Lokakuun 26. päivä armon vuonna 2013. Istuin tapani mukaan Isonmäen lehdistökatsomossa ja katselin, kun Niklas Hagman iski voittomaalin Ilveksen Juha Järvenpään taakse.
Hagman vastasi suurelta osin porilaisjoukkueen tehoista tuolla kaudella, eikä täysin poikkeuksellista ollut Dragan Umicevicin kakkossyöttökään.
Hämmentävää oli se, että ratkaisevan syötön keskikaistalta antoi nuori lainapuolustaja täysin samalla varmuudella, millä yleensä sentterinä pelannut Mika Niemi jakoi kiekkoja ketjunsa laitahyökkääjille.
Oli pakko varmistaa, että näköhavaintoni oli oikea.
Sama Petteri Lindbohm mahtui loppukaudella Jokerienkin pelaavaan miehistöön. Kesän 2014 leirien jälkeen pelit Sportissa jäivät pelaamatta, sillä 21-vuotias puolustaja alkoi valloittaa Amerikkaa.
Uran kahdeksas NHL-peli tuotti jo avauspisteenkin. Tässä on kaiken kaikkiaan jotain merkillistä.
Lahjakkuus jääkiekon pelaamiseen oli nähtävissä heti kauden 2013-2014 alkupuolella. Lindbohm oli kuin erilainen painos kuluvan kauden Esa Lindellistä, painotus oli aavistuksen verran enemmän puolustajan perustehtävissä.
Potentiaalia hyökkäyksien tukemiseen oli Liigan tasolle runsaasti.
Lindbohmin ensimmäinen NHL-piste oli syöttö St. Louis Bluesin toiseen osumaan Los Angeles Kingsiä vastaan.
On erittäin kuvaavaa, että 4−6-tappioon päättyneessä ottelussa Lindbohm keräsi yhden syötön ja tehosaldon +1.
Lindbohm ei ole oikein missään vaiheessa uraansa kerännyt isoja miinuksia tilastoon.
Luotettava suomalaispuolustaja on hienolla tavalla raivaamassa tietään parrasvaloihin. Suomalainen huippujääkiekko tarvitsee sellaisia pistenikkareita kuin Sami Vatanen tai Olli Määttä.
Silti myös Lindbohmin kaltaisia urapolkuja tarvitaan. Moni olisi kuitenkin luullut NHL-uran alkavan vasta ehjän Liiga-kauden jälkeen.
