Liigan kärkijoukkueet alkavat suunnitella seuraavan kauden kuvioitaan jo varhaisessa vaiheessa kevättä. Myös Jokereiden toimistolla on tänä vuonna ollut kiireistä. Pelillisestikin pitkälle venähtäneen kevään lisäksi myös tämän kauden kuviot olivat myöhäiseen vaiheeseen asti auki. Kuten yleensäkin, väkeä lähti pois, NHL-kortteja tutkittiin tarkoin, ja paluumuuttajat vehtasivat neuvottelujaan. Areenan Carrols vaihtui Hesburgeriin, muuan Tuomo Ruutu lähti raitiovaunumatkan päähän pelailemaan, ja Sami Helenius jätti ties monettako kertaa tulonsa Jokereihin väliin.
Jokerit ei jäänyt kevään viimeisen finaalin jälkeen laakereilleen lepäämään tai mestaruuskrapulaa potemaan. Joukkueen kasaamisesta vastaavat henkilöt Matti Virmasen johdolla onnistuivat paikkaamaan viime vuoden menetyksiä vähintään tyydyttävästi. Suomen parhaimpiin keskushyökkääjiin lukeutuva Petri Pakaslahti saatiin pidettyä joukkueessa, ja hankintaruletti lyötiin käyntiin ilmoittamalla Tommi Turusen, Mika Strömbergin, Arto Tukion, Markus Kankaanperän ja Toni Sihvosen saapumisesta Helsinkiin. NHL-visiitiltä palaavia pelaajia Jokerit onnistui haalimaan kolme, Jukka Hentusen, Antti-Jussi Niemen, sekä aikaisemmin kirvesrintana tunnetun Timo Vertalan.
Juna kulkee eteenpäin
Areena sai siis viime keväänä katonrajaansa vihdoin ”oman” mestaruusviirin Jokerien takavuosien menestyksestä kertovien rinnalle. Pitkään kirottuna pidettyä Areenaa ei vielä yksikään kotijoukkue nuorten MM-97 –joukkuetta lukuunottamatta onnistunut valloittamaan ennen viime kevättä. Läpi kauden pystyi aistimaan sen jonkin palanneen katsomoon ja pelaajistoon. Se jokin vuosilta 1991-1997. Areenalle muuton jälkeen Jokerit sukelsi henkisesti kahdeksi vuodeksi. Kaikki tuntui menetetyltä, mutta herrat Erkka Westerlund ja Raimo Summanen toivat mukanaan oikeanlaista karmaa kaudeksi 1999-2000. Nyt enää Summanen on jäljellä, mutta Jokerit on kyennyt palauttamaan niin kentälle kuin lehtereillekin samanlaisen meiningin, joka ruokki Jokereita tiellä huippuseuraksi 1990-luvulla.
Kolme vuotta sitten, uuden tulemisen alkaessa, aloitti Jokerit perusasioista: kauden 99-00 puolustus oli tiiveimpiä, ilkeimpiä ja isoimpia koskaan. Kovuus ja tarkka, kurinalainen puolustuspeli sävyttivät tuota vuotta. Luovuus ja taitavuus on kuitenkin asteittain jälleen noussut päärooliin. Tämän kauden narripakka on luotu hyvin pitkälti kiekollista, luovaa ja mahdollisimman kaunista peliä ajatellen, fysiikkaa toki unohtamatta.
Välillä jopa saattaa herätä ihmetys, kun ajattelee tulisieluisen päävalmentaja Summasen värikkään pelaajauran kontrastia hänen valmentamaansa joukkueeseen. Raimo Summasen näkemykset SM-liigan asettamien ehtojen tavalla pelattavasta nykyaikaisestä jääkiekosta ovat kuitenkin vahvat. Aggressiivinen, mikäli tällä tarkoitetaan laitojen ryskymistä ja ns. kaaos-jääkiekkoa, pelityyli on SM-liigassa järjetön ajatus tänä päivänä. Lisää Summasen ajatuksista täällä. Siirrytään kuitenkin tarkastelemaan Jokereiden kokoonpanoa kaudelle 2002-2003.
NHL ei vienyt arvokkainta timanttia
Ehkä kesän suurimpia huojennuksia jokerifaneille oli varmasti Kari Lehtosen päätös jäädä vielä Suomeen ja Jokereihin hankkimaan lisää kannuksia tulevalle NHL-uralleen. Ehkä kaikkien aikojen paras suomalaisvahti 18-vuoden iässä muuraa tolppien välin kansaa häkellyttävällä tarkkuudella. Maalivahtiosastolla ei Jokereilla ole mitään epäselvää, mikäli viime keväänä mestaruuden takuumiehenä toiminut Lehtonen pitää läpi kauden yllä edes lähes parasta tasoaan. Armeijakiireet tai muuten vain nuori ikä saattavat tuoda harmaaseen talveen liikaa väsymystä, mutta tällöin maalin suulle luistelutetaan näillä näkymin Markus Helanen, jolla kokemattomuudestaan huolimatta ei liene hankaluuksia torjua pisteitä kotiin.
Viime kaudeksi Helasen paikan saapui viemään kanadalainen Jamie Ram, joka toimi varsin mainiona apumaalivahtina vieden Lehtoselta ykkösmaalivahdin paikan välillä kokonaan. Maalivahtiosastolla tapahtuva uudelleenjärjestely on vielä toki mahdollista pitkäänkin, sillä Ramin kaltaisia pohjoisamerikkalaisia maalivahteja on helpohko järjestää talven mittaan.
Kuka niittaa ja kuka syöttää – pakisto
Kari Lehtonen jäi, mutta hänen edestään maisemaa vaihtoi lähes yhtä tärkeä ja korvaamaton mies, Tom Koivisto. Nykyaikana pitkän jokeriuran, kolme vuotta, tehnyt Koivisto siirtyi urallaan seuraavalle askeleelle ostettuaan lentolipun kohti St. Louisia ja NHL:ää. Kiekkoraamattu The Hockey News arvioi Bluesin tehneen yhden kesän parhaista pienemmän luokan diileistä varattuaan ja pestattuaan Koiviston.
Koiviston roolia puolustuksen selkeimpänä kiekollisena liiderinä lähtee hakemaan ominaisuuksiltaan hyvin samannäköinen joukko. Jokereiden merkittävimpiä satsauksia tulevaisuuteen olivat sijoitukset Arto Tukioon, kolmen vuoden sopimus, sekä Markus Kankaanperän, jonka kanssa neuvoteltiin kahden vuoden kontrahti. Ilveksestä siirtyneestä Tukiosta kaavaillaan näillä näkymin tulevaisuudessa Jokereiden pakiston pistekonetta. Kankaanperä on astetta fyysisempi puolustaja, jonka osa-alueeksi laskettakoon perusvarma puolustaminen ja taklaaminen.
Omasta takaa Jokereilta löytyy kaksi varsin mielenkiintoista ja jatkuvasti kehittyvää pelaajaa, Ilkka Mikkola ja Ari Vallin. Mikkola, joka keräsi ehkä eniten parjausta läpi koko viime runkosarjan, nosti profiilinsa mestaruusmiehen arvoiseksi viimeistään pudotuspeleissä. Ilkan ropellisyöttöjä ja löysää laukausta manailtiin avoimesti koko kausi, ja syyn löytyminen totaalisen sököstä kädestä sai monen parjaajan korvat punottamaan mestaruusjuhlien aikaan. Ari Vallinin tähtihetket ajoittuivat syksyyn 2001, jolloin mies taiteili pisteitä kuin hurmiossa. Loppukaudeksi Vallin hieman taantui perustasolle, mutta näytöt ovat vahvat. Kykyjä riittää ykköspakkipariin asti.
Muistatteko vielä silloin joskus Jäähallissa, kun pelottavat, raudanlujat lämärit viuhuivat aina Jokereiden pelatessa ylivoimaa? Mies näiden laukauksien takana, Mika Strömberg, teki kesällä paluun kotoisiin nurkkiin Sveitsin Churista. Strömbergin kahta viimeisintä kautta Areenalla ei varmasti kukaan halua enää muistella, mutta tämä ikoni on varmasti enemmän kuin tervetullut Areenalle jo pelkästään jokerisydämensä vuoksi. Miehen nykykunto tai –taidot herättävät epäilyksiä, mutta on luultavaa, että Summasen koulussa ei tänäkään vuonna ole yhtään löysästi luistelevaa pelaajaa. Mikäli vauhti ja voima riittävät, tuo Strömberg myös Jokereiden kipeästi tarvitsemia taklauksia kaukaloon.
Kesän toivotuin paluumuuttaja, Sami Helenius, kääntyi jälleen takaisin matkallaan Suomeen. Tällä kertaa mies jo kolkutteli Areenan portteja sopimus valmiiksi rustattuna, mutta jälleen kerran tuli NHL:n puolelta tarjous, josta ei voinut kieltäytyä. Suomen valitsi kuitenkin jokerikannattajille varsin mieluisa yllätys, Antti-Jussi Niemi, tuo hieman oudosti luisteleva, jokaista osa-aluetta taitava Jokereiden oma kasvatti.
Viimeisessä kaksikossa otettakoon käsittelyyn edelleen lupausstatuksella pelaava Olli Malmivaara, sekä Terran Sandwith, joka vasta äskettäin varmisti kiinnityksensä Jokereihin. Malmivaara on edelleen nuori ja kehitysasteella. Isokokoinen Malmivaara ei tunnu millään saavan kaivettua itsestään esiin riittävän kovaa ja särmikästä pelityyliä. Tämä kausi tulee näyttämään suuntaa miehen tulevaisuudelle. Terran Sandwith jää joko yhdeksi lukuisista Jokereiden kokeiluhankinnoista, tai sitten mies onnistuu nostamaan pelinsä täysin uudelle tasolle Jokereissa. Monien muistissa ovat monien vastaavassa kunnossa olleiden puolustajien onnistumiset Jokereissa – kirkkaimpina Sean Gagnonin ja Alex Brooksin tuhkimotarinat. Joka tapauksessa, Sandwithiltä odotetaan fyysisyyttä joukkueen puolustuksessa. Hanskojenkin lienee syytä tippua, mikäli kutsu tanssiin käy.
Loput ruudut puolustuksessa täytetään nuorilla ja nälkäisillä A-junioreilla, jotka harjoitusotteluissa ovat esittäneet riemastuttavan lupaavia otteita. Nämä nuoret herrat ovat Kevin Kantee, varsin valmista peliä Ärrä-Cupissa esittänyt Mikko Kalteva, sekä jo varsinaisen junioristatuksen ulkopuolella try-out –sopimuksella kokeileva Samuli Jalkanen, oma kasvatti hänkin.
Verkot tötterölle – Jokerit hyökkää
Pasilan herra ja hidalgo numero yksi on itseoikeutetusti joukkueen kapteeni Ville Peltonen. Vuosi sitten Jokereihin siirtyneen Peltosen ympärille rakentuvat varmuudella ykkösnyrkki ja suurimmat suunnitelmat otteluiden ratkaisemisesta. Peltosen sentterinä nähtäneen useiten aloitusmaestro Petri Pakaslahti, jonka ura on vahvassa nosteessa. Melko isokokoinen, vuorenvarma Pakaslahti hoitaa aloitukset omille ehkä SM-liigan parhaalla prosentilla. Nyt Pavel Rosan ollessa poissa, täytyy Pakaslahden nostaa kiekollisen pelin tasoaan entisestään.
Ykköslaiturin paikasta taistelevat maalinsylkijät Frank Banham, sekä jälleen narripaidassa nähtävä Jukka Hentunen. Hämeenlinnan kuuluisaan trion aikanaan kuuluneen Hentusen nykypanos on vielä arvoitus, mutta mikäli mies jatkaa siitä mihin kesken jäänyt kausi 2000-2001 jäi, on miehen panos Jokereille tärkeä.
Kakkoskentän sentterinä jatkaa Antti Aalto, joskin tänä vuonna miehellä on vahva uhkaaja – AIK:sta evakuoitunut Toni Sihvonen. Aallon peruspeli ja –rutiini on varmaa, mutta turkulaislähtöisen hyökkääjän pitäisi kyetä esittämään säihkyvämpiä otteita hyökkäyspäässä hieman useammin. Laitamiehiksi Aallolle on tarjolla nippu melko samanlaisia, nälkäisiä taistelijoita. Taidollinen toivo lepää Tommi Turusen harteilla. Jokerit hankki Turusen Pelicansista ilmeisesti sievoista korvausta vastaan, ja solmi vauhdikkaan hyökkääjän kanssa peräti kolmen vuoden sopimuksen. Jokin suuri suunnitelma Turusta varten siis ilmeisesti on olemassa.
Tomek Valtonen on tulossa uransa käännekohtaan. Aikaisemmin Valtonen on noussut otsikoihin lähinnä jäähypenkin puolelta, mutta viime kauden mies keskittyi kehittämään itseään puhdasverisenä kiekkoilijana. Joko tänä vuonna nähdään Tomekin nousu kakkoskenttään? Maajoukkueen päävalmentaja Hannu Aravirtakin noteerasi Valtosen kutsumalla hänet mukaan jo pelattuun Tshekin turnaukseen.
Valtosen kanssa samoista laatuminuuteista taistelevat Montrealista Helsinkiin uutta vauhtia hakemaan tullut Timo Vertala, sekä Jussi Pesonen. Vertalan kyvyt ovat tässä vaiheessa vielä melko täysi arvoitus, mutta yhteensä 69 (41+28) pistettä kahden viimeisimmän liigakauden aikana osoittavat, että mikäli kone lähtee liikkeelle, niin Vertala on varma kakkosen mies.
Kolmoskenttää lähtee viemään rutinoitunut sentteri Toni Sihvonen. Toinen perusduunari on tuttuun tapaan Mikko Ruutu, jonka kauden alku viivästyy mahdollisesti reilustikin polvivammojen vuoksi. Nälkäisiä nuoria miehiä löytyy Jokereista tällä hetkellä monta. Huippulupaus, ensimmäisen kierroksen varaus Sean Bergenheim aloittaa toisen liigakautensa miesten sarjassa. Teemu Laineelle kausi on viimeinen mahdollisuus Jokereissa. Viime vuonna Laine sai paljon peliaikaa, pyöri väkkäränä, kieputti ja vatkasi, mutta tulos oli laihanlainen: 1 maali runkosarjassa. Mikäli Laine alkaa tehdä hyvällä prosentilla maaleja tekopaikoistaan, on miehessä potentiaalia tulevaisuuden sniperiksi Jokereille.
Aivan viime kauden lopussa ilmestyi katsojien ihmeteltäväksi jäälle vauhtikone Jukka Voutilainen. Mies, joka on viettänyt enemmän aikaa loukkaantuneena kuin jäällä, aloittaa nyt ensimmäisen kunnon liigakautensa vailla murheita. Viime vuonna Voutilainen antoi yhdessä Valtosen kanssa myrskyvaroituksen pudotuspelisarjassa Kärppiä vastaan.
Summasella palikat käsissään
Raimo Summanen on siis saanut käsiinsä tänäkin vuonna varsin potentiaalisen joukkueen. Jokerit vuosimallia 2002-2003 näyttää siltä, että tällä joukkueella on syytä polkea lujaa jäällä. Fysiikkaa on hävinnyt satoja kiloja, ja rymistelevään peliin ei Jokereilla näillä eväillä tuntuisi olevan varaa. Jokereiden kohdalla suurimmat ongelmat eivät tänäkään vuonna liity pelaajaluetteloon. Jokereilla on jälleen kerran, kuten aina ennenkin, marssittaa jäälle valmis mestarijoukkue – siis paperilla.
Suurimmat kannot kaskessa liittyvät jälleen niihin asioihin, joista me katsojat emme valitettavasti pääse useimmiten tietoisiksi. Joukkueen henki, pelaajien tahto, valmentajan taito käyttää pelaajiaan oikein. Saako Summanen jokaisesta narripaidasta puristettua sen viimeisenkin rahtusen irti? Velttoilu leviää huippujoukkueessa harvinaisen nopeasti – kollektiivinen velttoilu saa pelin näyttämään järkyttävältä. Jokereille ei pitkänä talvena riitä jokainen ilta pelkästään rutiinisuoritus, jolla pisteet pidetään kotona. Rutiinin on toki oltava sellainen, jolla joukkue napsii pisteitä väsyneenä ja siipirikkoisenakin, mutta Jokereiden on pakko säihkyä useammin kuin napsia rutiinipisteitä.
Kaikki tähtää kevääseen
Päävalmentajan jääkiekkofilosofiassa kaikki alistetaan kevään pitkittämisen ehdoille. Millään muulla ei ole väliä, kuin sillä faktalla, että Jokerit on viimeinen joukkue, joka lähtee kesälomalle. Tämä saattaa vaikuttaa runkosarjassa lyhyen skaalan ratkaisuihin välillä erittäin radikaalisti. Allekirjoittanutkin oppi viime kaudesta monta asiaa. Välillä Summasen ketjuruletti vaikuttaa täysin järjettömältä, ja välillä jäällä tapahtuvassa toiminnassa ei ylipäänsä tunnu olevan päätä eikä häntää. Jokerikannattajien on kuitenkin syytä uskoa Summasen jäänkylmään pokerinaamaan, kun mies vakuuttaa kaiken olevan hallinnassa. Jokereiden peli sujui viime kaudella jaksoittain joko hyvin tai huonosti. Tasavahvaa aikaa oli harvoin. Kaikki tähtää kevääseen.
Jos metsään haluat mennä nyt
Tutkittaessa Jokereiden kokoonpanoa, ei heikkoja kohtia montaa ole havaittavissa: kelpo peluri löytyy jokaiseen ruutuun. Suurimpia huolenaiheita ovat kuitenkin viime vuotista kevyempi fysiikka. Jokereilta ei löydy yhtään miestä Kari Haakanan tai Tuomo Ruudun suuriin saappaisiin, kun kyseessä on taklauspeli ja kovuus. Saatika niihin saappaisiin, jotka Sami Heleniukselle oli varattu maalinedustalle. Toisaalta, iso, ruma ja ilkeä puolustaja on kakkosmaalivahdin tavoin suhteellisen helppo hankkia vahvistukseksi ulkomailta. Erittäin positiiviseksi seikaksi Jokereiden kokoonpanosta voidaan laskea ulkomaalaispaikkojen määrä tässä vaiheessa: kansainvälisiä pelureita löytyy vain kaksi, Banham ja Sandwith. Tämä jättää hyvät mahdollisuudet hankkia hätäapua maamme rajojen ulkopuolelta.
Kuten sanottua, jos nimimiehet alkavat pelata vain rutiinilla työkseen, vaanii nurkan takana Jokereille tuttu herra Virkamies. Virkamiesjääkiekko, jota Jokerit pelata taapersivat kaksi ensimmäistä Areenan kautta, ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä Summasen valmentaessa joukkuetta.
Ville Peltonen on joukkueelle myös ongelma. Mikäli Peltonen joutuu asioimaan lasaretissa yhtä usein kuin viime vuonna, on Jokerit pulassa. Toista kiistatonta kiekollista liideriä ei tällä haavaa narripakassa näy. Viime vuonna Pavel Rosa kantoi vetovastuun suhteessa 50-50, ja playoffien kultaranteeksi hankittiin Vladimir Machulda Lappeenrannasta.
Näin edetään
Jokerit avaa liigakauden vihatun, mutta niin rakastetun paikallisvastustaja HIFK:n kotihallissa Nordenskiöldinkadulla tiistaina 17.9.2002 kello 18.30. Ensimmäinen kohtaaminen kahdeksasta paikallisesta lienee jälleen täynnä tulta ja tappuraa.
Tämän vuoden otteluohjelma näyttää ensisilmäyksellä jälleen varsin Areenan ehdoilla laaditulta. Neljän ja kolmen ottelun viikkoja tulee jälleen paljon. Jokereiden materiaali on kuitenkin rakennettu leveäksi, jotta se kestäisi pitkän ja raskaan kauden tuomat kolhut ja rasitukset.
