Olympialaisia hehkutetaan aina maailman parhaiden pelaajien kohtaamisena. Vain loukkaantumiset ovat useimmiten esteenä sille, että jotain huippupelaajaa ei kisoissa nähdä. Toinen syy on luonnollisesti se, että pelaajan edustama maa ei ole kisoissa mukana.
Anze Kopitar oli Vancouverin olympialaisten sävyttämän kauden 2009-10 NHL:n pistepörssissä sijalla 17. Edelle mahtui seitsemän kanadalaista, kolme ruotsalaista, kolme venäläistä, kaksi yhdysvaltalaista sekä yksi slovakialainen.
Kanadan taso kiekkomaana on sitä tasoa, ettei varsinaisesti voi pitää minään ihmeenä, että kaikille potentiaalisille pelaajille ei kisapaikkaa irronnut. Lopullisessa pistepörssissä sijat 5-7 miehittäneet Steven Stamkos, Martin St. Louis ja Brad Richards eivät Vancouverissa pelanneet. Muut Kopitarin edellä olleet olivat omien maidensa kisajoukkueessa.
Seuraavaa olympiakisoissa pelaamattoman maan pelaajaa sai hakea pistepörssistä aina sijalta 39, jolle sijoittui kazakstanilainen Nik Antropov. Kaksi sijaa alempana oli Jussi Jokinen, jonka jääminen pois kisajoukkueesta aiheutti suuren polemiikin Suomessa.
Kolmesta kanadalaisesta kärkipelaajasta huolimatta Kopitarin puolesta pystyi hyvin nostamaan argumentin, kun mietittiin parasta jääkiekkoilijaa, joka ei ollut Vancouverin olympiakisoissa mukana.
Arvokisoja kaikilla tasoilla
Kopitar säväytti jo 13-vuotiaana vuoden 2001 nuorten olympiapäivillä Vuokatissa. 18-vuotiaiden MM-kisoissa hän edusti Sloveniaa jo 15-vuotiaana, ja samanikäinen hän oli pelatessaan ensimmäiset ottelut miesten tasolla. Tällaista pelaajaa on vaikea olla huomaamatta, ja niin Kopitar siirtyikin 17-vuotiaana Ruotsiin.
Ensimmäinen kausi Södertäljessä kului vielä pääosin junioreissa. Vuoden 2005 NHL:n varaustilaisuuden lähestyessä Kopitar oli kuitenkin kuumimpia nimiä, ollen eurooppalaisten pelaajien ykkönen. Hän oli pelannut jo keväällä miesten MM-kisoissa Itävallassa onnistuen turnauksessa kertaalleen maalinteossa, kun Slovenia piti sarjapaikkansa.
Liekö kansallisuus vaikuttanut jonkun verran, kun Kopitar meni varaustilaisuudessa sijalla 11, hieman odotettua myöhemmin. Kun varaustilaisuudesta on kulunut kahdeksan ja puoli vuotta, voidaan todeta, että vain yksi pelaaja on pystynyt kiistatta parempaan NHL-uraan kuin Kopitar.
Kyseessä on tietysti koko varaustilaisuuden ykkösnimi Sidney Crosby. Muiden pelipaikkojen osalta tilaisuus näyttää erityisen hyvältä maalivahtien suhteen, sillä silloin varattiin Jonathan Quick, Tuukka Rask ja Carey Price.
Kopitar pelasi varaustilaisuuden jälkeen vielä yhden vuoden Ruotsissa, tällä kertaa pääsarjassa. Kauden päätteeksi Kopitar jäi varmasti myös suomalaisten kiekkofanien mieleen. Slovenia johti Suomea vastaan pelattua MM-kisaottelua pitkään Kopitarin kahden maalin ansiosta. Lopulta Suomi väänsi kuitenkin ottelusta 5-3-voiton. Muut ottelut sujuivat heikommin ja Slovenian kohtalona oli putoaminen.
NHL-vuosien aikanakin Kopitar on kahdesti tullut edustamaan kotimaataan. Tulokaskauden jälkeen hän kävi nostamassa maan takaisin eliittiin, mutta uudistettu putoamispelijärjestelmä koitui Slovenian kohtaloksi vuotta myöhemmin, sillä se joutui kohtaamaan alkulohkossaan flopanneen Slovakian paras kolmesta-järjestelmällä pelatussa ottelussa normaalin karsintasarjan sijaan.
Vuonna 2012 Kopitar täytti yhden jääkiekkoilijan unelman voittamalla Stanley Cupin. Kuten nykyään on tapana, Kopitar toi pokaalin kotimaahansa, joten Stanley Cup vieraili ensimmäistä kertaa Sloveniassa.
Eräänlainen unelma täyttyi myös NHL:n työsulun takia, kun Kopitar pääsi kokemaan myös pelaamisen samassa joukkueessa veljensä Gasperin kanssa. Anze saattoi ajatella mahdollisuutta, että hän pelaisi olympiakarsinnoissa isänsä Matjazin valmentamassa joukkueessa, mikäli työsulku jatkuisi koko kauden.
Näin ei kuitenkaan tapahtunut, joten hän sai jännittää kotimaansa otteita NHL:n pelien ohessa.
Toiveet toteutuivat, kun Slovenia voitti kaikki ottelunsa Tanskan Vojensisssa pelatussa turnauksessa. Kopitar on omalla panoksellaan innostanut muita slovenialaisjääkiekkoilijoita, ja olympiaturnauksessa mukanaolo vain vahvistaa hänen asemaansa kovassa urheilumaassa, vaikka monet muut maan huippu-urheilijat keräävät myös oman huomionsa Sotšissa.
