KalPa ja Sport Mestiksen suurseurat
Hayley-tädin illuusio ja jytinää Eestissä
Mestis-toimitus rankkasi myös tuttuun tapaansa Mestiksen joukkueet arvioimaansa paremmuusjärjestykseen. Triplamestari Jukurit säilytti paikkansa listan kärjessä, vaikka vahvistuneet haastajat tiukasti niskaan hengittävätkin.
1. Jukurit
Triplamestari on paperilla heikentynyt hieman. Etenkin Tommi Kovanen, Pasi Järvinen ja Ville Hyrkäs jättivät suuren aukon mikkeliläisten puolustukseen. Markku Erholtzilla, Ilkka Vaarasuolla ja Esa Saksisella riittää haastetta heidän korvaamisessaan.
Vaikka Jukureiden nimilista onkin hieman aiempia kausia kesympi, lienee joukkue jälleen enemmän kuin osiensa summa. Muutokset ryhmässä eivät ole olleet aivan yhtä suuria kuin viime vuosina, ja kun uusien miesten joukossa on paluumuuttajia, joille Risto Dufvan tehokas pelisysteemi on tuttu, käynnistysvaikeuksiakaan tuskin on luvassa. Monella viime kauden pelaajalla (Teemu Siren, Miro Laitinen, Olli Sipiläinen) jäi myös potentiaalia käyttämättä.
Jukureiden materiaali ei välttämättä ole aivan yhtä hyvä kuin pahimmilla haastajilla, mutta Dufvan kyvykäs valmennus ja voittamisen kulttuuri pitävät sarvipäät niukkoina suosikkeina.
Maltillisesti uudistunut Jukurit vastaa haasteeseen
Kymmenen kysymystä Pekka Lipiäiselle
2. KalPa
Toinen vahva savolaisjoukkue on vahvistunut selkeästi viime kauteen nähden. Jatkoajan arvioissa KalPa jää kuitenkin hiuksenhienosti Jukureiden taakse.
Pelaajiston vaihtuvuus on ollut sarjan vähäisintä, ja tulokkaiden myötä materiaali on etenkin hyökkäyspäässä tavattoman laaja ja tasainen. Potentiaalisia ratkaisupelaajia on hyökkäyksessä puolenkymmentä.
Pasi Kuivalaisen paluun myötä myös maalivahtiosasto on sarjan ehdotonta eliittiä. Pakkimateriaali ei kuitenkaan yllä pahimpien kilpailijoiden tasolle. Tasokas maalivahtikaksikko pystyy korjaamaan tilannetta, mutta tuskin poistamaan koko ongelmaa.
Liigatähtäin asettaa paineita organisaatiolle ja joukkueelle. Verrattuna toiseen savolaisjoukkueeseen kysymysmerkkinä on myös Mika Pieniniemi vastuuvalmentajana. Viime kausi oli täynnä epätasaisuutta.
KalPa kirkasti kuvaansa ja käänsi muuttotappion voitoksi
3. Sport
Sport on jälleen kova paperilla. Tällä kertaa se lienee kova myös kaukalossa, sillä uusista pelaajista monet ovat jo lyöneet itsensä läpi Mestiksessä. Viime syksynä koettu hankintoihin pettyminen tuskin toistuu, sillä tulokkaat tietävät, miten sarjassa menestytään.
Maalivahtikaksikko Marko Härkönen & Håkan Danielsson on sarjan eliittiä, samoin myös puolustus. Hyökkäykseen Sport saa jalkeille pari-kolme erittäin tehokasta hyökkäävää ketjua. Niistä toisen paras tuloskunto on paljon loukkaantumisherkän Patrik Westerbackin varassa.
Viime kauden alisuorittaminen, kannattajien kovat odotukset, organisaation liigahaaveet ja harjoituskauden loukkaantumiset asettavat runsaasti paineita. Kenneth Westerbackin valmentajantaidot ovat myös katsomaton kortti tällä sarjatasolla.
Sportilla näytön paikka
Sportin talous hyvässä kunnossa
4. K-Vantaa
Viime vuoden hopeajoukkue on uudistunut huomattavasti. Isoista menetyksistä huolimatta joukkue on viime viikkojen vahvistusten myötä kuitenkin paperilla kutakuinkin yhtä vahva kuin vuosi sitten.
Tärkeässä roolissa on maalivahti Tomi Nyman. Nuorukaisella on kykyjä huippukauteen, mutta todellinen suoritustaso on pienoinen arvoitus.
Erinomainen puolustajamateriaali on sarjan laajin, ja kevään pudotuspeleissä loistaneen Matias Schantzin paluu oli kuin piste i:n päälle. Hyökkäys on viime kauden reseptin mukaisesti tasainen ja ratkaisijoiden rintama on laaja. Muutos liikkuvasta taitopelistä fyysisempään kiekkoon ei kuitenkaan välttämättä tuo menestystä. Monet esimerkit osoittavat, että fyysisten pelaajien on Mestiksessä suhteessa vaikeampi menestyä kuin liigassa.
