Kun korkeimman mahdollisen sarjatason jääkiekkoa viimeksi pelattiin, oli San Jose vuoden yllätysnimiä. Edeltäneen kauden romahduksesta oli toivuttu erinomaisesti, kun joukkue keräsi runkosarjassa 104 pistettä ja sijoittui lännessä toiseksi. Pudotuspeleissä Calgary Flames osoittautui paremmaksi tiukassa konferenssifinaalisarjassa. Joukkueen vahvuuksia oli, Sharksin perinteitä kunnioittaen, laaja materiaali josta löytyi useita ratkaisijoita.
Sittemmin joukkueesta tiensä ulos on löytänyt muutama veteraani. Pitkään joukkueen ykkössentterinä toiminut Vincent Damphousse siirtyi Coloradoon työsulkukaudeksi, mutta lopetti loisteliaan uransa alkusyksystä. Kolmosketjun työmyyrä Mike Ricci pelaa Phoenixissa kun taas Alexander Koroljuk jäi pelaamaan kotimaahansa Venäjälle. Puolustaja Mike Rathje löysi rahakkaamman sopimuksen Philadelphia Flyersistä, kuin mihin toimitusjohtaja Doug Wilsonilla oli varaa.
Hankintapuolella Sharks on ollut totutun hiljainen, kun ainoa ulkopuolelta hankittu pelaaja on Josh Langfeld, joka edusti Ottawa Senatorsia, pelaten kuitenkin lähinnä farmijoukkueessa. Langfeld on harjoituskaudella potenut lievää jalkavammaa, eikä ole juuri päässyt kentälle osoittamaan taitojaan. Sen sijaan nuoret lupaukset kuten Milan Michalek, Marcel Goc, Ryane Clowe, Lukas Kaspar sekä Devin Setoguchi kaikki osoittivat lupaavia otteita peleissään. Kaksi edellistä ovat jo saaneet tosin farmikomennuksen, mutta tuoreimpina varauksina se onkin varsin odotettavaa. Michalek, Goc ja Clowe sen sijaan ovat lähes varmoja miehiä kokoonpanossa, kun kiekko osuu ensimmäisen kerran jäähän Nashvillea vastaan kauden avausottelussa.
Maalissa totutut muurit
Sharks lähtee kauteen samalla maalivahtiparilla, jolla se pelasi edelliselläkin kaudella. Tähtimaalivahti Jevgeni Nabokov saa parikseen suomalaisen Vesa Toskalan. Yhdessä he muodostavat NHL:n parhaimmistoon kuuluvan parivaljakon. Etenkin uusien varusteiden luulisi hyödyttävän molempia maalivahteja, sillä kumpaakaan heistä ei tunneta suurista polvisuojistaan – päinvastoin, Nabokovin suojukset ovat aina olleet varsin perinteisen kokoisia verrattuna moniin kollegoihin.
Kaksikon takana löytyy farmista Nolan Schaefer sekä Dmitri Pätzold. Schaefer on kaksikosta kokeneempi, ja todennäköinen valinta luukkumieheksi jos jompikumpi NHL-maalivahdeista loukkaantuu. Viimeisen kahden kauden ajan farmijoukkue Cleveland Baronsin maalia lähes tasan vartioineet miehet eivät ole juurikaan näyttöjä NHL:ssä antaneet ja onkin mielenkiintoista seurata, mitä tulevaisuudessa tapahtuu kun ainakin Pätzoldin ura näyttää johtavan NHL:ään.
Myös puolustus jatkaa tuttujen kasvojen voimin
Sharksin puolustuksessa on ainoastaan yksi pelaaja, jota joukkue ei ole itse varannut tai hankkinut ensimmäisenä NHL-joukkueena. Bostonista hankittu Kyle McLaren, joka sai kesällä jatkosopimuksen, jakaa työtaakan kahden veteraanin ja muutaman nuoremman puolustajan kera. Kanadan World Cup-joukkueessa esiintynyt Scott Hannan ja tasainen yleispuolustaja Brad Stuart muodostavat McLarenin kanssa vakaan kolmijalan jonka varaan joukkue nojaa. Takalinjoilta löytyvät myös edelliskausilta tutut Christian Ehrhoff, Rob Davison sekä Tom Preissing, joita Clevelandista sparraavat Jim Fahey ja Doug Murray.
