Liiga-kauteen valmistautuva TPS julkisti kapteenistonsa, eikä Lauri Korpikosken nimeä (odotetusti) ollut siinä mukana. TPS ei myöskään edes maininnut kapteenin tehtävät jättävää Korpikoskea nimeltä tiedotteessaan.
Alkaa olla selvää, että Korpikosken seura ei tällä kaudella ole TPS ja on varsin todennäköistä, että seuran oma kasvatti ei tule enää koskaan pukemaan mustavalkoista peliasua päällensä – tilanne vaikuttaa sen verran tulehtuneelta.
Tilanne on harmillinen kaikkien osapuolten kannalta, niin Korpikosken itsensä, TPS:n, fanien kuin koko Liigankin – onhan 609 NHL-ottelun mies kiistatta yksi sarjan tunnetuimpia pelaajia, joka on vieläpä yhden suurimman Liiga-seuran edustaja.
Syitä tilanteen kärjistymiselle on monia, mutta varmasti yksi merkittävimmistä tekijöistä on Korpikosken ja TPS:n keväällä 2018 solmima rahakas kuuden vuoden sopimus, joka on osoittautunut räikeän ylihintaiseksi.
On huomioitavaa, että TPS:n urheilujohto on käytännössä vaihtunut kokonaan sopimuksen teon jälkeen, joten on ymmärrettävää, että Korpikoski on ollut iso ongelma Rauli Uraman johtaman prosessin kannalta. Sopimuksesta eroon pääseminen on hankalaa, eikä Korpikosken toiminta ole sinänsä antanut mitään edellytyksiä siihen.
Selvää on kuitenkin se, ettei TPS huomioinut tarpeeksi sopimusta tehdessään tuolloin 31-vuotiaaseen pelaajaan liittyviä luonnollisia riskitekijöitä eli ikääntymisen myötä kasvavaa loukkaantumisriskiä ja luonnollista pelaamisen tason laskemista, jolloin sopimus muuttuu epäedulliseksi. Heti sopimuskauden alkuun iskeneelle sairastumiselle ei toki kukaan voinut mitään.
Viestinnällisesti ja imagollisesti tapaus on kuitenkin ollut lähes katastrofaalinen. TPS on tiedottanut Korpikosken olevan sairauslomalla Liiga-kauden alkuun asti, mutta muusta se ei olekaan hiiskunut mitään. Avoimuuden puute on johtanut ikävään tilanteeseen, josta kärsivät käytännössä kaikki tapauksen ympärillä toimivat.
TPS:llä on historiaa viimeisen kymmenen vuoden ajalta tilanteista, joissa sukset ovat menneet ristiin "oman suuruuden" kanssa. Tuskinpa Turussa on unohdettu Ville Vahalahden ja Petteri Nummelinin loikkausta Lukkoon, vaikka Nummelin pian palasikin takaisin. Myös Jonne Virtasen parin vuoden takainen lähtö jätti jälkensä, joten tällaisilla tapauksilla on jostain syystä taipumus toistua TPS:ssä.
Avoimuuden puute on johtanut ikävään tilanteeseen, josta kärsivät käytännössä kaikki tapauksen ympärillä toimivat.
En tietenkään osaa sanoa, mitä Korpikoski ajattelee tilanteesta, mutta hän lienee syvästi pettynyt. Palasihan hän kovin odotuksin takaisin TPS:ään ja turkulaisena omana kasvattina Palloseuran edustaminen oli hänelle kunnia-asia.
Ei TPS:kään voi missään nimessä olla tyytyväinen siihen, miten se on tilannetta hoitanut. Ulospäin toiminta on näyttänyt ongelmien isolta peittelyltä, mutta fanit ja muut sidoshenkilöt on jätetty täysin vaille tietoa ja ymmärrystä. Vaikka organisaation suunta näyttää lupaavalta ja menestystä on alkanut tulla, käynnissä oleva tilanne jättää arvet, se on selvä.
Romuttaako TPS siis jälleen uskottavuuttaan, vaikka kaukalossa kulkisikin? Näin voi olla, jos Korpikoski on pelikunnossa ja hänet nähtäisiin vielä tällä kaudella jonkun muun liigaseuran riveissä.
