Vaikka Hannu Jortikka on kiistatta epäonnistunut Jokereiden suorituksen kehittämisessä runkosarjan loppua kohden nousevaksi, kannattaa muistaa se, että vasta sunnuntaina alkavat tosipelit.
Hannu Jortikan valmennus- ja kommunikointitapa on varsin särmikäs ja omaperäinen. Siitäkin huolimatta hän on kiistatta yksi Suomen parhaista jääkiekkovalmentajista kautta aikojen. Epäilevät tuomaat käyköön katsomassa Turku-hallin katosta todisteita. Niitä löytyy kuuden mestaruusviirin verran.
Mistä sitten Jokereiden totaalinen epäonnistuminen SM-liigan runkosarjan jälkimmäisellä puoliskolla johtuu, jos se ei johdu valmentaja Hannu Jortikasta? Vastaus on yksinkertainen: se johtuu väärin rakennetusta joukkueesta. Virheitä joukkueen kehittämisessä on tehty useamman kauden aikana. Jokereihin on hankittu muualta liikaa korkeintaan keskitason sarjajyriä huippupalkoin. Myös kesken kautta tehdyt lukuisat hankinnat ovat vuodesta toiseen epäonnistuneet surkeasti. Ainoa poikkeus on Vladimir Machulda kaksi kautta sitten.
Tehottomuus maalipaikoissa jo pitkään kroonista
Jokerit valmistautuu sunnuntain säälipleijareihin varsin sekavassa tilanteessa. Hyvin, jopa loistavasti syyskaudella sujunut runkosarja päättyi mahalaskuun Tampereella, jossa Jokerit ei tehnyt maaliakaan Ilveksen vieraana ja putosi tappiolla seitsemänneksi. Joulutauolla Jokerit vielä johti SM-liigaa, mutta sen jälkeen kyyti on ollut kylmää: vuoden 2004 puolella pelaamistaan 22 runkosarjan ottelusta Jokerit voitti vain seitsemän.
Tilastojenkin perusteella on helppo löytää syy Jokereiden alamäkeen. Se on maalinteko, joka osoittautui varsinkin vuoden 2004 puolella Jokereille lähes ylivoimaiseksi. Jokerit teki loppukaudesta enää 2.05 maalia ottelua kohden. Vieraissa lukema putosi vielä siitäkin päätyen 1.55 maaliin vuoden 2004 vierasotteluissa. Koko SM-liigan runkosarjassa Jokerit teki 131 maalia eli 2.34 maalia ottelua kohden. Ainoastaan SaiPa ja Pelicans tekivät SM-liigassa Jokereita vähemmän maaleja.
Vierasotteluissa Jokereiden maalinteko oli koko kauden todellista tervanjuontia. Kauden 28 vierasottelussa Jokerit maalasi 48 kertaa eli 1.71 maalia ottelua kohden. Nöyryyttävää tai ei, mutta sarjajumbo Pelicanskin teki vieraotteluissaan 54 maalia 1.93 maalin kausikeskiarvolla.
Julkisuudessa on esitetty Jokereiden konttaamisen syyksi milloin Jortikan kieltämättä joskus repivää johtamistyyliä, milloin epäonnistunutta maalivahtipeliä, milloin taas loukkaantumisia tai rankkaa otteluohjelmaa, jota täydensivät lukuisat maajoukkuekomennukset sekä Spengler cup. Osaltaan nämäkin varmasti Jokerien peliin vaikuttivat, mutta perussyyt ovat tätä kautta syvemmällä. Jokerit kärsi lähes vastaavista maalinteko-ongelmista myös kaudella 2002-2003 tehden silloin vierasotteluissaan vähiten ja kotiotteluissaan neljänneksi vähiten maaleja pudotuspeleihin selviytyneistä kahdeksasta joukkueesta.
Kahden kauden, kahden huippuvalmentajan ja 112 runkosarjaottelun sekä viime kauden pudotuspelien perusteella voidaan sanoa, että Jokereissa maalinteon pettäminen on avainsyy menestystä tai pikemminkin sen puuttumista arvioitaessa. Joukkueessa ei ole ollut kahteen kauteen maalintekijöitä todellisen ykkösketjun ulkopuolella. Viime kaudella joukkueen sielu oli Ville Peltonen 23 maalillaan, tällä kaudella sielun veli löytyy Marko Jantusesta ja hänen 19 maalistaan.
Kun Jantusen 19 maaliin lasketaan todellisen ykkösketjun Tomek Valtosen 15 maalia ja Glen Metropolitin myös 15 maalia, ollaankin ongelman ytimessä. Tämän jälkeen maalitenkotaito putoaa rajusti ja esimerkiksi usein vastustajan ykköskenttää vastaan peluutetun sekä runsaasti ylivoima-aikaa saaneen sentteri Petri Pakaslahden maalit jäivät kauden runkosarjan 56 ottelussa neljään osumaan.
