestaruuteen torjuneen Pekka Tuokkolan kanssa, ja ennestään joukkueessa ovat Mika Lehto ja Sasu Hovi. Onko tilanne nyt se, että Tuokkola ja Hovi kilpailevat kakkosvahdin paikasta?
- Kyllähän se näin on. Sasulle pitää saada selkeästi enemmän peliaikaa kuin viime vuonna, mutta mistä, sitä on vaikea sanoa. Samalla halutaan myös katsoa, pystyykö Tuokkola haastamaan Hovia ja tulemaan kilpailuun mukaan. Missään tapauksessa en kuitenkaan halua tilannetta, jossa hyvät maalivahdit eivät pääse pelaamaan. Meillä on kuitenkin vain yhden pelaavan maalivahdin paikka, ja Lehto on selkeä ykkönen. Katsotaan nyt, mitään päätöksiä ei ole vielä tehty. Olihan meillä viime vuonnakin kolme maalivahtia, joista tiedettiin että yksi siirtyy Mestikseen varhaisessa vaiheessa, Saarinen muistuttaa.
Uutta nousua hakemassa
Viime kaudesta on vaikea kirjoittaa ilman, että synkkiäkin tunnelmia tulee mukaan. Onhan selvää, että kolmen peräkkäisen finaalivuoden, mestaruudesta puhumattakaan, jälkeen pudotus yhdeksänneksi on ollut kannattajille kova paikka.
Saarinen kuitenkin muistuttaa lopuksi, että näköalat ensi vuoteen eivät suinkaan ole synkät. Harjoittelussa on hyvä meininki, ja monen pelaajan odotetaan ottavan entistä suurempaa roolia tulevalla kaudella. Kun tähän pakettiin vielä saadaan kokeneempi kaarti jälleen nälkäisenä ja hyvävireisenä mukaan, pitäisi kasassa olla kilpailukykyinen ryhmä.
