Jatkoajan toimittajat Emmi Iwanoff, Sami Iilomo, Veeti Välimäki, Niko Välkepinta ja Samuli Huikuri väittelevät siitä, kuinka vahvasti HIFK ja SaiPa nojaavat tähtipelaajiinsa sekä siitä, voiko maalivahdin valita vuoden tulokkaaksi.
HIFK valahtaa sarjataulukossa, kun ykkösketjun tehot hiipuvat
Iwanoff: HIFK:ta seuranneille ei ole jäänyt tuntemattomaksi helsinkiläisten supertrio Kristian Vesalainen–Jori Lehterä–Iiro Pakarinen. Kuitenkin tällä hetkellä koko joukkue nojaa juuri tähän kolmikkoon ja kaikki munat ovat samassa korissa. Tähdet saavat olla tähtiä, mutta mitä tapahtuu, jos tähdet eivätkään loista enää yhtä kirkkaasti?
Iilomo: Eittämättä tulee otteluita, joissa tähtitrio ei suorita. Ja se tietää vaikeuksia HIFK:lle, mutta ei koko venettä kaatavia ongelmia. Ja vaikea uskoa kontrasin olevan niin suuri, että koko kolmikko hiipuisi täysin nollakerholaisiksi. Alkukauden tehokkuus on ollut jopa historiallisen kovalla tasolla ja sitä tuskin on realistista odottaa kauden loppuun asti, mutta missään ei ole viitteitä esimerkiksi Lehterän tason totaalisesta laskusta, kun kyse on jo useamman vuoden Liigaa dominoineesta pelaajasta.
Iwanoff: Otteluissa on jo nyt nähty, mitä käy, kun tehoilijat eivät tehoile. Jos nämä kolme pelaajaa eivät ole tehneet maaleja tai pelin käynnistyminen on kestänyt pitkään, ottelu on hävitty tai ratkaisu ei ole syntynyt varsinaisella peliajalla. Paikkaajaa ei ainakaan toistaseksi ole löytynyt.
Iilomo: Osasyy sille, että paikkaajaa ei ole löytynyt, on juuri kolmikon vireessä. Ei ole ollut tarvettakaan sekoittaa pakkaa ja toisaalta kuumat pelaajat vievät nyt osiltaan myös muilta näytönpaikkoja. Enkä pidä HIFK:n rosteria niin kapeana, etteikö sieltä löytyisi tarpeen tullen pelaajia, jotka pystyvät nousemaan esiin.
Esimerkiksi Petr Kodýtek on täysin vertailukelpoinen muihin kakkosketjun pelaajiin. Helposti luulisi tsekkitaiturin nautiskelleen aimo annoksen 15 tehopisteestään ykkösylivoimassa, mutta tasakentällisin pisteitä on kasassa jo peräti 11. Samaten Vincent Marleau on tehtaillut 12 ottelussa 10 tehopistettä, joista vain kaksi ylivoimalla.
Iwanoff: HIFK:n paheisiin kuuluu täysi sairastupa. Sairastuvalta peleihin palaavat voivat olla omiaan sekoittamaan peliä, mutta myös sairastuvalle joutuminen tuntuu olevan todennäköisempää HIFK:ssa kuin muissa joukkueissa. Helsinkiläisfanien kannalta joudun valitettavasti toteamaan, että pidän epätodennäköisenä sitä, ettei kukaan supertriosta joutuisi sairastuvalle tai saisi pelikieltoa. Pakarinenkin on tällä kaudella saanut yhden ulosajon tappelemisesta.
Iilomo: Kun kyseessä on Helsingin IFK, loukkaantumisten riski on alati läsnä, siinä olet oikeassa. Kaikki kolmikosta eivät ole kuitenkaan samalla viivalla, mitä tulee loukkaantumisen merkitykseen. Vesalaisen tai Pakarisen loukkaantumisen pystyisi todennäköisesti jossain määrin paikkaamaan, mutta yhdelläkään pelaajalla ei ole yhtä suurta merkitystä oman joukkueensa menestymiseen kuin Lehterällä. Ennestään kapea keskusta ja peliä rakentavien pelaajien osasto kokisi niin suuren kolauksen, että sitä olisi käytännössä mahdoton paikata ilman lisävärväyksiä.
