Tappara on kauden tärkeimmän ottelunsa alla todella haavoittuvassa tilassa. Altavastaaja HIFK on noussut kahden tappion jälkeen puolivälieräsarjassa tasoihin ja halajaa rinnalta ohi lauantai-illan huippukamppailussa.
Tappara on ollut puolivälieräpeleissä vaisu – oli kyse sitten voitto- tai tappiopeleistä. Itse asiassa runkosarjan viimeisen viikon höntsännyt Tappara ei ole pelannut tasoaan vastaavaa hyvää lätkäpeliä yli kolmeen viikkoon.
Itsevarma ja valmis Tappara veisi tämän sarjan.
Kenen harteilla sitten makaavat lauantai-iltana Tapparan paineet?
Tapparan johtavien pelaajien.
Miksi?
Tappara on poikkeuksellisen paljon pelaajien joukkue.
Tapparan pelityyli antaa vapauksia pelaajille ja ylivoimapeli perustuu - Jussi Tapolan asettamien raamien sisällä - pelaajien keskinäisiin kuvioihin. