Hokin ja Jokipoikien välien selvittelyssä ei ollut merkkiäkään viime viikon tapahtumista. Siinä missä viime perjantaina molemmilla läikkyi yli, keskityttiin kauden avauskarkeloissa oleelliseen.
Ottelu olisi voinut kääntyä kummalle joukkueelle tahansa, mutta Veikko Karppisen parkkeeraus maalin eteen ja kuti reilut kaksi minuuttia ennen loppusummeria riitti lopulta pitämään pisteet Kajaanissa.
– Hokki pääsi rokottamaan meidän kolmesta virheestämme. Virheitä tulee vielä tässä vaiheessa kautta ja kun saamme ne pois, alkaa myös voittoja tippua, Jokipoikien käskyttäjä Mikko Haapakoski näki.
Hokki-valmentaja Petri Mattila oli erityisen tyytyväinen omiensa viime hetken rynnistykseen, vaikka ottelu näytti jo etenevän jatkoajalle.
– Jokipoikien maalit tulivat hankalaan saumaan. Pääsimme kertaalleen voittoon kiinni ja kaveri tuli uudestaan tasoihin. Joukkue nousi tuosta tasoituksesta ja katsoi koko ajan eteenpäin. Se on sitä henkistä voimavaraa, jota ei saa mistään muusta kuin tuolta kaukalosta, Mattila iloitsi.
Fokus tiiviisti pelissä
Ottelun kaksi ensimmäistä erää tuntuivat etenevän siivin. Ensimmäiset 40 minuuttia sisälsivät vain vähän pelikatkoja eikä toimitsija-aitiossakaan tarvinnut kiirettä pitää. Kauttaaltaan siistissä pelissä jäähyjä vihellettiin vain murto-osa sitten viime perjantain kenraaliharjoituksen.
Maaleja tehtailtiin lopulta sykleissä.
Ensin kiitoksen uurastuksestaan sai Joonas Wedman, joka pääsi sutimaan Veli-Antti Leinosen lähettämän viivakudin ohi Antti Oren.
Vain tovia myöhemmin onnistui Joona Karevaara, jonka "onetimer"–laukauksesta voi ottaa oppia jokainen juniori. Parhaaseen maalintekosektoriin hiipinyt Karevaara tälläsi nimittäin todella harvoin Mestiksessä nähtävän lyöntilaukauksen, jonka edessä muuten hyvän pelin pelannut Aaro Peltonen oli täysin voimaton.
Ottelu aaltoili välillä voimakkaasti päädystä toiseen, mutta molemmilla joukkueilla säilyi kontrolli pelaamiseen täyden kuusikymmenminuuttisen. Jokipojat oli vahvempi etenkin hyökkäyspään viivapelaamisessa, jonka kanssa kajaanilaiset takertelivat läpi ottelun.
– Pieniä hyviä asioita jäi tänään paljon käteen. Maalinedustapeli ja laukausten peittäminen onnistui hyvin. Pelissämme on parannettavaa, ja tiedämme sen itsekin, Mattila mietiskeli.
Karppinen sopeutui nopeasti
Hokki otti kiinnityksen voittoon ajassa 51:53, kun Jevgeni Fofanov lirutti Oren edestä rystyllä isännät maalin karkumatkalle. Jarkko Immonen oli kuitenkin toista mieltä ja niittasi näyttävän ylivoimakuvion päätteeksi lukemat tasoihin kolme ja puoli minuuttia ennen summeria.
Ottelun voittomaaliin kiteytyi kuitenkin pelin henki – Mattilan kiittelemä maalineduspelaaminen, sekä Haapakosken harmittelema heikko merkkauspeli.
Kiitoksen ansaitsee myös maalin viimeistellyt Veikko Karppinen, joka ei kurvaillut maalin edustalla suotta.
– Satuin olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Näin, kun viivasta toimitettiin kiekkoa. Joskus se sattuu tulemaan kohdille, Karppinen kertasi.
Karppisen rooli omassa kentässään oli jakaa peliä Juha Virtaselle, sekä vasta nälkämaalle kelkkoutuneelle Jere Laaksoselle. Kahden työteliään pelurin vieressä oli selvästikin mukava työskennellä ja ketjukavereiden kiemurat tulivat tutuksi ennätysajassa.
– Ensimmäistä kertaa näin Laaksosen kaksi tuntia ennen peliä. Hyvin se ensimmäiseksi peliksi sujui, Karppinen tuumi.