Kevin Lankinen pelaa paremman kauden kuin Juuse Saros
Mannonen: Ei. Kevin Lankisen NHL-uran tähän asti merkittävimmät kaudet nähtiin Chicago Blackhawksissa. Hänen alkukauden otteensa Vancouver Canucksin viisikkopuolustuksen viimeisenä lukkona ovat antaneet viitteitä siitä, että maalivahdin työkalupakista löytyisi potentiaalia uuden huipputason saavuttamiseen. Frank Seravallin mukaan vaikeasta polvivaivasta kärsivän Canucksin ykköstorjuja Thatcher Demkon paluu pelikuntoon vie vielä aikaa, vaikka sen piti tapahtua jo muutaman viikon sisällä.
Suomalaiset jääkiekon ystävät tuntevat hyvin Juuse Saroksen suoritusvarmuuden. NHL:n runkosarja on yli 80 ottelun mittainen taival. En lähtisi alle kymmenen ottelun otannalla väittämään, että Lankinen pelaa paremman kauden kuin Saros. Nashville Predatorsin tuskainen alkukausi näyttäisi jo helpottuvan ja ykkösmaalivahdin vastuu on siinä keskeinen. Saroksen suoritustakuu on vahvempi, vaikka Lankinen pelaisi uransa parhaimman kauden.
Utriainen: Lankinen on aloittanut kauden erinomaisesti ja hän näytti Bratislavan keväässä 2019 olevansa vaikka koko universumin paras maalivahti sille päälle sattuessaan. Ainakin hetkellisesti. Ottelumäärän lisääntyessä taso ei ole kuitenkaan koskaan pysynyt tasaisen kovana, ja on vaikea uskoa tilanteen suunnilleen kolmekymppisellä vahdilla mitenkään oleellisesti muuttuneen. Toivon olevani väärässä, mutta tuskin olen.
Saros sitä vastoin on tullut vuosien varrella kuuluisaksi hitaista kauden aloituksistaan. Viime kausi oli Sarokselta kokonaisuudessaankin keskinkertaisempi, mutta Saalistajien luottokassari on edelleen ehdottomasti yksi maailman kymmenestä parhaasta maalivahdista. Mitä todennäköisimmin vielä ennen joulukalenterien ykkösluukun avaamista tällaisen kysymyksen pohtiminenkin tuntuu erikoiselta. Kauden loputtua Saroksen taso on lähempänä NHL:n parhaalle maalivahdille jaettavaa Vezinaa kuin Lankisen lukemia.
Kauden ensimmäinen luovuttaja on...
Mannonen: Ilmeisimpien valintojen takaa nostan esiin Philadelphia Flyersin. John Tortorellan valmentama joukkue on voittanut kirjoitushetkellä varsinaisella peliajalla vain yhden ottelun. Flyersin viisikkopuolustus on näyttäytynyt sekavana pakettina, ja joukkueen tekemät maalimäärät ovat idän alhaisimpia.
Jamie Drysdalen otteet ovat näyttäytyneet valitettavasti negatiivisessa valossa. Taitavasti luisteleva kiekollinen puolustaja antoi hyviä näyttöjä Anaheim Ducksissa, mutta nyt tilanne näyttää huolestuttavalta. Onko hän edes NHL-tason puolustaja? Morgan Frostin kehityskaari näyttäisi seisovan paikoillaan ja hyökkääjä saattaakin päätyä pian kauppatavaraksi. Maalivahti Ivan Fedotovin alkukausi ei ole näyttäytynyt sekään kovinkaan mairittelevalta. Maalivahtivalmentaja Kim Dillabaughilla on paljon töitä, jotta hän saa Fedotovin torjuntapaketin kuntoon. Travis Sanheimin ja Rasmus Ristolaisen yhteistyön kaltaisista muutamista hyvistä yksittäisistä nostoista huolimatta Flyersin ja Tortorellan avioliitto purjehtii tällä hetkellä myrskyisillä vesillä.
Utriainen: En halua nostaa yhtäkään joukkuetta tikunnokkaan kokonaisuudessaan, vaan mainitsen Chicago Blackhawksin kesällä hankitut uudet veteraanipelaajat. Teuvo Teräväinen ja Connor Bedard ovat vaikuttaneet hetkittäin yhdeltä koko liigan kovimmista tutkapareista, mutta "Turboa" lukuun ottamatta muut uudet hankinnat ovat vaikuttaneet väsyneiltä.
Kovapalkkainen Tyler Bertuzzi sekä vauhtikone Ilja Mihejev ovat edelleen 5vs5 pelissä kiikaritehoilla. Kovin odotuksin Toronto Maple Leafsista värvätty puolustaja T.J. Brodie on hävinnyt omat minuuttinsa maalein 2−7, ja useampaan kertaan Lordi Stanleyn pokaalia päänsä päälle nostellut Alec Martinez ei ollut ennen loukkaantumistaan juurikaan parempi vaarallisten maalipaikkojen ollessa lukemin 9−19 vastustajien hyväksi. Pat Maroon ja Craig Smith ovat surffailleet nelosketjussa, mutta eipä heiltä toisaalta voi realistisesti ajatellen muuta odottaakaan.