Kiekollisesta osaamisestaan tunnettu Ehrhoff on harjoitusotteluissa löytänyt hyvän yhteisen sävelen puolustuspään ässän Hannanin kanssa, ja onkin sopeutunut kohtuullisesti NHL-kiekkoon harjoitusotteluissa. Nuoren puolustajan peliä riivaavat vielä ajoittaiset virheet puolustuspelissä, joten puolustajaparin valinta ei voisi varmasti olla parempi.
Ehrhoffin lisäksi puolustajista kiekolliseen peliin osallistuvat Stuart sekä Preissing, kun taas järkälemäinen Rob Davison ei liiemmin ylivoimapelissä vieraile. Jää nähtäväksi, peluuttaako Wilson ylivoimalla hyökkääjää puolustajan paikalla, kuten edellisellä kaudella oli usein tapana Niko Dimitrakosin kanssa.
Kokonaisuutena puolustus on liikkuva ja kurinalainen, mutta myös melko nuori. Pudotuspelejä varten nähdäänkin todennäköisesti jälleen veteraanipuolustajan hankinta, a’la Jason Marshall kaudella 2003-2004.
Hyökkäyspäässä hieman muutoksia
Veteraanien Damphousse, Ricci, Korolyuk ja Harvey poistuttua hyökkäykseen avautui useita paikkoja joukkueen nuorille lupauksille. Korolyukia lukuun ottamatta pois lähteneet pelaajat olivat uransa ehtoopuolella, ja heidän tulostasokin oli viime kausina heikentynyt huomattavasti. Tilalle on kasvatettu farmissa pitkäjänteisellä työllä lupaavia nuoria hyökkääjiä, kuten Ryane Clowe sekä Marcel Goc. Molemmat ottivat harjoitusleirin näytöillä itselleen paikan kokoonpanosta, nelosketjuun alun perin suunnitellun Clowen yllättäessä kaikki ja hätyytellessä jopa ykkösketjun paikkaa. Myös loukkaantumisista toipunut Milan Michalek on vihdoin kunnossa, ja pääsee esittelemään taitojaan kärkiketjuissa, todennäköisesti Korolyukin korvaajana.
Ykkösketjussa tuttuna kaksikkona häärää Marco Sturm sekä kapteeni Patrick Marleau, jotka ovat suorittaneet tasaisen hyvin ensimmäisistä NHL-vaihdoistaan lähtien. Uusi, avoimempi NHL on toteutuessaan heille erinomainen mahdollisuus petrata entisestään, sillä nopeina ja hyvinä luistelijoina tunnettu parivaljakko tuottaa ongelmia hitaammille puolustajille.
Kakkosketjussa on jälleen edelliskaudesta tuttu tutkapari, kun Alyn McCauley ja Nils Ekman pelaavat vahvaa kahden suunnan peliään, ja tekevät siinä sivussa mukavasti pisteitä. Toiseen laitaan istutetaan todennäköisesti Milan Michalek, joka on myös tunnettu vahvasta kahden suunnan pelistään sekä erinomaisesta pelintekotaidostaan.
