Ufassa mukana olleesta mestarijoukkueesta vain kolme pelaajaa on mukana myös Malmössä: kapteeni Riley Barber, maalivahti Jon Gillies sekä hyökkääjä Ryan Hartman.
− Ihmiset puhuvat mielellään siitä, keitä tässä joukkueessa ei ole. Meillä ei ole isoja nimiä, mutta pelaamme joukkueena ja pärjäämme kovalla työllä. Sillä tavoin vaikeutamme toisen joukkueen peliä ja estämme heidän taitopelaajiensa temput, kertoo Barber, joka pelaa Miamin yliopistojoukkueessa.
Viime vuonna Phil Housley valmensi yhdysvaltalaiset kultamitaleille. Tänä vuonna joukkueella on uusi valmennusryhmä, jota johtaa Don Lucia. Lucia toimii päivätyönään Minnesotan yliopiston jääkiekkojoukkueen päävalmentajana.
− Lucia on loistava valmentaja ja joukkueemme pitää hänen pelitavastaan. Kaikki lähtee oman pään pelistä. Omistaudumme puolustukselle: jopa me hyökkääjät olemme kaikki puolustavia. Ja se toimii, analysoi Barber.
Taistelua puolustuksen takana
Puolustuksen takana seisoo kookas viimeinen lukko. Joukkueen ykkösvahdin paikalle ennakoitu lähes kaksimetrinen Gillies näyttää ikäistään vanhemmalta. Tammikuussa 1994 syntynyt mies on yksi vanhimmista pelaajista tässä turnauksessa. Hänet varattiin NHL:ään kesän 2012 varaustilaisuudessa ja jenkkivahdin tie kulkee kohti Kanadaa ja Calgary Flamesiä. Gillies aloitti turnauksen odotetun vahvallla pelillä Tšekkiä vastaan.
− Tietysti se oli iso voitto joukkueellemme. Päästimme yhden maalin kun pelasimme alivoimalla, mutta sekin oli vain vastustajan kannalta onnekas pomppu. Maalivahdinkin on helpompi pelata, kun oma joukkue saa hyvän alun ja tekee nopeasti maaleja. Tiesimme jo ensimmäisen erän jälkeen pukukopissa miten peli menisi, Gillies kertoi.
USA:n valmistautuminen ottelun avaukseen oli sujunut loistavasti. Joukkue tuli peliin sähäkästi ja luisteli Tšekin ahdinkoon kamppailun ensi minuuteilla. Tämä näkyi myös tulostaululla, sillä joukkue johti kahdella maalilla jo kahden ensimmäisen peliminuutin jälkeen. Ottelun avausmaali syntyi ylivoimalla. Tärkeän osuman teki kapteeni Barber.
− No se maali oli sellainen onnekas pomppu, mutta menköön. Hyvän alun saaminen turnaukselle on ensiarvoisen tärkeää. On vain mahtavaa pelata viimein peli, jolla on merkitystä! Suurin osa pojistamme on uusia tässä turnauksesssa, ja on hienoa nähdä heidän pääsevän peleihin mukaan ja tekevän maaleja. Minä kokeneempana tiedän vähän muita paremmin aikataulut ja opastan muita.
Suuri taistelu pienellä areenalla
− Tänä vuonna emme pelaakaan niin isolla areenalla kuin viimeksi, vaan tämä on paljon, no, kompaktimpi. Valaistus on kuitenkin hyvä. Pidän tästä areenasta, kehuu Gillies.
− Niin, ja täällä on paljon faneja - tosin he ovat kanadalaisia, eivätkä kannata meitä. Mutta hei, on kiva kun on yleisöä! Ei sillä ole niin väliä kannustavatko he vai buuaavatko, nauraa Barber.
A-lohkon herruutta on povattu juuri USA:n ja Kanadan väliseksi kamppailuksi. Lohko huipentuu uudenvuodenaattona pelattavaan päätöspeliin, jossa maat kohtaavat.
− Kanadalla on hyvä joukkue, mutta niin on meilläkin, ja aiomme molemmat pelata turnauksen ja sen ottelun täysillä, päättää Barber.
