– Liigassa ei ole tulevaisuudessa yhtään nykyistä enempää rahaa jaossa. Nyt kokonaispottia jakaa 15 seuraa, ja jos tulee yksi seura lisää, jaettavaa on vähemmän.
Näin kuului yksi sitaatti keskiviikkona julkaistussa Ilta-Sanomien artikkelissa, jossa Liigan seurajohtajat ottivat kantaa Jokerien paluuseen kotimaiseen sarjakiekkoiluun.
Lausunto kuvastaa hyvin sitä, kuinka nurkkakuntaista ajattelua Liigan sisältä löytyy. Kasvun yrittämisen sijasta tärkeämpää on varmistaa kaikkien leikissä mukana olevien elinkelpoisuus.
Totta ihmeessä nykyistä enemmän rahaa olisi jaossa, jos sen eteen tehtäisiin panostuksia ja myös kipeitäkin ratkaisuja. Paras esimerkki on Tampere, jossa Nokia-areena on nostattanut jo ennestään vahvaa tulosta tehneet Tapparan ja Ilveksen entistä kovempaan taloudelliseen liitoon.
Kasvu olisi mahdollista kaikissa muissakin liigakaupungeissa. Totta kai olisi. Se ei tietenkään ole helppoa, mutta ei myöskään mikään taikatemppu. Liiketoimintaa muille toimialoille laajentamalla, juniorikehitykseen satsaamalla, kykyjenetsintää ja valmennusta laventamalla, omaa myyntityötä petraamalla.
Totta ihmeessä nykyistä enemmän rahaa olisi jaossa, jos sen eteen tehtäisiin panostuksia ja myös kipeitäkin ratkaisuja.
Keinot eivät vaadi innovaatioita, mutta vaativat toki merkittävästi rahaa. Mutta sellaista on investoiminen, jonka tarkoituksena on tuoda talouskasvua.
Tärkeämpää koko Liigan taloudellisen kasvun kannalta olisi se, että pääkaupunkiseudulla olisi nykyistä enemmän joukkueita. Oikeastaan pääkaupunkiseudun ongelmat ovat olleet Liigassa lähes tabun asemassa siitä lähtien, kun Jokerit lähti KHL:ään ja Blues meni konkurssiin.
Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa ovat kuitenkin Suomen ylivoimainen taloudellinen veturi, jossa kasvun mahdollisuudet ovat moninkertaiset verrattuna muuhun maahan. Asuuhan alueella laskentatavasta riippuen 1,2–1,5 miljoona ihmistä, joka on noin neljännes koko Suomen väkiluvusta. Alueella asuu myös hyvin merkittävä osuus maan jääkiekkojunioreista.
Pelkästään yksi seura tällaisella alueella – jossa on kaiken lisäksi maan suurimmat BKT-lukemat asukasta kohden – on kovin vähän. Toki pääkaupunkiseudulla on omat haasteensa pääsarjajääkiekon pyörittämiseen, kuten korkea hintataso ja kilpailevat viihdemuodot.
Kiekko-Espoo alkaa olla lähellä liigapaikkaa, ja hyvä niin. Bluesin aikaan verrattuna kasvun mahdollisuudet ovat nyt Tapiolassakin paljon paremmat Länsimetrosta johtuen. Metroareenan saavutettavuus on parantunut paljon. Myös Jokereita tarvitaan kaikesta harkimoinnistaan huolimatta.
Pääkaupunkiseudun väheksyminen ja kasvun rajojen julistaminen tuovat eittämättä mieleen vanhakantaisen kepulaisen lähestymistavan, jossa koko Suomi on pidettävä asuttuna ja kuihtuvien maaseutukuntien tukeminen on tärkeää.
Ilta-Sanomien julkaisemat nimettömien seurajohtajien näkemykset kielivät hirvittävästä visiottomuudesta. Tausta-ajattelu vaikutti nurkkakuntaiselta ja jopa pessimistiseltä. Tuollaisella ajattelulla ei ole tarpeen olla osaa Liigan tulevaisuudessa. Päinvastoin; tuollainen ajattelu kannattaisi aktiivisesti pudottaa rattailta. Tai pudottaa sarjasta.
Suomessa todellisuus on se, että eteenpäin pyrkivä väki hakeutuu kuihtuvilta alueilta enenevissä määrin kasvukeskuksiin, joissa talouskasvu toteutuu. Tämän täytyy olla vahvasti Liigan ja sen seurojen tiedossa.
Seurajohtajien eilen järjestämän pläjäyksen jälkeen ei olisi korjausliikkeenä liioiteltua, vaikka koko sarjan toimitusjohtaja Kati Kivimäki tulisi julkisuuteen kertomaan, että Liiga uskoo tulevaisuuteensa, uskoo kasvuun ja haluaa olla nykyistä vahvempi Uudellamaalla.