K-Vantaan vahvuuksiin lukeutuu osaamisensa osoittanut valmentaja Jarmo Kauppi, jonka valmennuskaudella joukkueen henki on aina ollut hyvä.
Ovet kiinni mököttäjiltä ja halinalleilta
Vantaalla vaihtuvuutta - taso säilynyt?
5. KooKoo
KooKoo on uudistunut enemmän kuin jääkiekkojoukkueelle on hyväksi uudistua. Tulokkaat ovat kysymysmerkkejä, mutta harjoitusotteluiden perusteella ainakin osa voisi sopeutua Mestikseen hyvinkin. Uudella sarjatasolla onnistumista helpottaa erinomainen valmentaja Reijo Mansikka.
Maalivahtiosastolla Jaakko Suomalaisen perusvarmat torjunnat vievät pitkälle, mutta Sami Heikkisen kaltaista luotettavaa ja kokenutta kakkosveskaria ei kukkopaidassa ole.
Puolustuksen nuorilla tulokkailla on komeasti liigakokemusta, mutta Mikko Pukan, Tony Grönroosin ja Jukka-Pekka Holopaisen muodostaman kokeneen ja monipuolisen kolmikon korvaaminen ei käy sormia napsauttamalla.
Lähteneiden hyökkääjien tilalle liigasta tulleet nuorukaiset ovat potentiaalisia pelimiehiä. Tuskin kaikki kuitenkaan nousevat vastuunkantajiksi heti ensimmäisellä Mestis-kaudellaan.
"KooKoo ei ole osto- ja myyntiliike"
Mistä on pienet joukkeet tehty?
6. Hermes
Hermes on vahvistunut selkeästi viime kaudesta. Hyökkäyksen kovuudesta on paljon puhuttu, mutta ei puolustuskaan huono ole. Joukkueen yhtenäisyys sen sijaan arveluttaa vaisujen harjoituspelien ja monien hankittujen kokeneiden pelimiesten takia.
Heikko kohta saattaa olla maalivahtiosasto. Vesa Lahtonen löi itsensä läpi viime kauden lopulla, mutta pystyvätkö kokemattomat 20- ja 18-vuotiaat vahdit pitämään suoristustason vakaana läpi kauden?
Puolustusmateriaali ei ole sarjan eliittiä, mutta ei toki heikkokaan. Fyysinen osasto varjelee tehokkaasti omaa maalia, mutta kiekollisia osaajia on vähän.
Hyökkäys on useiden hankintojen jälkeen vahva ainakin paperilla. Jos viime kaudesta poiketen hyökkääjät onnistuvat myös kaukalossa, nousee myös joukkueen sijoitus.
Hermeksellä ja Pasi Arvosella näytön paikka
Hyökkäys on Hermeksen paras puolustus?
7. Hokki
Joukkueen allikon pohjalta hurmokseen nostanut valmentaja Timo Meriläinen, maalilla loistanut Pasi Häkkinen, tähtipakki Lauri Lahesalu ja sarjan maalikuningas Sami Kaartinen ovat kaikki vaihtaneet maisemaa. Tähtien lähdettyä Hokki onkin alkavalla kaudella tasaisempi yhdistelmä. Joukkue on vuotta kokeneempi, mutta niin ovat fanien odotuksetkin askelta korkeammalla. Kuuluisa vaikea toinen kausi odottaa.
Vladimir Kolekilla on Hokki-ikonin status, mutta osaaminen vastuuvalmentajana testataan vasta nyt. Kokematon valmentaja ja lyhytpinnainen seurajohto on riskialtis yhdistelmä.
Maalivahtitilanne on kysymysmerkki. Hokki tuntuu luottavan Jaakko Huhtiin, mutta nuorukaisen meriitit eivät vakuuta – ainakaan vielä. Myös pakkimateriaali on heikohko.
Hyökkäyksessä materiaali on viime kautta leveämpi, ja ryhmässä on useita lahjakkaita nuoria pelureita. Kanadalainen Jean-Philippe Pare saattaa olla Mestis-tasolla suuri tähti, mutta pysyykö hän kevääseen asti nälkämaalla?
Hokki Kolekin johdolla kohti menestystä
8. TuTo
Nuorennusleikkaus on ollut raju parin alavireisen kauden jälkeen. Paperilla joukkue on heikentynyt valtavasti, mutta muutoksen piristävä vaikutus auttaa. Pitkään TuTossa viihtyneen valmentaja Anatoli Bogdanovin takki on vaikuttanut kahdella edellisellä kaudella aika tyhjältä. Nimenomaan nuorten pelaajien kasvattamisessa ukrainalaisen meriitit ovat kuitenkin kiistattomat.
Yksi osa-alue on uudistuksissa parantunutkin. Nuoret maalivahdit olivat vuosi sitten joukkueen heikko kohta, mutta lupaavan Ari Reunasen ja paluumuuttaja Timo Kinnusen myötä maalivahtiosasto on alkavalla kaudella kunnossa.