Puutetta ratkaisijoista jo viime kaudella
Kun Pakaslahden laiturina pääosin pelannut Tommi Turunen sai kokoon kauden aikana loistavista ylivoimamahdollisuuksistaan huolimatta vain yhdeksän maalia, voidaan kiistatta todeta se, että Jokereiden maalinteko voidaan tyrehdyttää varsinkin vieraskentällä asettamalla Metropolitin ketju sopivasti suitsiin. Vastustajat oppivat keinot Metron ketjun pysäyttämiseen kauden aikana, joka oli tietysti yksi syy ketjun maalimäärän putoamiseen kauden edetessä. Muista pelaajista ei Jantusen, Metropolitin ja Valtosen lisäksi ole ollut kerta kaikkiaan ratkaisemaan tärkeitä otteluita.
Jokereiden puolustajista Martti Järventie ja Arto Tukio pelaavat joukkueessa toista kauttaan. Heidän varaansa laskettiin maalienteossa ylivoimalla ja tasaviisikoin paljon jo viime kaudella. Järventie tuli joukkueeseen tosin kesken viime kautta, mutta kummastakaan puolustajasta ei ollut maalitenkijäksi kaudella 2002-2003, jolloin he saivat kasaan yhteensä kuusi maalia runkosarjassa ja nolla maalia pudotuspeleissä.
Runkosarjan osalta sama tahti jatkui myös tällä kaudella Järventien ja Tukion maalatessa yhteensä kymmenen kertaa siitäkin huolimatta, että heitä peluutettiin erittäin paljon myös ylivoimalla. Kolmas maalintekijäksi kaavailtu puolustaja Jan Latvala on pelannut pitkät tovit ykköspakkiparissa ja ylivoimaa, mutta kasassa on runkosarjan päätyttyä vain neljä osumaa.
Yllä olevasta käy selville se, että Jokereiden ongelmana ei ole valmentaja Hannu Jortikka joskus ikävine rähjäämisineen, vaan väärin koottu joukkue jo toista kautta. Jokereissa on työmiehiä ja vääntäjiä aivan riittävästi, mutta joukkueen runko suorastaan huutaa maalintekijöitä. Edes SM-liigassa ei pärjää yhdellä ketjulla – ellei se ole aivan superluokkaa.
Vielä on otteluita kuitenkin tälläkin kaudella. Jos asioista voidaan Jokereiden johdossa puhua niiden oikeilla nimillä ja tunnustaa tosiasiat, Jokerit voivat menestyä jopa vielä tällä kaudella. Hannu Jortikka ei tietenkään voinut vaikuttaa Jokereiden pelaajahankintoihin viime tai toissa kaudella. Surullisinta on se, että Jortikka ei ole voinut vaikuttaa niihin tälläkään kaudella, ei edes kesken kauden hankittaviin vahvistuksiin. Niinpä Jortikalta on viety menestymiseen tarvittavia työkaluja.
Onko Hjalliksella malttia Jokereiden kestävään rakentamiseen?
Toivottavasti Jokereiden toimitusjohtaja Matti Virmanen ja valmentaja Hannu Jortikka saavat välinsä pikaisesti sellaiseen kuntoon, että ensi kausi ei hankintojen suhteen enää vaarannu nykyistä pahemmin. Jatkoajan saaman tiedon mukaan tähän asti aivan liian moni Hannu Jortikan Virmaselle esittämistä ykkösvahvistuksista tulevaa kautta varten on jo menetetty muille SM-liigan seuroille.
Hjallis Harkimolla on nyt todellinen näytön paikka. Pystyykö hän luotsaamaan Jokerit kestävän urheilullisen menestymisen tielle kun rahaa ja energiaa vapautuu FC Jokereiden taipaleen päättymisestä pelkästään jääkiekkotoimintaan. Jokereiden urheilulliset saavutukset Hartwall-Areenan aikana eivät ole läheskään sitä luokkaa, jonka joukkueen ja sen taustayhteisöjen resurssit mahdollistaisivat.
Jos Hannu Jortikka saa nykyistä enemmän päätäntävaltaa Jokereiden ensi kauden pelaajista päätettäessä, myös menestys paranee. Jortikan erottaminen kesken sopimuskauden olisi pään painamista pensaaseen todellisten menestymistä estävien ongelmien ratkaisulta.
Sen sijaan askel ratkaisujen suuntaan olisi Jokereiden valmennusjohdon vahvistaminen vielä yhdellä henkilöllä ja pelaaja-asioista vastaavan urheilutoimenjohtajan palkkaaminen. Suomen oloissa suurseura Jokereiden toimitusjohtaja Matti Virmasen aika ei voi millään riittää hallinnollisten asioiden lisäksi tehokkaaseen ja täysipainoiseen pelaajakartoitukseen pitkin kautta kotimaassa ja ulkomailla ja sen tuloksena tehtäviin uusiin pelaajahankintoihin.
