Lippujen hinnat eivät miellytä, runsaslukuiset yritysasiakkaat aiheuttavat närästystä ja Tampereen hulppean huippuareenan tunnelmakin on vääränlainen.

MM-kisojen pariviikkoinen karnevaali on monelle katsomofanaatikolle kotimaassa hieman erilainen kokemus, ulkomaille karkaamisen verran laimeampi elämys. Sinänsä moitteettomasti sujuneen MM-turnauksen ilmapiiri kenties ansaitsee kritiikkinsä muutenkin – välillä juhlassa on ilman tuntua.

Kotimaisen kiekkoväen ei silti kannata nyrpistellä nenäänsä kisoille, vaikka karkeloita ja kansanjuhlaa ei arvostaisi tippaakaan.

Erityistä lätkälippistä kannattaa heittää ilmaan kisojen huipentuessa, kun varmistui, että Tampere saa isännöitäväksi pääosan myös ensi vuoden kiekkokarnevaalista. Kaksi perättäistä MM-kisaisännyyttä tuo Suomen Jääkiekkoliitolle taloudellista voittoa varovaisenkin arvion mukaan jonkin matkaa yli kymmenen miljoonaa euroa.

Se on valtava "ylimääräinen" summa suomalaisen urheilun mittakaavassa. Ja sillä rahalla jääkiekko voi entisestään vankistaa asemaansa sinivalkoisena kansallislajina.

Jääkiekkoliitto ansaitsee taatusti kritiikkiä monenlaisista asioista, mutta näiden joukkoon ei kuulu se, että liiton jätkät hassaisivat muhkeita voittopotteja omaan taskuunsa ja leveään elämään. MM-kisatuotot talletetaan sijoituksiin ja ne annostellaan valtaosin lajiväen hyödyksi pidemmällä aikavälillä.

Edellisten kotikisojen tuotoilla on rahoitettu valtakunnallista taitovalmentajasysteemiä lähes vuosikymmenen ajan. Jääkiekkoliitto on rahoittanut miljoonaa lähentelevällä vuosittaisella panostuksella parin tusinan ammattivalmentajan työskentelyä. Satsauksen merkitystä suomalaiselle juniorityölle ei liene syytä vähätellä.

Nyt liiton kassakirstuun helähtää taas tuhti pesämuna. Sen turvin lajiväki saa nauttia jälleen uudenlaisista kehitysaskelista.

Ja tarpeita näille askelille on. Pelillisesti ja valmennuksellisesti Suomi on monelta osin kiekkomaailman kärkeä, mutta muutakin tehtävää riittää. Kymmenellä miljoonalla saa vaikkapa maltillisen alun olosuhdeohjelmalle, jolle on jatkossa kysyntää kotimaisen jäähallikannan vanhentuessa tasaisesti.

Toisaalta Jääkiekkoliitto tekisi itselleen palveluksen ottamalla oppia naapurista. Palloliitto sai samantapaisen "lottovoiton" Huuhkajien menestyttyä Kansojen Liigassa ja edettyä aina EM-kisoihin saakka. Sitä muhkeaa pottia on kylvetty seuratason toiminnan kehittämiseen, mutta Palloliitto osasi myös toimia strategiansa mukaisesti ja panostaa tuhdisti muun muassa viestintään.

Kotimaisen jalkapallon ja ennen niin tunkkaisen "Pöllöliiton" julkisuuskuva onkin viime aikoina kirkastunut pitkin harppauksin vahvasti uudistuneen perusviestinnän ansiosta. Samankaltaista kilven kiillotusta voi suositella lätkäjätkille.