Mielipide

SaiPa ja Lappeenrannan kaupunki suunnittelivat areenaa, mutta jarruttelivat lopulta toisensa takaisin saman halkeilevan katon alle

LIIGA / Kolumni
SaiPan huhtikuussa ehdottama aikalisä Lappeenrannan areenahankkeeseen laittoi kaupungin jarrut niin pahasti lukkoon, että se kertoi keskiviikkona esittävänsä yli 50 vuotta vanhan Kisapuiston jäähallin elinkaaren jatkamista noin kymmenellä vuodella. Vuosikausia suunniteltu hanke saa edelleen odottaa ja hidastaa paikallista kehitystä.

Lappeenrannan uuden monitoimiareenan rakentamishanke ei ole mikään uutinen. Nykyisen, 52 vuotta vanhan, jäähallin katossa havaittiin jo vajaat kahdeksan vuotta sitten halkeamia liimapuupalkeissa.

Selvittelyn aiheuttamat lukuisat viivästykset ajoivat kuitenkin niin SaiPan kuin Lappeenrannan kaupungin sellaiseen solmuun, että uutta areenaa tuskin valmistuu seuraavaan kymmeneen vuoteen. Tämän ajan Kisapuiston jäähallia aiotaan areenan valmistelua ohjaavan työryhmän esityksestä tekohengittää 3,4–5,2 miljoonalla eurolla.

Päätökseen vaikutti osaltaan SaiPan huhtikuun lopulla jättämä esitys areenahankkeen aikalisästä. Vanhassa hallissa voidaan siis pelata liigakiekkoa yhä 2030-luvulla.

Lisäksi työryhmä esittää kaupunginvaltuustolle, ettei keskustassa sijaitsevan entisen Weeran kauppakeskuksen korttelin selvitystyötä jatketa.

Yhteensä 41 monitoimiareenan sijaintivaihtoehtoon tutustuminen ei vaikuta tuottaneen kaupungille ollenkaan tulosta. Sen sijaan ahtaalle omakotitaloalueelle Kisapuistoon rakentaminen on joskus tulevaisuudessa mahdollista, kiitos kaupunginvaltuuston maanantaina hyväksymän asemakaavan.

Selvittää Lappeenranta siis uskaltaa, mutta kehittää uutta näköjään ei.

***

Etelä-Saimaan mukaan kaupunginjohtaja Tuomo Sallista ja kaupunginvaltuustoa huolettavat muun muassa syntyvyys, kaupunkilaisten mielipiteiden jakautuminen sekä SaiPan putoamisuhka.

Näistä ensimmäiseen tai ainakin siihen vaikuttavaan muuttoliikkeeseen voisi vaikuttaa elävoittämällä kaupunkia uusilla elinvoimahankkeilla. Tyhjät liiketilat ja monttu keskellä kaupunkia eivät kiinnosta yhtäkään nuorta aikuista. Kun syntyvyys on heikko jo nyt, ei kaupungin talous parane toimettomuudella.

Kaksi muuta seikkaa kertovat puolestaan mielestäni siitä, että valtuusto toivoo voivansa jättää tekemättä vaikeita päätöksiä. Joku voisi myös ajatella, että SaiPalla olisi paremmat mahdollisuudet välttää sarjasta putoaminen tiloissa, jotka eivät olisi pääsarjan heikommasta päästä, mutta pois se minusta.

Kaupunki voi vaikeiden päätösten pariin muutenkin kuin heikon syntyvyyden takia kuitenkin joutua, sillä akuutti riski vanhan hallin tekohengittämisessä on mainitsemani halkeileva katto.

***

On melkoista riskinottoa varautua käyttämään kymmenen vuotta hallia, jonka katto ei salli yli 15 sentin lumikuormaa. Yksi rankka lumimyrsky voi minä talvena tahansa riskeerata kaupungillekin tärkeän liikuntatilan sekä SaiPan miljoonien eurojen bisneksen.

Lisäksi Kisapuiston hallissa on jo laajoja kosteusvaurioita. Jos katon eristeisiin ei olisi ruiskutettu sidosaineita, leviäisi hallin sisäilmaan haitallisia kuituja ja mikrobeja katon mineraalivilloista.

Mielestäni tämä jos mikä on kaupungin tuoreessa päätöksessä kummallista: Lappeenranta laittaa mieluummin edelleen miljoonia euroja monivaurioiseen ja kattorakenteiltaan käyttöikänsä ylittäneeseen rakennukseen, kuin investoi vuosien selvittämisen jälkeen vajaat 50 miljoonaa euroa uuteen monitoimirakennukseen seuraaviksi kymmeniksi vuosiksi.

Rakennusala ei ymmärtääkseni elä minkäänlaista huippukautta, päinvastoin, mutta entistä kalliimmaksi rakentaminen tulisi luultavasti, jos se pitäisi tehdä yhtäkkiä maidon kaaduttua lattialle. Tai siis turhan kiinteän veden pudottua taivaalta jäälle.

– Riskejä voi tulla esiin, jos vanhojen laitteiden kunto pettää, Lappeenrannan Toimitilat Oy:n toimitusjohtaja Mikko Hietamies kertoi Etelä-Saimaalle vajaa vuosi sitten.

Hallia on siis väistämättä paikattava jotenkin, mutta tämä onkin seurausta selvittelyn aiheuttamista viivästyksistä.

***

Etelä-Saimaa kertoo Sallista käsittelevässä artikkelissa myös, että kaupunginhallituksen puheenjohtajan Joonas Grönlundin mukaan kattoa ei ole pakko remontoida. Vanhalle hallille saa kymmenen vuoden jatkoajan todella edullisesti muutenkin.

En itse kutsuisi miljoonien remontti-investointia purkukypsään rakennukseen todella edulliseksi, mutta en olekaan poliitikko. Juha Sipilän hallituksen politiikassa popularisoima pakko-sanan käyttö ei myöskään vakuuta tässäkään kontekstissa.

Mutta mitäpä sitä muutakaan tekisi kuin odottelisi seitsemän kuukautta ennen vaaleja.

Kävi SaiPalle tai Lappeenrannalle tulevaisuudessa miten hyvänsä, on tuore päätös valitettava esimerkki siitä, miten vuosikymmenien käyttöön suunnitellulle monitoimirakennukselle on uskomattoman vaikeaa valaa perustuksia edes kahden kuntavaalikauden aikana.

Uusia sellaisia molemmat osapuolet kuitenkin tarvitsisivat.

» Lähetä palautetta toimitukselle