Iwanoff: Toinen HIFK:n pahe on tason hiipuminen keväällä. Siinä, missä muut ovat nostaneet tasoaan jo nyt, HIFK kiitää tasaisesti eikä selvää pelillistä tasonnostoa ole havaittu ainakaan ensimmäisen 21 pelin aikana. Jos muut joukkueet nostavat tasoaan ja HIFK junnaa paikallaan, keväällä muut menevät ohi. Historian valossa ei myöskään olisi ennen näkemätöntä, että tällaisen alun jälkeen jäätäisiin vielä pudostuspelien ulkopuolelle.
Iilomo: Pudotuspelien ulkopuolelle jääminen on jo rohkea väite - varsinkin kun nykymallissa pudotuspeleihin pääsee 12 joukkuetta ja HIFK on kerännyt tällä hetkellä tuplamäärän pisteitä 13. sijalla olevaan KooKooseen nähden.
Uskon HIFK:lla olevan myös ostohousut entistä syvemmällä jalassa, mitä pidemmälle kausi etenee. Todennäköisesti vahvistuksia olisi jo tullut, mutta lainsäädännön muutokset liittyen EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman liikkumiseen ovat tyrehdyttäneet jo ennestään kuivat pelaajamarkkinat lopullisesti. Vähintäänkin loukkaantumisten varalle joukkue kaipaa vahvistuksia, mutta näen myös edellytyksiä pitkään kevääseen.
SaiPa on pulassa, jos Salmista ei korvata
Iwanoff: SaiPa ilmoitti sunnuntaina 3. marraskuuta, että heidän huippuvahtinsa Oskari Salminen siirtyy muualle. Uudeksi osoitteeksi paljastui JYP. Salminen on melkein millä tahansa mittarilla Liigan parhaita maalivahteja ja SaiPassa hän oli yksi käänteen tekeviä pelaajia.
Välimäki: On totta, että SaiPan hurjasta alkukaudesta on iso kiittäminen Salmista. SaiPalla kävi tuuri, että Filip Lindbergin paikkaajaksi saatiin alkuperäistä kovempi maalivahti.
Iwanoff: Hurjasta vireestään huolimatta SaiPa ei missään nimessä ole ongelmaton joukkue. Puolustus falskaa usein ja rangaistusten määrä on ollut valitettavan suuri. Tällaisessa joukkueessa ei ole helppoa hoitaa maalivahdin tonttia kunnialla.
Välimäki: SaiPa pelaa raikasta ja viihdyttävää peliä, jossa maaleja syntyy molempiin päihin. Puolustukseen voi toki kiinnittää enemmän huomiota, mutta siinä saattaisi kärsiä hyökkäyspään tuotanto samalla. Enkä olisi huolissani SaiPan rangaistusmääristä, sillä joukkue on ottanut kolmanneksi vähiten kahden minuutin rangaistuksia. Rajut rangaistusminuutit johtuvat lähinnä jopa kyseenalaisiksi luokiteltavista ulosajoista, minkä luulisi tasoittuvan kauden aikana.
Välkepinta: On myös syytä huomioida, että lyhyellä otannalla SaiPan oman pään peli on parantunut: viiden ottelun kuntopuntarissa joukkue on päästänyt koko sarjan vähiten maaleja (9), mutta tehnyt niitä myös ylivoimaisesti eniten (22). Myös SaiPan maaliodottamien erotus on ollut selvällä marginaalilla sarjan paras viime otteluissa.
