Colorado Avalanchen Valeri Nitšuškin on toista kertaa tänä vuonna NHL:n ja pelaajayhdistys NHLPA:n yhteisessä hoito-ohjelmassa, se on fakta. On myös yleistä tietoa, että hoito-ohjelmassa autetaan pelaajia, jotka kärsivät esimerkiksi mielenterveysongelmista tai päihde- tai muista riippuvuuksista.
Yksittäisen pelaajan syyt osallistua hoito-ohjelmaan ovat kuitenkin salattua tietoa, ellei pelaaja itse halua asiasta kertoa julkisesti, kuten esimerkiksi tuore Bill Masterton -voittaja Connor Ingram pakko-oireisesta häiriöstään tai kauden ensimmäinen hoito-ohjelmaan osallistunut Samuel Girard depressiosta, ahdistuneisuudesta ja liiallisesta alkoholinkäytöstä.
Nitšuškinin kohdalla on pohjoisamerikkalaisissa lähteissä mainittu venäläisen jääneen kiinni huumetestissä. Vahvistettua tietoa tämä ei ole, mutta se ei ole estänyt pelikavereita tai mediaa esittämästä kärkkäitä kommentteja.
Avalanchen sisällä pettymys ja muu tunnekuohu ovat ymmärrettäviä, kun kärkiketjun hyökkääjä on yllättäen sivussa – vieläpä ei-urheilullisista syistä.
päävalmentaja Bednar pystyi jopa joukkueensa ollessa tappiolla pudotuspelisarjassa näkemään, mikä on oleellista: Ihmisen hyvinvointi ja tarvittavan avun saanti.
Suomalaistoimittajan käyttämä kieli hoito-ohjelmaan joutumisesta ja itsekkäästä ja raukkamaisesta käytöksestä on yksiselitteisesti vastenmielistä, vaikka Avalanchessa onkin kolme suomalaispelaajaa sekä maalivahtivalmentaja.
En aio diagnosoida Nitšuškinia, mutta turha tässä on teeskennellä, etteikö moni asia viittaisi riippuvuuteen.
Haavoittuvassa asemassa olevan ihmisen ilkkuminen on raukkamaista, jos jokin. Riippuvuuden ydintä on, että ihmisellä on elämässään asia, jota hän ei pysty hallitsemaan – kuten päihdyttävä aine tai uhkapelaaminen.
Medialla on sanavalinnoillaan valta paitsi kuvata myös luoda todellisuutta. Vuosikymmeniä tai vuosisata sitten oli realismia, että henkisistä syistä hoitoon jouduttiin. "Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää", kirjoitti Sakari Topelius Seilin saaresta, jonne vuosisatojen ajan suljettiin lepra- ja mielenterveyspotilaita, irtolaisia ja naisia.
Psykiatrisen hoidon nykytila on kuitenkin aivan toisenlainen: Hoitoon pääsyyn on tiukat kriteerit, ja hoitoa tarvitsevia on merkittävästi enemmän kuin työntekijäresurssia. NHL-pelaaja on siis etuoikeutetussa asemassa, koska hoito-ohjelmaan pääsee nopeasti.
Puheet hoitoon joutumisesta tönivät orastavasti onnistunutta stigman purkamista takaisin kohti keskiaikaa, mikä ei ole kenenkään etu. Ei yksilön eikä joukkueen, koko lajiyhteisöstä puhumattakaan.
Avalanchen päävalmentaja Jared Bednar pystyi jopa joukkueensa ollessa 1–3-tappiolla pudotuspelisarjassa näkemään, mikä on oleellista: Ihmisen hyvinvointi ja tarvittavan avun saanti.
Toivottavasti nopeasti uusiutunut hoidon tarve herättää Nitšuškinin taistelemaan voiton myös yksityiselämän puolella. Stanley Cupin venäläinen on jo kerran voittanut, mutta hyvinvoinnin saavuttaminen on vielä arvokkaampi mestaruus.
"Kiekkokanavalla" on jääkiekkokulttuuria, kiekon yhteiskunnallisia vaikutuksia, viihdettä ja sen suuria sekä pieniä kokonaisuuksia kriittisesti tarkasteleva juttusarja.
