Otto Karvinen palasi HIFK:ssa vietetyn ajan jälkeen takaisin tuttuun nuttuun, kun 32-vuotias hyökkääjä pukeutuu Kärppien peliasuun. Karvinen on organisaatiolle, valmennukselle ja monille pelaajista tuttu mies. Raksilan hallin uumenissa tiedetään tarkalleen, millainen peluri paikalle saapuu.
Romuluisen hyökkääjän avut ovat fyysisessä pelissä ja vastustajan kärkipelaajien pasmojen sekoittamisessa. Karvinen on parhaimmillaan erinomainen alempien ketjujen duunari ja antaa oman joukkueensa tärkeimmille tuloksentekijöille omilla vaihdoillaan elintärkeää happea.
Tämän kauden Lauri Marjamäen johtama kärppälauma nojasi jo ennen Karvisen tuloa vahvaan yhteistyöhön ja päävalmentajansa näköiseen riskittömään jääkiekkoon. Karvinen istuu muottiin mainiosti.
Ongelma on kuitenkin se, että Kärpillä on samoille pelipaikoille useampikin kyvykäs mies. Muun muassa Arttu Hyry, Julius Hermonen, Marko Anttila, Kasper Björkqvist ja Jesse Koskenkorva kamppailevat samoista pelipaikoista. Tai no, Anttila on tietysti varma tapaus nelosketjun oikealla laidalla, ja lisäksi Björkqvistin natsat riittävät vakiopaikkaan.
Kenen pelipaikan Karvinen siis syö ja onko hän takuulla parempi kuin tuo pelaaja? Kriittisessä iässä oleva 25-vuotias Hermonen tarvitsee näinä vuosina hyvän pelipaikan pystyäkseen luomaan itselleen loppu-urakseen hyvän pohjan huippujoukkueiden silmissä roolinsa taitajana.
Nuori 21-vuotias Hyry on Hermosen tavoin Kärppien oma kasvatti. Sellaisten painoarvoa ei sovi väheksyä. Myös Koskenkorva on oululaissyntyinen ja kärppäjunioreita edustanut hyökkääjä, vaikka hänen kasvattiseuransa onkin Haukiputaan Ahmat.
Karvinen hankittiin Kärppiin tilkitsemään olematonta ongelmaa ja potentiaalisesti syömään seuran omien kasvattien peliaikaa. Voihan tietysti olla, että aikuisurallaan parhaimmillaan kahdeksan maalia tehnyt hyökkääjä alkaakin mättämään virtuositeetillaan pisteitä, jolloin hänestä olisi kaivattua apua tehokkuuteen.
Näin tuskin kuitenkaan tapahtuu.