Jos tämän porukan olisi tarkoitus näyttää tulevaisuuden tähdille esimerkkiä voittavasta jääkiekosta ja tuloksekkaasta pelaamisesta, niin tekeminen ei vakuuta. Nuoret ennemminkin miettivät, että miksi nämä jo parhaat päivänsä nähneet jarrut jäähdyttelevät kokoonpanossa vieden minuutteja ja kehittymismahdollisuuksia nuoremmiltaan sekä paremmiltaan.
Washington Capitals näyttää pudotuspelijoukkueelta
Mannonen: Ei vielä, vaikka Spencer Carberyn joukkue on alkukauden iloisin yllättäjä. Otanta on vielä aivan liian pieni. Joukkueen rungon kestävyyttä mitataan monena iltana ennen pudotuspelien alkua. Capitalsin kokoonpanoon tuli täksi kaudeksi useita muutoksia, kun kotkapaidan pukivat ylleen muun muassa kritisoitu Pierre-Luc Dubois, Jakob Chychrun ja Andrew Mangiapane. Nämä kaikki hankinnat ovat alkukauden perusteella osoittautuneet hyviksi ja herättävät Capitalsin kannattajissa toiveita valoisasta tulevaisuudesta. Olen erityisen iloinen Connor McMichaelin noususta joukkueen johtavaksi pelaajaksi. Yhteistyö Tom Wilsonin ja Duboisin kanssa näyttää toimivan erinomaisesti.
Utriainen: Kyllä. Pidän edelleen Metropolien divisioonan joukkueista sekä New York Rangersia että Carolina Hurricanesia kokonaisuudessaan kovempina joukkueina kuin Washington Capitalsia, mutta pääkaupunkilaiset ovat nykyotteillaan heti siinä seuraavassa porukassa yhdessä New Jersey Devilsin kanssa New York Islandersin edellä. Washington Capitalsin 5vs5 maaliodotusarvo on ollut alkukaudesta liigan ehdotonta eliittiä, ja se on joukkueelle epätyypillistä. Voitot eivät ole olleet sattumaa, kuten vielä viime kaudella. Uusi ykköspakkipari Chychrun−John Carlson on suorastaan dominoinut, ja oikeastaan kaikkien Capitalsin hyökkäysketjujen pelaaminen on näyttänyt mainiolta. Maalivahtikaksikko Charlie Lindgren ja Logan Thompson on myös ollut tarpeeksi hyvä, eikä heidän ole tarvinnut ryöstää voittoja joukkueelleen.
Capitals on toki tehnyt maaleja sellaiseen tahtiin, ettei se tule millään koko kautta kestämään, ja tuskin tällä kaudella tullaan lopulta Wayne Gretzkyn maaliennätystä tosissaan haastamaan. Viittaan tällä luonnollisestikin Wilsoniin, joka on alkukauden aikana mättänyt maaleja liki maalin per peli ja saattaisi tuon meiningin jatkuessa uhkailla Gretzkyn rikkomattomana pidettyä 92 maalin kausiennätystä. Jotenkin hassu ajatus, että joku voisi muka olla "Ysiysiä" kovempi maalintekijä.
Kirill Kaprizov on lokakuun paras pelaaja
Mannonen: Kyllä. Minnesota Wild on viimeistellyt kirjoitushetkellä alkukauden aikana 29 runkosarjamaalia ja on keskisen divisioonan kärkikahinoissa heti Winnipeg Jetsin jälkeen. Kirill Kaprizovin nimi on ollut mukana yli puolessa Wildin tekemistä maaleista. Vaikutus joukkueen edesottamuksiin ja siten alkukauden tulokseen on merkittävä. Valinta lokakuun pelaajaksi toisi ansaittua arvostusta Kaprizoville, jonka huippusuoritukset eivät ole yltäneet NHL-maailman suurimpiin otsikoihin. Lisää otsikoita kaipaisi myös joukkueen maalivahti Filip Gustavsson, joka on loistanut hienoilla torjunnoillaan ja hän on tehnyt tällä kaudella myös harvinaisen maalivahdin maalin.
Utriainen: Kaprizov on pelannut alkukaudesta erinomaisesti, mutta haluan nostaa esille Hart Trophyn arvoisesti kauden aloittaneen Vancouver Canucksin hallitsevan Norris-voittajan Quinn Hughesin. Vikkeläjalkainen puolustaja on ollut ilmiömäinen ja täysin korvaamaton joukkueelleen. Canucksin 5vs5 maaliero Hughesin suunnilleen 140 minuutin peliajan aikana on 8−2, kun taas Hughesin istuessa vaihtopenkillä on maaliero 196 minuutin aikana negatiivinen 9−11. Hughesin tehopisteet 1+5=6 kalpenevat verrattuna moneen muuhun huippuun, mutta puolustajan oman pään pelin tehokkuus sekä suoritusvarmuus ovat edelleen suorastaan rikollisen aliarvostettuja. Kukaan muu pelaaja koko liigassa ei ole omalle joukkueelleen yhtä tärkeä kuin uransa parasta kiekkoa pelaava 25-vuotias jenkkipakki.
