Itäisen konferenssin ja koko NHL:n mestaruustaistoon on noussut vahvaksi haastajaksi yllättävä joukkue: Washington Capitals.
Miksi yllättävä? Noh, kyllä tämän joukkueen piti olla enemmän keskikastia kuin mikään menestyjä. Nyt Capitals porskuttaa kuitenkin vahvassa myötätuulessa.
Joukkueen pistemäärä ei ole tällä hetkellä mikään tajuntaa räjäyttävä. Itse asiassahan tämä joukkue on voittanut divisioonan ja jopa koko liigan runkosarjan viiden vuoden sisään. Nyt joukkueella tekee tuskaa jopa divisioonan kärkeen pääsy. Miksi se siis kamppailisi mestaruudesta?
Siksi, että sen pelaaminen on nyt vahvemmissa kantimissa kuin kertaakaan vuoden 1998 jälkeen. Barry Trotzin pelikirja on tehnyt Washington Capitalsista vaikean voitettavan. Erittäin tasapainoisen sellaisen, mikä on jotain täysin muuta kuin edellisten valmentajien aikana.
Ja mikä varmasti pistää silmään − myös Aleksandr Ovetškin osallistuu vahvasti viisikkopelaamiseen.
Kiteytettynä Bruce Boudreaun Capitals oli liigan vahvin vauhtijoukkue, joka hyökkäsi aina "110 lasissa". Puolustuksen suhteen joukkue oli kuitenkin haavoittuvainen, ja riskialtis pelityyli kostautui aina viimeistään pudotuspeleissä.
Dale Hunterin Capitals oli äärimmäisen vahva joukkue puolustamaan. Koko joukkue "romahti" omalle alueelle tiiviiksi nipuksi, ja pyrki tekemään riittävästi osumia vastaiskuista ja ylivoimalla. Riitti tiettyyn pisteeseen asti.
Adam Oatesin Capitals oli yksittäisissä asioissa hyvä. Se oppi pelaamaan liigan parasta ylivoimaa, mutta muu meni näpräämiseksi. Kokonaisuus oli ontto ja ylipelaava. Omissa soi.
Nyt peli toimii kahteen suuntaan. Lähdöt ovat monipuolisia kuin Meidän Pelissä. Aivan niin, NHL:ssäkin pelataan viivelähtöjä. Los Angeles Kingsiä vastaan Capitals söi hallitsevat mestarit elävältä viivelähdöillään.
Capitals kontrolloi pelin virtausta mallikkaasti, eikä sorru liikaan koohottamiseen ja turhaan kiekon luovuttamiseen.
Hyökkäyspäässä peli on erittäin fiksua. Toisin kuin Oatesin ylipelaaminen, Trotzin Capitals hoitaa hyökkäysalueen puolustuspelin eli karvauksensa siten, että kiekolliselle alueelle painottuvat omat pelaajat ovat syöttölinjoja ja aluetta pelatessaan mahdollisimman hyvissä asemissa seuraavan tilanteen kannalta.
Jos Caps riistää kiekon, on maalintekotilanne valmis. Jos Caps ei saa kiekkoa, ovat pelaajat tasapainoisesti valmiina riistämään kiekkoa hyökkäykseen lähtevältä vastustajalta. Tähän liittyy vielä pelipaikkojen vaihtaminen. Puolustajat nousevat tarvittaessa rohkeasti hyökkäysalueen tilanteisiin, ja hyökkääjät asettuvat paikkaamaan heitä. Toimii!
Ja mikä varmasti pistää silmään − myös Aleksandr Ovetškin osallistuu vahvasti viisikkopelaamiseen. Jääkiekko on joukkuepeli − myös sen suhteen, kuinka suurennuslasin alle asetettavien pelaajien katsotaan olevan "kiinnostuneita voittamaan". Ehkä se oli kuin olikin eniten muusta kuin Aleksanteri Suuren pääkopasta kiinni.
Kunniamaininnan ansaitsevat Matt Niskanen ja Brooks Orpik. Kaksikon panos hyville hyökkäyksiinlähdöille sekä tasapainoiselle oman alueen puolustamiselle on merkittävä. Tämä on vapauttanut myös Mike Greenin melkoisiin liekkeihin, kun taitava puolustaja ei aloita vaihtojaan koko ajan omasta päädystä ja vastustajan kovimpia vastaan. Pisteitä tulee.
Sama pätee Braden Holtbyyn, josta on syntynyt Mitch Kornin avulla sarjan kärkijoukkoihin kuuluva, rauhallinen veskari.
Siirtotakarajan lähestyessä joukkueessa on vain yksi iso kysymys: kuka pelaa pudotuspeleissä ykköskentän oikeassa laidassa? Nykyjoukkueessa ihanteellista vaihtoehtoa ei ole. Kyseisellä paikalla on nähty monta vipeltäjää tällä kaudella, mutta ykköskentän laituriksi heistä ei oikein ole ollut.
Vastauksen ei pitäisi olla Greenin kauppaaminen huippulaituriin. Tämän hetken Capitals on joukkue, joka hyötyy keväällä enemmän pelaavasta Greenistä kuin hänen kauppaamisestaan. Olkoonkin, että kesällä Green siirtyy todennäköisesti uuteen seuraan.
Kuinka pitkälle Capitals voi keväällä mennä? Itäisessä konferenssissa sille ylivoimaista vastusta ei tällä hetkellä ole. Trotz on tullut kaupunkiin jäädäkseen, ja hänen pelikirjassaan riittää tuoreita sivuja erittäin hyvään jääkiekkoon.
