Kotijoukkue Kiekko-Vantaa oli rustannut kokoonpanoaan ennen Peliitat-ottelua, kun kokenut Toni Mäkiaho oli jättänyt joukkueen ja toisaalta ottelukohtaisella kontrahdilla mukana ollut Henrik Juntunen oli kiinnitetty loppukaudeksi lohipaitoihin. Ottelupäivänä vantaalaisjoukkue koki vielä muutoksen kokoonpanoon totuttujen liigalainapelaajien lisäksi, kun varsinainen kaukaloiden kiertolainen Marko Tuomainen, 39, puki ylleen lohipaidan.
Kokoonpanossa konkarihyökkääjälle raivattiin tilaa vantaalaisten ykkösketjun laitaan Tomi Lindforsin ja Henrik Koiviston rinnalle. Tämä tiesi luisteluvoimaisen ja taitavan Jesse Juntheikin siirtymistä nelosketjuun. Tuomaisen debyytti vantaalaisjoukkueessa ei suuren suuria hurraa-huutoja saanut aikaan, sillä pelitauko näkyi armottomasti miehen liikkeessä kaukalossa. Vantaalaisluotsi Samu Kuitunen myönsikin ottelun jälkeen, että Tuomaisen avut ovat vielä tällä hetkellä muualla kuin kaukalotapahtumissa.
– Hän on ollut kopissa ja harjoituksissa hyvä lisä joukkueeseen. Alla on pitkä tauko, mikä näkyy liikkumisessa. Mutta yleisesti edesottamukset ovat olleet hyvät.
Ykkösketjun osalta Tuomainen ei peliin juuri mainittavaa lisäarvoa tuonut, sillä joukkueen syömähampaana viime aikoina vahvasti kunnostautunut ykkösketju oli keskiviikkoiltana vähintäänkin vaisu, vaikka ottelun varsinaisen peliajan loppuhetkillä tasoituksen iskikin. Mutta tuolloin vantaalaisjoukkue yritti maalintekoa ilman maalivahtia, ja kentälle komennettu kuudes kenttäpelaaja oli nimenomaan ykkösketjusta sivuun joutunut Jesse Juntheikki.
Tehottomin vuorovedoin päätöserään
Kiekko-Vantaa sai otteluun hyvän alun. Peliittojen lähtö otteluun hyytyi heti alkuunsa, kun puolustaja Roland Hofer sai ottelun alkuhetkillä komennuksen jäähypenkille. Kotijoukkueen ensimmäiseen kunnon maalintekopaikkaan pääsi debytantti Tuomainen, jonka laukaus suuntautui lopulta kuitenkin reilusti yli Antti Rautiolan vartioiman maalin.
Peliittojen osalta avauserän parhaalle paikalle pääsi läpi ottelun hyviä nousuja Zoltán Hetényin vartioimalle maalille esittänyt Aapo Lampinen. Maalinteossa Lampinen ei kuitenkaan onnistunut, vaan hyvän ottelun pelannut Hetenyi kesti.
Ottelun jälkeen puhetta herättänyt tilanne nähtiin avauserän loppuminuuteilla, kun vantaalaishyökkääjä Joni Karjalainen keräsi itsensä laitataklauksen jäljiltä kaksi kertaa alle minuutin sisään. Etenkin jälkimmäinen tilanne, josta Roland Hofer passitettiin jäähypenkille, oli vähintäänkin kyseenalainen. Mutta illan tuomarikaksikko Marko Kovanen–Hannes Ojala oli valinnut linjakseen pysyä tiukkana laidan vierellä tapahtuvissa kontakteissa ja se koitui heinolalaisten kohtaloksi avauserän lopulla.
Tosin kotijoukkueen ylivoima oli läpi ottelun luokatonta eikä yli minuutin verran tarjolla ollut kahden miehen ylivoimakaan tuottanut isäntien kannalta tulosta.
– Ylivoimaa käytiin ennen ottelua paljon läpi teoriatasolla, koska tosiasia on, että käytännössä meillä ei sitä ole paljon mahdollisuutta näillä koostumuksilla harjoitella. Ja ei ylivoimaa voi pelkästään paperilla harjoitella, Samu Kuitunen totesi ottelun jälkeen pettyneenä.
Jos oli kotijoukkue hallitsevampi avauserässä, toisessa erässä kuljettajan paikalla ottelussa istui vierasjoukkue Peliitat. Aapo Lampinen, Joni Häppölä sekä aktiivisesti ottelussa laukaustaan käyttänyt Juha-Pekka Pietilä saivat kukin kokeilla viimeistelytaitojensa terävyyttä, mutta Hetényi vantaalaismaalilla oli kerta toisensa jälkeen etevämpi.
Kotijoukkueelle avautui toisessa erässä jo toistamiseen mahdollisuus kokeilla kahden miehen ylivoimaa yli minuutin ajan, mutta tulos oli jälleen totutun laiha.
