Ruotsin miesten pääsarjaa SHL:ää pidetään nykyään Euroopan urheilullisesti tasokkaimpana sarjana, mutta sen taloudellinen yhtälö ei vaikuta kestävältä. Asia selviää globaalin taloushallintokonsernin Ernst & Youngin tekemästä SHL-selvityksestä.
Tilikaudella 2023–2024 SHL:n 14:stä seurasta 11 toimi taloudellisesti tappiollisesti. Kaikkien seurojen yhteenlaskettu tulos oli tappiollinen 5,75 miljoonan euron verran. Sitä aiemmalla tilikaudella tappiota teki seitsemän seuraa. Silloin yhteistulos oli tappiollinen 4,36 miljoonaa euroa. SHL-seurojen liiketoiminnan kulut ovat siis kahden edellisen kauden aikana ylittäneet tuotot yhteensä yli 10 miljoonalla eurolla. "Kuudella seuralla voi olla vaikea täyttää ensi vuonna sarjalisenssin vaatimukset", EY:n selvityksessä kirjoitetaan.
EY julkaisee vastaavaa vuosittaista selvitystä myös Suomen Liigasta. Niissä Liiga-seurojen yhteistappioiksi kahdelta viime kaudelta on kerrottu noin 12,5 miljoonaa euroa. Kaudella 2022–2023 1,5 miljoonaa euroa ja 2023–2024 11 miljoonaa euroa. Eli Liiga-seurat tekivät kahdella viime kaudella tappiota yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa enemmän kuin SHL-seurat.
Suurimmaksi syyksi SHL:n talousvaikeuksiin EY tulkitsee pelaajien palkkojen nousun. Ruotsalaisseurojen palkkakustannukset nousivat viime kaudella edellisestä lähes 21 prosenttia. SHL keräsi ennätysyleisönsä, mutta liiketoiminnan kustannusten nousu ylitti silti tuottojen nousun. "Se asettaa paineita seurojen kyvyille täyttää SHL-lisenssin ehdot", selvitys toteaa.
Puolestaan pelaajapalkkojen nousun suurimmaksi syyksi selvitys mainitsee putoamisuhan aikaansaamat ratkaisut; "pysyäkseen SHL:ssä seurat investoivat pelaajistoihinsa". Eniten palkkoja maksoi SHL:ssä viime kaudella Rögle, noin 11,5 miljoonaa euroa. Pienimmät palkat olivat Malmöllä, noin kuusi miljoonaa euroa.
Myös Liigassa viime kaudella räjähtäneiden tappiolukemien iso syy on kustannusten nousu. EY:n mukaan Liiga-seurojen kustannukset kasvoivat toissa kaudesta viime kauteen 20 prosenttia.
SHL:ssä huoli sarjalisenssiehtojen täyttämisestä johtuu taloustappioiden lisäksi lisenssiehtojen kiristymisestä. Tänä vuonna seuran liikevaihdosta kahdeksan prosenttia täytyi muodostua omasta pääomasta, mutta ensi vuonna sarjalisenssiehdot vaativat kymmentä prosenttia.
EY on analysoinut SHL:n taloutta yhdeksän vuotta peräjälkeen.