Riccin paikan kolmosketjun sentterinä ottaa saksalainen Marcel Goc, joka esitti jo edelliskauden pudotuspeleissä todella kypsiä otteita. Kolmosketjun oikeasta laidasta löytää toisella NHL-kaudellaan 28 maalia tehneen Jonathan Cheechoon, jonka luistelutaidot eivät pakosti vakuuta vaativinta katsojaa, mutta maalijyvän ollessa näin hyvin paikallaan puute on enemmän kuin paikattu. Vasemmassa laidassa pelaa joko
Ron Wilsonilla edessään mielenkiintoinen haaste
Kun Sharks edelliskaudella yllätti kaikki voittaessaan divisioonansa ja kirjatessaan tilastoihin 104 pistettä, Ron Wilson sai osakseen ylistystä nuoren joukkueen luotsaamisesta nimekkäämpien joukkueiden ohi. Tällä kaudella kaikki kuitenkin tietävät minkälaisesta joukkueesta on kyse, eikä Sharks varmasti pääse yhtä helpolla yllättämään takki auki peliin lähteneitä tähtiparaatijoukkueita – jos sellaisia enää nykyisessä NHL:ssä edes on.
Nyt Wilsonin tehtävänä onkin johtaa joukkueensa menestykseen ilman neljää pitkäaikaista veteraanipelaajaa, joiden varaan Sharks nojasi aiemmin, kun johtajia tarvittiin. Kapteeniksi valittu Marleau, nuoret vastuunkantajat McCauley, Hannan sekä kovanaama Scott Parker joutuvat nyt ottamaan entistä isomman roolin. Viimeistään pudotuspelit näyttävät joukkueen ja valmennuksen henkisen kantin lujuuden.
Sharks matkalla pudotuspeleihin
Pohjois-Kaliforniassa nähdään jälleen lähes varmasti pudotuspelit, ja todennäköisesti myös divisioonamestaruus. Sharks jyräsi harjoituskauden voitosta voittoon ja näyttää jatkavan juuri siitä, mihin se viimeksi jäi. Ainoastaan loukkaantumissuma voi runnella suhteellisen kapealla materiaalilla liikkeellä olevan joukkueen mahdollisuuksia, mutta toimitusjohtaja Doug Wilson on aiemminkin osoittanut pystyvänsä reagoimaan muutoksiin nopeasti. Sharks saalistaa runkosarjassa sadan pisteen tienoille, ja jatkanee vahvoja esityksiään myös pudotuspeleissä.
Tarkkaile heitä
Jonathan Cheechoo
Cree-intiaani Cheechoo muistetaan hänen Colorado Avalanchea vastaan pudotuspeleissä tekemästään jalkojen välistä ohjatusta maalista, mutta nuori hyökkääjä tekee paljon muutakin kentällä kuin maaleja. Vahva työmyyrä tarjoaa Sharksille lisäulottuvuutta maalintekoon, kun kolmosketjusta löytyy Cheechoon tasoinen sniper.
Scott Hannan
Kanadan World Cup-joukkueen puolustaja, ehdolla olympiajoukkueeseen, yksi parhaista nuorista puolustavista puolustajista, räväkkä ärsyttäjä joka ei kuitenkaan jäähyaitiota liiemmin kuluta. Vastustajan tähdet vihaavat pelata Hannania vastaan. Täksi kaudeksi Hannanille on tarjolla yhä suurempi rooli puolustuksessa, kun Mike Rathje siirtyi Philadelphiaan.
Patrick Marleau
Joukkueen kapteeni, jonka vikkelät jalat ja yhä aktiivisempi osallistuminen fyysiseen peliin yhdistettynä aina vaaralliseen laukaukseen tuottavat ongelmia puolustuksille kautta liigan. Joko nähdään Marleaun lopullinen läpimurto?
Paras kiekonkäsittelijä: Niko Dimitrakos
Paras laukoja: Jonathan Cheechoo
Paras luistelija: Patrick Marleau
Paras aloittaja: Marcel Goc
Paras taklaaja: Kyle McLaren
Paras ärsyttäjä: Scott Hannan
Paras pelinrakentaja: Milan Michalek
Paras puolustava hyökkääjä: Alyn McCauley
Paras hyökkäävä puolustaja: Christian Ehrhoff
Enforcer/tappelija: Scott Parker
MVP: Jevgeni Nabokov
