Suomi ja Venäjä kohtasivat toisensa Euro Hockey Tourin viimeisessä ottelussa. Ottelun kolmannessa erässä suomalaiset joutuivat kohtaamaan Tuomo Ruudun kovan taklauksen seurauksena sekopäisen venäläisjätin. Jevgeni Artjuhin lähti lunastamaan hintaa Ruudun taklauksesta ilman diplomaattisia kykyjä. Kostoretki päättyi vähemmän mairittelevasti.
Venäjä johti kolmannessa erässä 3-2. NHL:n runkosarjan toiseksi ahkerin taklaaja Tuomo Ruutu yritti todella kovalla taklauksellaan kenties herättää joukkueensa viimeiseen kiriin. Taklattava, Jevgeni Birjukov, ei nähnyt Ruudun taklausta ennen pelin jälkeistä videokoostetta. Birjukov jäi jäähän makaamaan.
Ruutu on ahkerana ja kovana taklaajana ennenkin joutunut vastaamaan teoistaan ja sääntöjen rajamailla liikkuvista taklauksistaan. Ruutu on kuitenkin vastannut pelityylistään suoraselkäisesti – niin tälläkin kertaa.
KHL:ssa pelaava Vitali Atjushov teki tilanteessa ensimmäisen virheen lähtiessään rankaisemaan Ruutua. Kentällä kuitenkin kaarteli samaan aikaan Artjuhin, jonka saappaisiin tässä kohtaa Atjushov hyppäsi. Miehen rooli kiekollisena puolustajana kun ei anna vapauksia hoitaa muiden pelaajien töitä.
Tähän rooliin oli joukkueeseen valittu Artjuhin, joka tuskin näki koko taklausta ja täten oli tietämätön ketä pitäisi rankaista. Nähdessään muodostuneen parivaljakon hän päätti liittyä mukaan karkeloihin; nyt olisi hänelle töitä.
Mennessään kolmantena miehenä väliin painiin, rikkoi hän kuitenkin tappelukulttuurin kirjoittamatonta sääntöä. Tappelut käydään yksi yhtä vastaan.
Leijonakippari Mikko Koivu riensi auttamaan alakynteen jäänyttä Ruutua, mutta löysi äkkiä paikkansa ison venäläisen käsittelyssä. Kuitenkin urheaa joukkuekaverin ja ystävän puolustamista, niinkuin kapteenilta sopii odottaakkin. Sami Lepistö yritti seuraavaksi tarjota vastusta, mutta joutui tyytymään samaan osaan kuin Koivu. Turpaan tuli.
Koivu koetti vielä uudelleen rauhoitella venäläistä huomatessaan etteivät linjatuomarit tähän yksinään pystyneet. Jälleen tulos oli ennalta-arvattava. Venäläinen pääsi jatkamaan mellastustaan keskellä torikokousta, lyöden kaikkea sinivalkoista ympärillään. Lähes surkuhupaisa tilanne, jossa kaksi linjatuomaria yrittää saada rettelöitsijää kuriin Suomen Juhamatti Aaltosen luikkiessa alta pois.
Toistamiseen Artjuhin rikkoi kirjoittamattomia sääntöjä ja osoitti omaavansa puutteen kunnioittaa vastustajaa jatkamalla näiden lyömistä vielä siinä kohtaa, kun vastustaja oli jo jäässä. Tästä ansaitsevat kritiikkiä myös linjatuomarit. Mies olisi pitänyt saada kuriin heidän toimestaan jo aiemmin.
Nyt nähtiin sellaista väkivaltaa, joka ei missään nimessä kuulu jääkiekkoon. Yksipuolista toisen pelaajan vahingoittamista. Tätä jääkiekko ei todellakaan tarvitse.
Artjuhin varmasti tietää pelin sisäiset kirjoittamattomat säännöt, kuusi Pohjois-Amerikassa vietettyä kautta ovat saattaneet nämä säännöt hänen tietoisuuteen.
Miksi sitten hän käyttäytyi kuin järkensä menettänyt? Ensinnäkin, hänen tarkoituksenaan oli haastaa Ruutu vastuuseen teoistaan. Tähän Ruutu olisi mitä luultavammin suostunut. Hänkin on oppinut pelin säännöt pelattuaan jo monta vuotta maailman kovimmassa kiekkosarjassa.
Tarina ei kerro miksi kuitenkin kuppi meni nurin ja sijaiskärsijöiksi joutuivat lähes kaikki kentällä olleet suomalaiset. Yksinkertaisin vastaus tietysti on se, että hän pystyi käyttäytymään tavalla jolla käyttäytyi. Suomen penkillä ei istunut ainuttakaan haastajaa kentän kovimman paikasta.
Suurimpana häviäjänä tässä tapauksessa on jääkiekko ja sen
maine. Eivät Artjuhinin kohteeksi joutuneet suomalaiset.
Kirjoittaja ei väheksy tappeluja.
