Ottawa Senatorsin hyökkääjä Bobby Ryan myönsi aiemmin tällä kaudella alkoholiongelmansa ja hän kävikin läpi protokollan mukaisen hoito-ohjelman. Sportsnetin lyhyessä dokumentissa Ryan kertoo vanhempineen lapsuutensa vaikeuksista.
Ryanin alkuperäinen nimi oli Robert Stevenson, mutta hän otti uuden identiteetin isänsä jouduttua Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n etsityimpien rikollisten listalle muun muassa murhayrityksestä. Vaimonsa vakavasti pahoinpidellyt Bob Stevenson lähti perheen yhteisestä kodista New Jerseystä viranomaisia karkuun, mutta perhe seurasi perässä ja auttoi isää piileskelyssä. Ryan oli tuolloin noin 10-vuotias, ja isänsä kertoi paenneensa poliiseja auttaakseen poikaansa saavuttamaan kiekkounelmansa.
Karmeista tapahtumista huolimatta perheestä ei välity katkeruutta, vaan lämpöä. Ryanin vanhemmat esimerkiksi ovat edelleen yhdessä, ja Ryan suhtautuu isäänsä kunnioittavasti ja välittävästi.
Ryanin esimerkin toivon rohkaisevan kaikkia inhimillisten ongelmien kanssa kamppailevia hakemaan apua ja hoitamaan itsensä kuntoon.
Päästäkseen pelaamaan juniorisarjaan Ryanin oli esitettävä syntymätodistus, johon isänsä väärensi uuden nimen: Bobby Ryan – pikkupoika oli poiminut sukunimen Pelastakaa sotamies Ryan -elokuvasta.
Alkoi vuosien valehtelu ja oman alkuperäisen identiteetin kieltäminen.
Isän jäätyä kiinni Ryan olisi voinut palata vanhaan nimeensä, mutta päätti pysyä Bobby Ryanina. Takana oli monenlaista pelkoa ja epävarmuutta, edessä tavoite NHL-urasta, joka tuossa vaiheessa oli myös hyvin pitkälti epävarmuutta. Ryan varattiin vuonna 2005 Anaheim Ducksiin varaustilaisuuden toisena pelaajana Sidney Crosbyn jälkeen.
Valtavissa paineissa eläminen paitsi jatkui myös kiihtyi entisestään.
Ducksin tuolloinen GM Brian Burke kertoi ensin taustoittaneensa tarkkaan Ryanin ja sittemmin kannustaneensa häntä hakeutumaan urheilupsykologin vastaanotolle. Dokumentissa Ryan ei avaa tätä työskentelyä tarkemmin, mutta neljällä ensimmäisellä kokonaisella kaudella syntyi yli 30 maalia. Sittemmin tehot ovat hiipuneet, ja lopulta yhdysvaltalaishyökkääjä tunnusti alkoholiongelmansa.
Sovinto menneisyyden kanssa alkaa tunnustuksesta
Ryan kuvaa olevansa sinut menneisyytensä kanssa, mutta mielenterveystyön ammattilaisena tiedän, että riippuvuuskäyttäytyminen palvelee aina esimerkiksi emotionaalista tai sosiaalista tarvetta. Eli jos ihmisellä on niin sanotusti kaikki hyvin, ei riippuvuuskäytöstä esiinny. Se on toki aina yksilöllistä, minkä ihminen kokee olevan hyvin tai huonosti. Joka tapauksessa Ryan on joutunut nuorella iällä näkemään väkivaltaa ja kokemaan pitkäkestoista uhkaa sekä epävarmuutta ja hylkäämään synnynnäisen identiteettinsä, mikä jo itsessään on valtava kuormitustekijä.
Psyykkinen hyvinvointi on paitsi urheilijan myös seuran eli työnantajan etu.
Uskonkin Ryanin tarkoittaneen, että hän on menneisyytensä kanssa sinut nyt kerrottuaan julkisesti ongelmistaan. Tässä onkin tarinan opetus.
Huippu-urheilijat ovat ottelutapahtumien ulkopuolella tavallisia ihmisiä iloineen ja suruineen, mikä usein unohtuu, kun tuijotetaan peliesityksiä ja tilastoja. Stigman purkaminen kaikista inhimillisistä ongelmista on urheilumaailmassa äärimmäisen tärkeää, ja Ryanin tarina osoittaa, mitä kaikkea salailu voi aiheuttaa.
Pelko pelipaikan eli toimeentulon puolesta toki voi estää vakavien asioiden julkituomista, eikä aina ole tarpeenkaan tuoda vaatekaappinsa luurankoja kaikkien nähtäväksi. Ryanin esimerkin toivon kuitenkin rohkaisevan kaikkia inhimillisten ongelmien kanssa kamppailevia hakemaan apua ja hoitamaan itsensä kuntoon.
Psyykkinen hyvinvointi on paitsi urheilijan myös seuran eli työnantajan etu.
Kirjoittaja on psykiatrinen sairaanhoitaja, joka on työurallaan tehnyt paljon päihdetyötä.
