Viime kaudella HPK oli sarjan viidenneksi paras ylivoimajoukkue noin 16 prosentin tehokkuudellaan. Taitavia pelaajia oli roppakaupalla ja miesylivoimalla rakenneltiin hienoja ja näyttäviä kuvioita. Taktiikkana vaikutti kuitenkin olevan aina pelata vielä yksi syöttö lisää ja iskeä limppu vasta tyhjään maaliin. Maalintekijöitä ei löytynyt, kun kaikki halusivat olla syöttäjiä ja pelinrakentajia.
Tällä kaudella Kerho pelaakin erikoistilanteensa aivan toisin, ja valmennusjohdon tietoinen ratkaisu näyttää pienen otoksen perusteella olevan erinomainen. Hienot kuviot on unohdettu eikä kiekkoa myöskään yritetä tykittää lyöntilaukauksilla suoraan viivalta sisään. Puolustajat heittävät viivasta ilkeitä rannelaukauksia ja hyökkääjät kokoontuvat maalivahdin eteen tekemään maskia ja ohjaamaan vetoja sisään.
Taitojoukkueena tunnettu HPK on siis ainakin ylivoimalla vaihtanut räkäkiekon pelaajaksi. Sekä Lahdessa että tänään Hämeenlinnassa maaleja on tehty ohjauksin ja maalivahdin torjunnoista irtokiekkoja hakkaamalla. Jokaista tilannetta ei enää tarvitse pelata kaikkein vaikeimman kautta, sillä vastustajalle kaikkein vaikeinta ovat juuri maskin takaa tulevat ohjaukset.
- Nyt on aika hyvällä prosentilla tehty ylivoimalla maaleja. On sen treenamiseenkin sitten panostettu, pyritty saamaan kuteja. Tänään tuli hyviä paikkoja, ja saatiin laukauksia ja hienoja maaleja. Se on näinä aikoina sellainen homma, että ranteella vaan maalille ja tulee irtokiekkoja ja ohjauksia. Niistä ne maalit tulee, kiekkoa pitää vaan toimittaa maalille, kaksi ylivoimamaalia iskenyt Teemu Aalto totesi.
Aallon laukaus onkin lähes ainoa jäänne HPK:n viime kauden ylivoimapelistä. Suoraan syötöstä lähtevä lyöntilaukaus on yhä todella pelottava ase, mikäli Teemu jatkossakin osuu yhtä tarkasti maalipuiden väliin. Positiivista Pallokerhon kuvioissa on myös se, että kahta minuuttia harvemmin käytetään loppuun asti - useimmiten maali on syntynyt jo ensimmäisestä mahdollisesta paikasta.
- Ylivoimia ei pelattu kuin viisitoista sekuntia joka kerta, joka laukaus heilahti. Kaupan päälle voin vielä sanoa, että ne eivät olleet edes maalivahdin maaleja, jostain ne vain meni. Tänään ei päästy edes alivoimaa katsomaan, kun joka kerta napsahti ekan vartin sisään, Ässä-valmentaja Mika Toivola ihmetteli HPK:n tehokkuutta.
Suurin kunnia kuuluu tietysti kuvioita kaukalossa toteuttaville pelaajille, erityisesti hirmuisassa vireessä olevalle Janne Laakkoselle. Kaikki ovat uskoneet strategian muutokseen täysin, ja maskimiehiä ja duunareita löytyy. Myös HPK-valmentaja Jukka Jaloselle täytyy antaa oma osansa kunniasta, sillä koutsin laatima taktiikka näyttäisi toimivan lähes täydellisesti.
Mikäli jatkossakin HPK:n pelaajat jatkavat erikoistilanteissa samalla asenteella, niin Kerhoa vastaan ei juuri kannata jäähyillä. 70 prosentin tehokkuuteen ei mikään joukkue pysty, mutta HPK:lla on hyvä mahdollisuus olla SM-liigan paras erikoistilanneryhmä - varsinkin kun maestro Vujtek palaa vielä ruotuun pyörittämään peliä, ja vastustajia.
- Erikoistilanteet olivat meillä aika tehokkaita, mukaan lukien eilinen peli. Ensimmäiset seitsemän ylivoimaa ja kuusi maalia tehtiin, aika uskomaton saldo. Ei se ehkä ihan tuollaisena jatku, mutta siinä on ollut paljon hyvää, kertoi HPK-luotsi Jukka Jalonen.
