Leijonat kruunasi täydellisen kautensa venymällä MM-finaalissa voittoon kovan haasteen tarjonnutta Kanadaa vastaan. Jatkoajan asiantuntijana MM-turnauksen ajan toiminut Karri Rämö kiittelee maajoukkueen monipuolista vahvuutta: pelaamisen rakentui vankka tasapaino kollektiivin pelitavan ja yksilöiden ratkaisuvalmiuden välille.
Sunnuntain finaalissa kohtasivat turnauksen kiistatta parhaat joukkueet, vastasiko värikäs koitos odotuksia?
− Finaali oli hyvälaatuinen, panoksiin ja turnauksen kuormitukseen nähden hyvä peli. Jäällä oli kaksi ilman muuta parasta ja parempi joukkue voitti, saatiin vielä dramaattisia käänteitäkin. Suomi sai hyötyä jäähyistä, mutta kyllä Kanada myös itse hölmöili niissä. Suomi käytti sen tilaisuuden hyväkseen ja kontrolloi pitkään peliä hienosti johtoasemassa, mutta sitten lopussa kuitenkin tuli pientä ylipelaamista, joka kostautui.
− Jatkoajalla Leijonat pelasi kuten kolmella kolmea vastaan pitää, kontrolloi kiekkoa ja odotti kärsivällisesti paikkaa. Ne paikat aukeavat joko huolellisella pelaamisella tai jonkun virheestä, Thomas Chabot antoi sen hölmöllä rikkeellä, vaikka voidaan keskustella menikö vihellys oikein. Sitten ne pelaajat, jotka koko turnauksen kantoivat joukkuetta ylivoimalla, hoitivat homman loppuun asti.
Suomen pelitavan tuomasta edusta on puhuttu paljon, se kesti turnauksen loppuun asti. Ei kuitenkaan ihan puhtaasti entisin eväin?
− Suomella oli kokenut joukkue, se toi kokonaisuuteen tärkeän osan. Kotikisoissa kova fiilis olisi voinut mennä yli ja tai helposti joukkue olisi voinut jäätyä, mutta sitä ei Suomelle tapahtunut missään vaiheessa. Finaalissakin parannettiin taas pelin kuluessa ja kestettiin vaikeat hetket.
− Peli on kehittynyt selvästi viime vuosina ja aiemmista kisoista. Pelin rakenne on tiukka, mutta on entistä paremmin alettu tunnistaa tilanteita ja pelaajat osaavat systeemin sisällä reagoida tilanteisiin. Rakenne on kaikki kaikessa Leijonilla, mutta nyt on hienosti sitä, että myös rakenteen ulkopuolella pystytään tekemään asioita ja hakemaan ratkaisuja oikeissa paikoissa.
− Sitä hyvä joukkue tarvitsee, koska hyvät vastustajat osaavat pelata sitä ennakoitavaa rakennetta vastaan. Suomi ja Jukka Jalonen käyttää nyt hyväksi sitä taitoa, jota tarjolla on. Kritiikistä huolimatta pelaaminen ei ole pelkästään ennalta arvattavaa. Tiukassa pelissä homma ei aina mene kuten fläppitaululla, siinä Jalosen valmennus on kehittynyt.
Kliinisen olympiaturnauksen jälkeen kotijäällä nähtiin pienine heikkouksineen inhimillinen Suomi. Se toi kiinnostavaa särmää, mutta kokonaisuutena voinee arvioida Leijonien pelanneen jälleen ällistyttävän vahvat kisat?
− Jalosen systeemiin on helppoa hypätä mukaan, siinä on niin paljon elementtejä yhdessä viisikkona tehtävistä asioista. Ongelmat tulivat siitä, kun vastustajat ottivat sitä hyvin pois, eikä ihan kaikki ollut vielä kohdallaan. Se näkyi kisoja edeltävissä peleissä. Silti Suomi löysi uuden vaihteen. Se tuli yksilöiden kautta, mutta koko joukkue oli siinä mukana, ihan fläppitaululta asti sitä rakennettiin.
− Suomi pelasi todella hyvää jääkiekkoa melkein koko ajan. Pelitavan lisäksi näkyi selvästi, että kaikki nauttivat hommasta, paine ei näkynyt pelissä asti. Sillä tavalla meillä on ihan uusi aikakausi menossa. Muut maat joutuvat miettimään tosissaan, miten Suomen voi voittaa. Nyt olisi mielenkiintoista saada nopeasti se kaikkien parhaiden turnaus, ja nähdä miten Suomi sen hoitaisi.
