Mielipide

Selänne ansaitsee maajoukkuekunniansa − olympiaennätystä ei rikota ehkä koskaan

MAAJOUKKUE / Kolumni
Teemu Selänteen tulokasennätystä NHL:n maalipörssissä ei ehkä rikota koskaan. Samoin voi käydä hänen ennätykselleen olympialaisissa.

Keskiviikkona paitansa kattoon Helsingin areenalla saava Teemu Selänne on saanut valtavasti kunniaa urallansa. NHL-jäähyväiset olivat upeat, eikä Teemun tulokasennätystä rikota NHL:ssä kenties koskaan − noh, ei ainakaan ennen kuin maaleja on suurennettu päätypleksien levyiseksi, ja tulokset ratkotaan yksi vastaan yksi pelillä.

Leikki leikkinä. Vaikka Teemun NHL-ura alkoi jo sarjan runsasmaalisemmalla ajalla, teki siitä ällistyttävän nimenomaan vakavistakin vammoista selviäminen, sekä kovia tehoja sisältänyt 2000-luku. Tämä sen jälkeen, kun vammoista kärsinyttä Avalanchen jarruketjulaista pidettiin joidenkin mielestä jo rasitteena maajoukkueellekin.

Vähemmästäkin sitä nousee leijonia seurannut seisomaan − katsomaan leuka pystyssä ja roska silmässä Selänteen muistamista Helsingissä.

Raju reaktio kuulostaa jälkikäteen uskomattomalta, mutta loukkaantuneena Teemu ei ollut entisellään. Yksi hänen parhaista aseistaan, vauhti, ei ollut täysillä käytössä. Komea ura oli hetken jo ehtoopuolella.

Loppu on historiaa. Tuloksena oli NHL:ssä vielä lähes vuosikymmen komeita ja onnistuneita kausia, sekä voitoista suurin − jääkiekon Stanley Cup.

Selänne ehti tehdä vielä historiaa maajoukkuepaidassakin. Se ansaitsee erillisen muistamisen suomalaiselle salamalle.

Selänteen 43 pisteen olympiaennätystä ei rikota ehkä koskaan. Aktiivipelaajista listan 50 parhaan sakkiin mahtuu vain muutamia, ja heistä vain Marian Hossan 28 pisteellä on käytännössä teoreettiset mahdollisuudet kiriä edes lähelle Selännettä.

36-vuotiaalle Hossalle se on tässä vaiheessa liikaa. Jos NHL vetäytyy olympialaisista, on todennäköisyys vielä suurempi.

Selänne ehti saavuttaa Suomen paidassa myös joukkueena. Yksi hopea ja kolme pronssia olympialaisista, kaksi MM-mitalia sekä yksi World Cupin kakkossija.

Vähemmästäkin sitä nousee leijonia seurannut seisomaan − katsomaan leuka pystyssä ja roska silmässä Selänteen muistamista Helsingissä.

Kokonaan toinen juttu on sitten maajoukkuenumeroiden jäädytys yleensä, eikä edes Selänteen numero ole maajoukkueessa täysin ongelmaton. Ennen Selännettä eräs suomalaispelaaja ehti voittaa ensimmäisenä suomalaispelaajana sekä nuorten (1987) että aikuisten (1995) MM-kultaa, ja lisäksi vielä Suomen ensimmäisen sekä toisen olympiamitalin.

Vuonna 1996 Selänne ja kyseinen suomalaissuuruus, Janne Ojanen, ehtivät muuten pelata kaksi kertaa samoissa kisoissa. Tuolloin numero jaettiin diplomaattisesti tasan − MM-kisoissa Selänne vaihtoi numeroon 88, ja syksyn World Cupissa Ojanen numeroon 80.

Ehkä suuruudet tunnistetaan ilman pelinumeroakin.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös