Mielipide

Porin kiekkoturnaus pesi kasvonsa

LIIGA, MESTIS / Kolumni
Vuodesta 1998 lähtien järjestetty Porin kiekkoturnaus pelataan tällä kertaa uusin kujein. Pari viime vuotta henkitoreissaan virunut tapahtuma on kokenut muutoksia niin pelisysteeminsä kuin tasonsakin suhteen. Myös nimi on vaihdettu, ja torstaista lauantaihin Isomäessä pelataan SK-turnauksen sijasta KiekkoKansan turnausta.

Maakunnan päälehden sponsoroima turnaus palaa uudistuksen myötä tavallaan juurilleen. Ensimmäisinä kertoina Porissa miteltiin sarjamuotoisesti kolmena päivänä, kuten nytkin. Myös taso kesti vertailun, kun Satakunnan joukkueita saapui testaamaan muita liigajoukkueita tai kovia ulkomaalaisia seuroja.

Sittemmin SK-turnaus haluttiin tiivistää kaksipäiväiseksi, jolloin ensimmäisenä päivänä pelattiin välierät ja jälkimmäisenä iltana vuorossa oli sijoituspelit. Tiivistäminen ei ehkä sinällään ollut huono idea, mutta kun samalla laski sekä vierailijoiden taso että isäntien järjestelyinto, niin SK-turnaus putosi kiekkoturnausten kartalla sinne mitättömimpien joukkoon.

Kun turnaus ei ollut kahtena viime kertana kiinnostanut sen enempää seuroja kuin yleisöäkään, oli selvä, että jäljelle jäi vain kaksi vaihtoehtoa; uudistaminen tai lopettaminen. Ässäjohto tarttui mieluummin ensimmäiseen vaihtoehtoon ja lähti viemään turnausta uusille urille. Profiilia lähdettiin korottamaan ennen kaikkea kovempien joukkueiden muodossa, ja samalla Ässät asetti kovan tavoitteen, sillä myynti on tarkoitus kolminkertaistaa turnauksen aikana.

Isäntäjoukkue Ässien lisäksi KiekkoKansan turnauksen voitosta saapuu kisailemaan luonnollisesti Lukko sekä Jokerit ja Mestis-maajoukkue. Alun perin Mestis-maajoukkueen tilalla piti pelata Latvian maajoukkueen. Järjestäjien haaveena oli, että Curt Lindström olisi tuonut Poriin NHL-tähdillä vahvistetun maajoukkueen, mutta lopulta kävi niin, etteivät latvialaiset saaneet joukkuetta kasaan lainkaan. Niinpä Mestiksen tähtisikermä kutsuttiin pikahälytyksellä tuuraamaan.

Ässien tärkein näytönpaikka

Oma turnaus on luonnollisesti Ässien tärkein testi ennen parin viikon päästä käynnistyvää liigakautta. Vaikka kyseessä toki onkin edelleen vain valmistautuminen sarjaan, pitää kotijoukkueen pelissä olla jo tekemisen meininkiä. Mikään ei ole sen parempaa markkinointia kuin hyvät ja voittoisat otteet kotiyleisön edessä. Myös valmentaja Mika Toivola näkee turnauksen erityisen tärkeänä.

- Nyt eletään ratkaisevia vaiheita kauteen valmistauduttaessa. On kiva päästä mittaamaan joukkueen kunto kovissa peleissä, Toivola mietiskeli.

Patapaidat aloittivat harjoituspelikautensa varsin tiiviillä ohjelmalla. Pitsiturnausta seurasi nopeaan tahtiin neljä yksittäistä peliä, jonka jälkeen oli vuorossa vielä Viking Cup Turussa. Viimeiset kaksi viikkoa porilaiset ovat kuitenkin punoneet uusia juonia vain harjoituksissa. Onkin mielenkiintoista nähdä millaista edistystä lähes parin viikon mittainen harjoitusperioidi on saanut joukkueessa aikaiseksi. Tätä Ässien harjoitusjaksoa on ollut piristämässä Dallas Starsin nuoret kyvyt, jotka saapuivat seurojen välisen yhteistyön merkeissä hakemaan oppeja eurooppalaisesta treenaamisesta.

- Tällä viikolla on ensimmäistä kertaa ryhdytty harjoittelemaan ylivoimapelaamista. Bergeron ja Langkow ovat saaneet perheenlisäystä ja omien sanojensa mukaan "asian pois jaloista", joten nyt päästään keskittymään täysillä kauteen nämä kolme viikkoa, Toivola kertoi Ässien harjoituskuulumisia.