Heinolalaisten kannalta toinen erä oli lopulta se paikka, missä joukkueella oli hyvä momentum ja mahdollisuus paaluttaa ottelun ratkaisu jo ennen päätöserää, sillä kotijoukkue oli päävalmentajansakin mukaan erässä paikka paikoin selvästi ottavana osapuolena. Viimeistely oli kuitenkin huonoa myös vierailla. Tai toisin päin kääntäen sankariksi nousi heinolalaisvalmentaja Janne Sinkkosen sanoin kotijoukkueen maalivahti Hetenyi.
Peliittojen puolustustaistelulle tyly päätös
Kolmannen erän ensimmäisessä vaihdossa Peliitat viimein onnistui ratkaisuyrityksessään, kun Martin Ekström nousi kiekonriiston jälkeen röyhkeästi vantaalaismaalille ja nosti kiekon rystyllä ohi Hetényin. Tilanne kääntyi siis vieraiden eduksi ja alkoi kotijoukkueen osalta takaa-ajo.
Peliittojen pelisapluunaksi muodostui koko loppuerän ajaksi tiivis puolustustaistelu, jossa isäntäjoukkue pidettiin vahvalla puolustusalueen pelaamisella laitojen vierellä ja poissa parhaalta maalintekosektorilta. Taistelu onnistui hyvin, ja toimi esimerkillisesti jopa alivoimalla.
Vierasjoukkueen kannalta varmasti hiertämään jäi kolmannen erän alkupuolella tapahtunut koukkaaminen, josta Marko Tuomainen komennettiin jäähylle. Selkeästi nokikkain Zoltan Hetenyin kanssa päässyt heinolalaishyökkääjä vedettiin Tuomaisen toimesta irti kiekosta ja kovin suuri vääryys ei olisi ollut tuomita tilanteesta myöskään rangaistuslaukausta, mitä joukkue kovaan ääneen vaihtoaitiosta saakka vaati. Tuomaristo ei kuitenkaan päätöstään muuttanut, vaan Tuomainen sai rikkeestään kaksiminuuttisen eikä rangaistuslaukausta tuomittu.
Vantaalaisten pääsy maalintekopaikoille tuntui kariutuvan kerta toisensa jälkeen ja ottelun käännyttyä jo viimeiselle minuutille alkoi Tikkurilan areenan ilmassa tuoksua ratkaisun makua. Vaan mitäpä vielä. Ilman maalivahtia ratkaisua yrittänyt vantaalaisjoukkue sai kuin saikin pienen painostuksen päätteeksi Miro Hovisen toimesta onnistuneen laukauksen kohti Peliittojen maalia ja kiekon maaliverkon perukoille. Aikaa pelikellossa oli jäljellä enää 31 sekuntia.
Ottelun ratkaisu venyi näin jatkoajalle, jota kotijoukkue hallitsi kolmannen erän tavoin. Alexander Ruuttu ennätti jo jatkoajan alussa läpiajoon, mutta epäonnistui maalintekoyrityksessään. Sen sijaan ratkaisijan viitan veti harteilleen loppukaudeksi itsensä Vantaalle kiinnittänyt Henrik Juntunen, joka seurasi oman laukauksensa sinnikkäästi loppuun saakka ja sorkki paluukiekon maaliin ratkaisten voiton näin kotijoukkueelle ajassa 63.52. Näin pääsi Tikkurilan areenan dj revittelemään rokkisointuja ilmoille valitettavan harvalukuisen vantaalaisyleisön iloksi, sillä paikalle oli kerääntynyt vain 462 ihmistä seuraamaan illan ottelua.
– Mikä meillä kääntyi ylärimaan, osui kaverilla maaliin... Tuo porukka ansaitsisi enemmän kuin mitä saa, Janne Sinkkonen manasi viitaten joukkueensa hyvään taisteluun.
– Meillä on kädessä liian usein "ei mitään". Tänään saatiin yksi piste ja se on "ei mitään". Toisessa erässä olisi pitänyt runtata useampi sisään ja ratkaista peli. Mutta tulos kertoo kuka voittaa ja kuka ei, mies päätti.
Samu Kuitusen näkemys ottelusta oli luonnollisestikin positiivisempi, sillä joukkue saalisti kaksi kullanarvoista sarjapistettä ja piti näin itsensä mukana taistelussa pudotuspelipaikasta.
– Ylivoimassa oli meillä tänään luokatonta siirteluä. Päästiin peliin hyvin mukaan, mutta toisessa erässä oltiin jopa ottavana osapuolena. Kolmannessa erässä tiivistettiin peluutusta kolmeen ketjuun ja saatiin sitä kautta otetta. Oltiin kärsivällisiä ja ansaittiin voitto. Tyytyväinen olen joukkueen haluun. Palkinto tuli sitten jatkoajalla.
Peliittojen osalta taistelu runkosarjassa jatkuu perjantaina kotiottelulla Kajaanin Hokkia vastaan. Samana iltana Kiekko-Vantaa mittelee puolestaan paremmuudestaan TUTOn vieraana Kupittaalla.