Puolustus on Turussa kelpo Mestis-tasoa. On ilkeyttä ja kiekollista osaamista. Hyökkäysmateriaali sen sijaan on kapeahko, sillä nuoret hyökkääjät ovat vielä keskentekoisia pelimiehiä. Tuomas Jalavalla, Topi Riutalla ja Markus Leppäsellä on suuri vastuu, jotteivät hyökkäykset jää pelkäksi tehottomaksi hyrräämiseksi vastustajan päässä.
Avut isoveli-TPS:stä auttanevat nuorta joukkuetta jonkin verran.
TuTo haastajana kauteen
TuTon Riutta: "Tavoite yhä liigassa"
9. Salamat
Salamat on sekoitus pelimiehiä Suomi-sarjasta, muutamia hyviä uusimaalaisia vahvistuksia ja nousijan intoa. Keitos on hieman arvoituksellinen, mutta lähtökohdat pari kentällistä uusia miehiä hankkineella Salamoilla näyttävät samansuuntaisilta kuin Hokilla viime kaudella. Kokeneen maalivahdin Jan Lundellin merkitys lienee lähes yhtä suuri kuin Pasi Häkkisen Hokille.
Hankintojen joukossa on potentiaalisia pelimiehiä, mutta ei Lundellia lukuunottamatta yhtään suurta Mestis-tason tähteä. Materiaaliero kärkipään seuroihin on selkeä, ja lisäksi Matti Hagmanilta puuttuvat valmennukselliset näytöt Mestis-tasolla.
Vahvuutena Salamoilla ovat seuran taloudelliset resurssit. Jos kausi lähtee huonosti liikkeelle, vahvistuksia pystytään hankkimaan. Irtonaisia pelimiehiä liikkuu ja käy mahdollisesti pyydykseenkin pääkaupunkiseudun tuntumassa.
Salamat rymistellen uudelle sarjatasolle
10. Haukat
Pari kentällistä tärkeitä pelureita on vaihtanut maisemaa – ei siis mitään uutta sillä rintamalla.
Ensimmäistä kertaa Mestis-kauteen ykkösmaalivahtina lähtevällä Jaakko Valkamalla on suuri haaste täyttää kaimansa Suomalaisen saappaat.
Jonni Talas on kelpo johtaja puolustukseen, mutta muutoin materiaali näyttää perin kokemattomalta.
Hyökkäyksestä lähti tukku avainpelaajia, mutta takaisinpäinkin on tullut pelimiehiä. Muutaman kokeneen pelurin (Vilen, Asikainen, Vilhunen) takana on joukko taitavia nuoria hyökkääjiä.
Harjoituspeleissä nuori ja vauhdikas ryhmä on esiintynyt edukseen. Asetelma kauteen on hieman lupaavampi kuin vuosi sitten.
Järvenpääläiset menestykseen uuden nimen voimalla?
Jan Lehti - debyyttikausi Mestiksessä
11. FPS
Forssalaisten peli alkoi sujua kevättä kohden mukavasti, ja kun joukkueen runko on tallella, voisi suuntauksen olettaa jatkuvan. Heikot harjoituspelit eivät kuitenkaan olettamusta tue.
Viime kauden lopulla Juha-Matti Taponen ja Ville Salminen muodostivat tasapainoisen veskarikaksikon. Taposen pudottaminen kolmosmaalivahdiksi Tommi Kelan tieltä luo epätasapainoa osastolle.
Puolustusmateriaali erottuu edukseen muihin jälkipään joukkueisiin verrattuna. Asko Rantanen, Timo Willman ja Jussi Kulmala muodostavat kokeneen, kovapäisen ja kovaluisen kolmikon.
Hyökkäyksessä Matti Raunio jaksaa yhä, mutta materiaali on kapea, eikä ykkössentteriä ole lainkaan. Vuosi sitten FPS sai kauden alla Andrei Makrovin, ja jotain vastaavaa vaadittaisiin nytkin, jotta sijoitus pysyisi edes samana.
FPS tähtää pudotuspeleihin
12. Ahmat
Joukkueen kasaaminen jäi viime tippaan, ja viime kauden tähtikentällisen Miikka Jäske, Juha-Pekka Loikas, Jukka Penttinen, Olli Korkeavuori ja Turo Virta veivät mukanaan kolmatta sataa tehopistettä. Nyt nuoresta ja suhteellisen nimettömästä materiaalista kaivattaisiin esille uusia profiilipelaajia.
Maalivahtiosasto on nuoren joukkueen vahvuus. Viime kaudella kiersi kahdeksan eri vahtia, mutta harjoituspelien perusteella Tommi Niemelä on valmis iskemään itsensä sarjan veskarieliittiin.
Puolustuksessa on varmuudella vain kaksi Mestis-tason paria. Kapea osasto ei loukkaantumisia siedä.
Hyökkäyksessä Janne Lehtinen on ykkössentterinä suuressa roolissa. Menetettyjä tehoja paikataan neljän ketjun yhteisvoimin, mutta myös uusia läpimurron tekijöitä kaivattaisiin.