Pelin jumiutuessa on luonnollista valmentamista reagoida tilanteeseen. Silti jatkuva ketjujen sekoittaminen ei voi kuulua menestystä tavoittelevan valmennuksen keinovalikoimaan illasta toiseen. Jos jollain ketjulla ei kulje, sen voi ehkä hyllyttää parin vaihdon ajaksi tai loppueräksi.
Sillä, että kentälle juoksee sen seitsemän eri variaatiota koko loppupelin ajan, ei saavuteta yhtään mitään. Paketti menee vain entistä sekaisemmaksi.
Esimerkiksi Henri Heino on kulkenut sentterihierarkiassa nelosesta ykköseen ja takaisin. Eikä se ole ollenkaan kokeneen pelimiehen vika, päinvastoin Heinolta on nähty viime aikoina pari hienoa peliä muutoksista huolimatta.
Ässien synkän kauden 44 ottelussa on 27 kertaa peli aloitettu niin, että menestystä haetaan uudella kokoonpanolla. Tämä tarkoittaa lähes kahta peliä kolmesta eri lähtökohdilla. Lisäksi tästä puuttuu muutos pelien sisällä. Näköhavainnon mukaan sen määrä on huomattava.
Konkreettisin esimerkki nähtiin tasausviikonlopun TPS-otteluissa. Kuumeisen Sami Lähteenmäen puuttuminen sekoitti kolme ketjua neljästä.
Onko tästä jotain merkittävää hyötyä?
Tasauspeleissä hyöty ei konkretisoitunut ainakaan sarjapisteiden muodossa.
Jos perusasiat ovat kunnossa, pienillä muutoksilla voi herätellä pelaajaa jostain yksittäisestä päiväunesta kentällä. Silloin tietää, että kohta kaikki on taas normaalitilanteessa ja matka jatkuu eteenpäin.
Hyökkäys ei ole ainoa osa-alue, joka on ollut turbulenssissa. Epäonnisten hankintojen jälkeen puolustuskin on kokenut muutoksia enemmän kuin tarpeeksi. Padan peleissä on nähty 16 erilaista puolustusviritelmää, joka tarkoittaa siis noin kahta peräkkäistä liigakamppailua samalla pakistolla.
Toki on huomattava, että väkeä on kulkenut ovista sisään ja ulos kauden aikana. Danny Groulx sai kokeilla lähes kaikkien kanssa, jopa nelosketjun sentterinä. Perustotuutta se ei kuitenkaan muuta.
Lisäksi laskelmissa on huomioitava, että osa muutoksista tapahtuu niin, että palataan takaisin jo kokeiltuun kokoonpanoon.
Radio Porin selostaja Jussi Aho kiteytti tämän asian.
− En enää edes yritä kertoa, mikä ketju on jäällä. Kerron vain näkemieni pelaajien nimiä.
Onko tästä jotain merkittävää haittaa?
Pelaaja ei ole parhaimmillaan tilanteessa, jossa oma rooli ja pelipaikka ovat lähes jatkuvan muutosuhan alla. Totta kai tulosurheilussa parhaat pelaavat, eikä loputtomiin voi ajatella peluuttavansa väkeä pelikuntoonkaan.
Menestyvissä joukkueissa on kuitenkin joku takaseinä, johon voi nojata. Tämän kauden Ässissä se on ollut lähinnä kulissia, joka voi kestää tai olla kestämättä.
Kauden viimeinen neljännes ei voi mennä enää kovin paljon huonommin. Ehkä kannattaa lukita joku pelaajien muodostelma ja katsoa, mitä tapahtuu.
Joulutauon jälkeen porilaisjoukkue on kuitenkin kerännyt sarjapisteitä, paitsi silloin, kun kokoonpano on mennyt uusiksi voitetun ottelun jälkeen.