Iwanoff: Salmisen lähdön myötä on aiheellista pohtia, miten joukkue pärjää jatkossa. Kun pelaajat ottavat jatkuvasti ulosajoja ja sitä myötä pelikieltoja, olisi tietynlainen pysyvyys toivottavaa. Nyt SaiPa kuitenkin menettää jopa tärkeimmän pelaajansa.
Välimäki: Jatkuvuus on tietysti hyvästä, mutta ei SaiPa pelkän Salmisen varassa ole ollut. Varavahti Kari Piiroinen on hoitanut tonttinsa toistaiseksi myös kiitettävällä tasolla.
Iwanoff: Salmiselle ei myöskään toistaiseksi ole löytynyt korvaajaa. SaiPa ehti jo kertoa, että latvialainen Gustavs Grigals siirtyi heidän riveihinsä, mutta tämä paljastui väärinkäsitykseksi. Jos SaiPa ei löydä Salmiselle varteenotettavaa korvaajaa nopeasti, sarjataulukossa raju putoaminen on väistämätöntä. Kuitenkin heikon rahatilanteen, uuden ulkomaalaislain ja SaiPan puolustuksen ongelmien takia tehtävä ei ole missään nimessä helppo.
Välkepinta: Puolustuksen kritisointi sivuuttaa varsin hyvin pelanneiden pakkien kuten Ondřej Trejbalin ja Santeri Airolan suoritukset, jotka auttoivat myös Salmisen pelaamista. Toisena esimerkkinä koko SaiPan neloshyökkäysketjun Juuso Heikkilä–Niklas Appelgren–Eero Klintrup 5vs5-torjuntaprosentti on yli 95 prosenttia, mikä kertoo joukkueessa esiintyvästä pyyteettömästä työstä. On mielestäni siis selvää, että SaiPan menestys ei roiku pelkästään maalivahtien varassa.
Välimäki: Siitä olemme samaa mieltä, että joku paikkaaja Salmisen tilalle tarvitaan. SaiPa ei kuitenkaan kaadu maalivahtipeliin, vaikka maalilla olisi Piiroinen taikka joku muu Salmista vähän heikompi maalivahti. Paikkaaja tuskin onnistuu yhtä hyvin kuin Salminen. SaiPa löytynee myös jatkossa sarjataulukon paremmalla puolikkaalla, kunhan kentällä suoritetaan yhtä hyvin kuin nyt on näyttänyt.
Rimpisestä ei ole vuoden tulokkaaksi
Välkepinta: Petteri Rimpinen on lyönyt luun kurkkuun muille parhaan tulokkaan taistelussa jo nyt. Liigan kenttäpelaajatulokkaista oikeastaan kukaan ei ole tehnyt mitenkään tuhottomasti pisteitä, mutta Rimpinen on ollut Kiekko-Espoolle erittäin tärkeä. Milloin viimeksi Liigassa on 18-vuotias veskari ollut näin isossa roolissa ja pelannut näin hyvin? Ehkä Juuse Saroksen ja Ville Husson aikaan? Olisi vaikea olla valitsematta Rimpistä vuoden tulokkaaksi näillä näytöillä, jos siitä itse saisin päättää.
Huikuri: Tästä on helppo olla eri mieltä: Rimpinen ei voita vuoden tulokkaan palkintoa, koska maalivahtia ei kyseisen pokaalin voittajaksi valita, jollei ole se Saros. Kenttäpelaajat ovat aina etulyöntiasemassa äänestyksessä.
Välkepinta: Asia lienee toki näinkin. Eihän kuukauden pelaajaksikaan "voida" valita puolustajaa. Mutta mielestäni Rimpistä on nyt yksinkertaisesti liian vaikeaa sivuuttaa tämän palkinnon kohdalla. Jos näin tehtäisiin, tapahtuisi huutava vääryys. Päästettyjen maalien ja päästettyjen maalien odottaman erotuksen mukaan Rimpinen on ylivoimaisesti koko Liigan parhaita maalivahteja yhdessä Juha Metsolan kanssa.