Huonosti Ässät ei ole harjoituspeleissään tähänkään asti esiintynyt, sillä viime kaudesta vain pieniä muutoksia kokeneen joukkueen peruspelaaminen on ollut varsin hyvällä tasolla. Ennen kaikkea Ässien oma pää on pysynyt tiiviinä. Suurimpana kantona kaskessa on ollut jo viime kaudelta tutuksi tullut tehottomuus. Paikkoja on kyllä pystytty luomaan, mutta verkko on heilunut liian harvoin. Vaikka Ässienkin pelissä kaikki lähtee oman maalin varjelemisesta, pitäisi liigassa, sekä jo tässä turnauksessa, pystyä huomattavasti nähtyä luovempaan ja tuloksekkaampaan hyökkäyspeliinkin.

Oman pään tiiviydestä suuren vastuun on kantanut Scott Langkow. Kanukkivahti onkin ollut huomattavasti paremmassa kunnossa kuin vuosi sitten saapuessaan Poriin, jolloin alku meni hieman hapuillessa. Viking Cupin jälkeen Langkow matkasi kotimaahansa, missä vaimo siis synnytti perheeseen toisen lapsen. Kakkosvahti Matti Järvisen peliaika on jäänyt odotetusti suhteellisen pieneksi, mutta vähistä hommistaan mies on kyllä selvinnyt lupaavasti.

Vaikka puolustuspelaaminen sinällään on toiminut, on muutamilla yksittäisillä puolustajilla kuitenkin vielä paljon petrattavaa. Edukseen harjoitusotteluissa ovat esiintyneet lähinnä Pasi Peltonen ja Iikka Törnvall, mutta esimerkiksi Jarkko Gladilta, Olegs Sorokinsilta ja Mika Rontilta on lupa odottaa selkeää tason nostamista.

Hyökkäyksessä Martin Bergeron on kantanut suurimman vastuun tehoista ja Marko Kivenmäki on säestänyt rinnalla oivallisesti. Parannettavaa löytyy toki tältä ykkösketjun tutkapariltakin. Myös Juha Kiilholma, Pasi Tuominen ja Kristian Kuusela ovat esiintyneet edukseen. Mutta kokonaisuutena Ässien hyökkäyspeli on kuitenkin ainakin vielä yskähdellyt.

KiekkoKansan turnauksen Ässät kuitenkin aloittanee samoilla koostumuksillä millä joukkue on tähänkin asti pelannut. Tuomo Harjula ja Teemu Virkkunen eivät ole vielä pelikykyisiä, vaikka treenaavat jo jäällä muun Ässä-joukkueen kanssa.

Jatkaako Lukko voittokulkuaan?

Rauman Lukko on esiintynyt vahvasti kautta edeltävissä harjoitusotteluissa. Se on poistunut voittajana Pitsiturnauksesta ja Viking Cupista, ja vain sveitsiläinen Davos on kyennyt voittamaan raumalaisryhmän.

Lukon vahvat esitykset ovat perustuneet ennen kaikkea maalivahtikaksikon Petri Vehanen-Antti Jokela varmoihin otteisiin ja ykkösketjun Pasi Saarela-Quinn Hancock-Sami Torkki maali-iloitteluihin.

Antti Jokela siirtyi täksi kaudeksi isäntäjoukkue Ässistä takaisin kasvattajaseuraansa Lukkoon. Petri Vehanen on joukkueen ykkösmaalivahti, mutta esimerkiksi Viking Cupissa Jokela esitti todella loistavia otteita. Lukon maalin suulla nähtäneenkin kova kamppailu peliajasta.

Quinn Hancockista ei alunperin odotettu pistenikkaria vaan lähinnä hyvää kahden suunnan pelaajaa. Hyvin harjoitellun kesän jälkeen Hancock on löytänyt tuttujen ketjukavereiden kanssa hurjan vireen, ja maaliverkko on pullistellut kerran jos toisenkin. Pasi Saarelan laukaus on edelleen tuhoisa ase, joten Lukon ykkösketju saattaa olla yllättävänkin vahva yhdistelmä.

Porilaisten huomio kiinnittyy luonnollisesti Lukon numeroon 39, Markku Tähtinen. Porilaiskasvatin asema ei tällä hetkellä ole kovin herkullinen, sillä ketjukaverit miehen ympärillä vaihtuvat jatkuvasti. Tähtisen ketjuun on laitahyökkääjiksi kaavailtu Mikko Luovia ja Joe Murphyä.

Luovi ja Lukko allekirjoittivat vihdoin alkuviikolla vuoden mittaisen sopimuksen, kun laiturin vakuutusasiat saatiin kuntoon. Niinpä Luovi on valmis avaamaan kautensa Porissa. Murphy puolestaan kärsii edelleen takareisivaivasta, joten Tähtisen ja Luovin rinnalla nähtäneenkin eri variaatioita joukkueen nelos- ja vitosketjujen hyökkääjistä.

Toinen valmis ja yhdessä pitkään ollut hyökkäysketju on pörriäisketju Toni Koivisto-Mika Viinanen-Hermanni Vidman. Vauhtia kolmikko tulee ainakin jäällä tarjoamaan.

Lukon puolustuksen mielenkiintoisin nimi on Ilkka Heikkinen. Viime kaudella Heikkinen pelasi A-junioreissa ja Mestiksen UJK:ssa, eikä kertaakaan pukenut liigaotteluun. Nyt tämä ossiväänäsmäinen puolustaja pelaa Lukon ykköspakkiparissa Erik Hämäläisen rinnalla. Harjoitusotteluiden hyvät otteet poikivat myös valinnan nuorten maajoukkueeseen.

Hieman vastaava tapaus on Jarkko Kauvosaari. Hän oli viime kaudella Lukon A-junioreissa rivimies, mutta pääsi harjoitusotteluihin täyttämään Mikko Luovin tonttia Markku Tähtisen rinnalla. Kova yritys palkittiin, ja Kauvosaaren taskussa on nyt kolmen vuoden liigasopimus.

Lukolla on määrällisesti puolustajia yli oman tarpeen. Pelicansia vastaan pelatussa harjoitusottelussa valmentaja Ismo Lehkonen siirsi jo Ville Piekkolan keskushyökkääjäksi ja peluutti myös Mikko Purontakasta hyökkäyksessä.

Lukon rivistöstä ovat varmuudella poissa jalkavaivaiset Joe Murphy, Samu Isosalo ja Markus Jämsä. Puolustaja Mikko Purontakanen on käsivammansa jäljiltä toipilas, eikä varmaankaan pelaa turnauksen kaikissa otteluissa.

Jortikka, Helenius ja nuorentunut narrilauma

Helsingin Jokereiden loppukesä on mennyt suotuisissa merkeissä. Lukuunottamatta Kempeleessä kärsittyä tappiota kesän kovakuntoisimmalle joukkueelle, Oulun Kärpille, on Jortikan johtamalla jokeripakalla plakkarissaan pelkkiä voittoja.

Divarijoukkue Kirkkonummen Salamat taipui narreille näytöstyyliin ja kolmas yksittäinen harjoitusottelu sveitsiläistä Davosia vastaan ei tuottanut suurempaa vaivaa sekään. Jokerit säilytti totuttuun tapaan hallussaan myöskin Marski Cupin valtikan.

Alkavan liigakauden toistaiseksi kohutuin pelaaja, kapteeni Sami Helenius, on esittänyt elokuussa vakuuttavia otteita. Perusvarma puolustavan pakin tontti on hoitunut ilman suurempia kommelluksia, eikä muiden joukkueiden kannattajissa levottomuutta aiheuttaneita aseita, kovia taklauksia ja tanssiinkutsuja, ole vielä tarvinnut pahemmin esitellä.

Petri Pakaslahden johtama ykkösketju on esittänyt tasaisia otteita. Jos tasaisuus säilyy ja taso nousee hiljalleen, kuten Hannu Jortikan johtamilta joukkueilta on totuttu odottamaan, voidaan vitjan harteille asetella suuria odotuksia kauden edetessä. Ykkösketjun toisella laidalla on pelannut pysyvämmällä pestillä Tommi Turunen, toisella laidalla on nähty vuorollaan ainakin Timo Vertala ja Jussi Pesonen.

Jokereiden ulkomaalaispaikoilta löytyvät mielenkiintoiset Glen Metropolit sekä, osittain hyvinkin värikkään historian SM-liigassa omaava, Thomas Sjögren. Pohjois-amerikkalaiseen harjoittelukulttuuriin tottuneelle Metropolitille on suomalainen kesävalmennus päivittäisine juoksulenkkeineen ollut järkytys. Mieheltä on kuitenkin löytynyt todistettavasti kaksi sukkelaa kättä ja jos (ja kun) jalatkin alkavat syksyn mittaan pysymään muun vartalon perässä, voidaan miehen odottaa lunastavan ulkomaalaisvahvistukselle asetettavat vaatimukset. KiekkoKansan turnauksessa Metropolin jalkojen kohdalta voitaneen kuitenkin odottaa löytyvän vielä kaksi lyijypainoa.

Laitahyökkääjä Teemu Laine on, mahdollisesti Suomeen jäävän Sean Bergenheimin ohella, se 'oma poika' jolta odotetaan eniten alkavalla kaudella. 'Päällikön' alkusyksy onkin näyttänyt viime kevättä valoisammalta. Otteisiin on saatu lisää malttia ja suunnitelmallisuutta samaan aikaan kun kaverin vahvimmat alueet: vauhti, tsemppaus ja röyhkeä itsevarmuus, ovat hioutuneet terävimmiksi.

Nuoret isot puolustajat Olli Malmivaara ja Mikko Kalteva esittivät vahvoja otteita Davosia vastaan. Heidän lopullinen liigatasonsa selviää vasta talven pitkinä kuukausina, mutta näin syksyisin nuorilla on yleensä ollut tapana olla vanhempia pelureita vetreämpiä.

Jokerien suurimmat kysymysmerkit seisovat vuorollaan maalin suulla. Etenkin Markus Helasen nouseminen joukkueen ykköstorjujaksi on herättänyt vähintään yhtä paljon

epäilyksiä kuin kannustavia kommentteja. Kaikki silminnäkijät eivät ole olleet vakuuttuneita Hössön otteista. Juurikaan suurempia helpotuksen huokauksia ei ole kuultu kun on pohdittu Pasi Häkkisen liigakelpoisuutta loistavan divarikauden jälkeen.

Molemmilla maalivahdeilla tulee olemaan työn ja tuskan takana saavuttaa joukkueen ja kannattajien lopullinen luottamus. Työtä on syytä jatkaa onnistuneesti heti tulevassa turnauksessa. Muutoin alkavat puhelimet Areenasta Atlantiin yli käydä kuumana.

Helsingin Jokereiden peliä rauhoittanee tulevassa turnauksessa joukkueen tieto siitä, että laatikossa saattaa hyvinkin olla jo täysin valmis pakka. Näin on ollut jo useita viikkoja, eikä pukuhuoneen oven oleteta heiluvan pahemmin lähipäivinäkään. Siltä osin valmistutumisen KiekkoKansan turnaukseen pitäisi olla kunnossa.

Jokereiden salainen ase ovat pari viime kautta melko pimennossa olleet Tommi Turusen ja Jussi Pesosen kaltaiset synnynnäiset maalintekijät. Edellisen valmentajan, vahvaan puolustukseen perustuvassa, pelisysteemissä heidän lahjansa eivät tältä osin koskaan puhjenneet todella kukkaansa. Hannu Jortikan opastuksessa heiltä on oikeus odottaa enemmän. Jokereilla on piilevä leveä maalinteko-osasto. Nähtäväksi jää onnistuuko Jortikka kaivamaan sen esiin ja alkavatko tulokset näkyä jo harjoitusturnauksissa.

Jääkö Mestis-maajoukkueelle vain sparraajan rooli?

Mika Pieniniemen valmentama Mestis-maajoukkue kokoontuu Poriin harjoituskauden toiseen turnaukseensa. Joukkue osallistui heinäkuun lopulla Pitsiturnaukseen, jossa kohtasi Lukon sekä Ässät. Raumalla joukkue hävisi molemmat ottelunsa niukasti maalilla. Päätyökseen KalPaa luotsaava Pieniniemi on vaihtanut suurimman osan edellisestä joukkueesta, pyrkien antamaan näyttöpaikkoja mahdollisimman monille. Eniten pelaajia tämänkertaisessa maajoukkueessa on Jukureista ja KalPasta, jotka molemmat saivat länsirannikon matkalle viisi edustajaansa. Kaikista joukkueista ei edustusta maajoukkueessa ole, johtuen seurojen omista harjoitusotteluista ja -ohjelmista.

