Kaiken piti olla itsestään selvää.
Eihän Oulun Kärppien mestaruudelle pitänyt olla mitään esteitä. Viimeistään Jussi Jokisen saapumisen myötä puolen Suomen joukkue oli ainoa suosikki nostelemaan Kanada-maljaa tämän kauden päätteeksi.
Mikko Mannerin pelitapa on kerännyt ihailuja ympäri valtakuntaa. Minkä takia selvästi paras materiaali yhdistettynä vallankumoukselliseen pelityyliin ei toisi jälleen yhtä mestaruutta Toripolliisin huomaan?
Nyt pohjoisen kultajunalle on kuitenkin löytynyt pysäkki. Tämä pysäkki tönöttää maamme kuvankauniissa pääkaupungissa, Stadissa.
Mutta eihän IFK:lla pitänyt olla mitään mahdollisuuksia kaiken seikoilun ja turbulenssin jälkeen.
Oikeastaan koko kauden peliään hakeneen Edarin piti olla Kärpille helppo nakki. Jarno Pikkarainen päätti kuitenkin toisin ja hitsasi IFK:n yhtenäisemmäksi kuin kertaakaan sitten viimeisimmän mestaruuskevään 2011.
IFK on kevään joukkue. Kun lähes kaikki arvelivat Pelicansin laittavan punapaidat laulukuoroon, itse uskoin helsinkiläisten jatkopaikkaan. IFK:n pelaajistossa on pudotuspelien vaatimaa luonnetta ja asennetta. Joonas Rask, Kyle Quincey, Lennart Petrell ja Markus Kankaanperä ovat kaikki valmentajan unelmapelaajia juuri tämän välieräsarjan edellyttämään peliin.
Ja eihän IFK ole nyt niin heikompi materiaalinsa perusteella, sillä ihmismieli vaan tekee Kärppien nimilistasta paljon paremman. Ja onhan se nyt myönnettävä, että Ari-Pekka Selinin potkut tammikuussa tuntuu nyt aivan oikealta ratkaisulta. Pikkaraisen työn laatua päävastuussa näin lyhyessä ajassa ei voi kuin arvostaa.
IFK:n finaalipaikka kuitenkin vaatii yhä vierasvoittoa Raksilan julmetun leveästä kaukalosta. Kahdessa aiemmassa Oulun pelissä IFK on kuitenkin ollut kummallakin kerralla voitonsyrjässä kiinni. IFK kyllä sen voiton ryöstää Kärppien antaessa nähdyn lailla siimaa, luultavasti jo seuraavassa kohtaamisessa.
IFK on tarinoiden organisaatio. Aiempina mestaruuskausinaan IFK on ollut se suurin suosikki voittamaan koko roskan. Tämän kauden IFK rakentuu altavastaaja-asetelmaan ja työteliäiden pelaajien kasvutarinoihin. Tälläisella asetelmalla on monesti kaunis loppu.
Monesti on IFK:ssa skulattu rotsi auki, mutta nyt pyyhkii kliffasti. Stadilaisia odottaa kultainen kauden huipennus.