Florida Panthers voittaa molemmat Tampereella pelattavat ottelut Dallas Starsia vastaan
Mannonen: Panthersin esitys muutama päivä sitten Madison Square Gardenilla oli häikäisevä, kun se kaatoi mestarisuosikki Rangersin 1−3. Joukkue vahvistuu piakkoin, kun se saa takaisin loukkaantumisesta toipuneen kapteeninsa Aleksander Barkovin.
Panthersin seuraajat tunnistavat, kuinka suuri merkitys kapteenin paluulla on joukkueen edesottamuksiin. Suomen johtavan kiekkoilijan paineensietokyky kestää helposti Tampereella olevan jääkiekkosirkuksen. Barkov kääntää saamansa valtaisan huomion voimavaraksi ja tuo karnevaalien positiivisen tamperelaisen ilmapiirin pukukoppiin, jolla puolustavat Stanley Cup-voittajat sytytetään sinisiin liekkeihin. Nokia-areena ja koko kaupunki on Barkovin takana, kun Panthers lähettää Anton Lundellin kipparoiman huippuketjun turvin Starsin pitkälle kotimatkalle ilman pisteitä.
Utriainen: Florida Panthers ei voita kumpaakaan Tampereella pelattavaa ottelua. Ensimmäisessä ottelussa joukkue syyllistyy yliyrittämiseen, ja Dallas Stars voittaa Roope Hintzin tehdessä suomalaisyleisön riemuksi ottelussa hattutempun. Toinen ottelu on tasaisempi ja ratkaisu etenee aina voittomaalikilpailuun asti, mutta lopulta texasilaiset voittavat myös tuolloin. Pantterien kippari Barkov jää Nokia-areenalle liput kovalla hinnalla ostaneiden faniensa harmiksi viikonlopun aikana kokonaan ilman tehopisteitä.
San Jose Sharksin kannattaisi kaupata Mikael Granlund
Mannonen: Kannattaa. Tämä päätös on väistämätön, sillä Mikael Granlundin sopimus päättyy tämän kauden jälkeen. Suomalaisten jääkiekon ystävien näkökulmasta tilanne on erityisen mielenkiintoinen, sillä maamme yksi älykkäimmistä pelaajista pelaa pisteiden valossa uransa parasta kautta. On myös tärkeää, että San Jose Sharks myy Granlundin ohella myös muut kokeneet NHL-pelaajat, joiden sopimus päättyy tähän kauteen.
Joukkueen tulee tavoitella tämän kesän, ja erityisesti kesän 2026, ykköskierroksen varausvuoroa, jolloin varattavaksi tulee NHL:n seuraava keulakuvapelaaja Gavin McKenna.
Utriainen: Vastaus väitteeseen on itsestäänselvä kyllä. Mielenkiintoisempi kysymys onkin Granlundin mahdollinen uusi seura sekä pelaajakaupan ajankohta. Sharks on jo aikaisempina kausina käyttänyt kaikki kolme palkanpidätysmahdollisuuttaan Brent Burnsin, Erik Karlssonin ja Tomáš Hertlin pelaajakauppojen yhteydessä, eli Granlundin rivistöönsä hankkivalla joukkueella tulisi olla palkkakatossaan tilaa koko ilmaveivaajan 5 miljoonan dollarin kausipalkalle. Vaihtoehtona on tietysti viimeisten kausien aikana tutuksi tullut jippo, jossa mukaan kauppaan otetaan joku kolmas joukkue välikädeksi pidättämään palkkaa varausvuoroa vastaan, jolloin Granlundin uudella seuralla voisi olla palkkakatossaan vähemmänkin tilaa.
Jos kauppa tapahtuisi jo alkukauden aikana, näkisin ylivoimapelinsä kanssa tuskailevan Buffalo Sabresin täydellisenä kohteena "Graniitille". Hyökkääjä sopisi keskiketjuihin erinomaisesti, ja ylivoimalla hän on yksi koko liigan parhaita maalipaikkojen luojia. Olisi herkullista nähdä Tage Thompson tykittelemässä räjähtävällä ruoskallaan lättyjä sisään suoraan kultaleijonan millimetrin tarkoista nappisyötöistä.
Realistisin toimintamalli on kuitenkin se perinteisin, eli Granlund kaupataan lähempänä kauppojen takarajaa joskus 4 Nations Faceoff -turnauksen päättymisen jälkeen. Siihen asti varakapteeni näyttää esimerkkiä Sharksin nuorille hyökkääjille toimien mentorina erityisesti joukkueen tulevaisuuden kulmapaloille Macklin Celebrinille sekä Will Smithille, joista jälkimmäinen ei sivumennen sanoen ole alkukauden perusteella vaikuttanut millään tasolla kypsältä NHL-kiekon vaatimuksiin.