- Pitkälti pelaajia otettiin joukkueiden valmentajien suositusten perusteella, sillä vielä en ole itse eikä Raku [Kai Rautio, kakkosvalmentaja] ehtinyt nähdä kaikkia Mestis-joukkueita. Paljon otettiin uusia potentiaalisia kavereita mukaan. Valitettavasti kaikista joukkueista ei edustusta saatu, sillä KiekkoKansa turnaus tuli Mestis-maajoukkueelle suht myöhään ja useammat joukkueet olivat ehtineet lyödä ohjelmansa jo lukkoon. Muutamista lukkoonlyöneistä kuitenkin saatiin muutama pelaaja, joten täytyy olla tyytyväinen, Pieniniemi kiitteli seurojen yhteistyötä.

Mestis-porukan maalivahdeiksi on valittu hyvinkin eri lähtökohdat omaava kaksikko.

- Vesa Lahtonen torjui hyvin Pitsiturnauksessa ja Ari Luostarinen on ollut aiemmin mukana varamiehenä, joten nyt koitetaan tällaista kaksikkoa, Pieniniemi kommentoi.

KalPan 28-vuotias Luostarinen on Mestis-tasolle erittäin kokenut maalivahti, jolla on takanaan jopa liigapelejä kuopiolaisjoukkueen riveissä. Hermeksen Lahtonen puolestaan kuuluu tulevaisuuden nimiin. Jo Pitsiturnauksessa pelannut Lahtonen yllätti viime kaudella monet noustuaan paikkaamaan onnistuneesti Kokkolasta TPS:n siirtynyttä Teemu Lassilaa.

Puolustukseen Pieniniemi on valinnut lähes valmiita pareja.

- Pyrimme hakemaan joukkuekokonaisuuksia. Ellei nyt samaan pakkipariin niin joukkueeseen kuitenkin, että sitten olisi mahdollisuus peluuttaa yhdessä tutun parin kanssa.

Jukurikaksikon muodostavat perinteiseen pieni-iso-tyyliin Esa Hämäläinen ja Matti Kuusisto. Kiekko-Vantaasta mukana ovat kokeneemmat Juha Kaunismäki ja Jukka Hakkarainen sekä KalPasta Juha Alastalo ja Juho Kuronen. Liigaa seuranneille tuttu nimi on myös Ruotsista palannut Markus Laine. Pienikokoinen Hermes-pakki pelasi 99-00 35 ottelua JYP:n paidassa. Myös joukkueeseen kuuluva Sportin Juha Salmu palasi Mestikseen täksi kaudeksi länsinaapurista.

Maajoukkueen hyökkääjistä eniten voisi odottaa mikkeliläiskolmikolta. Olli Sipiläinen ja Tero Koponen olivat ratkaisevassa asemassa Jukurien kolmannessa mestaruudessa. Normaalisti ketjun kolmantena linkkinä viilettävän Samuli Piiroisen korvaa nyt KooKoosta Jukureihin siirtynyt Tomi Lindfors. Seurata kannattaa myös ainakin K-Vantaata edustavan Hannu Väisäsen sekä Vantaalta Vaasaan siirtyneen Teemu Kuusiston otteita. Kumpikin oli viime syksyn Mestiksessä niin kuumana, että näyttöpaikat liigasta järjestyivät. Väisänen käväisi Lukossa ja Kuusisto HPK:ssa.

Mielenkiintoinen pelaaja on myös Hermeksen raamikas Marko Santanen. Parikymppinen hyökkääjä on lähtöisin Tampereelta, mutta pelasi viime kauden P-Amerikan junnusarjoissa. Harjoituspeleissä Santanen on ollut Hermeksen kovan hyökkäysosaston tehokkaimpia pelaajia.

- Tässä joukkueessa lähinnä pyrittiin hakemaan uusia potentiaalisia kavereita hieman haistelemaan näitä pelejä. Pääideana kokemuksen lisääntyminen ja se, että miten pärjää liigajoukkueita vastaan. Jää nähtäväksi, että montako miestä tästä joukkueesta pelaa myöhemmin isommissa turnauksissa, Pieniniemi tiivisti.

Otteluohjelma

Torstai 28.8.

17.00 Lukko - Mestis

20.00 Ässät - Jokerit

Perjantai 29.8.

17.00 Jokerit - Lukko

20.00 Ässät - Mestis

Lauantai 30.8.

14.00 Jokerit - Mestis

17.00 Ässät - Lukko

» Lähetä palautetta toimitukselle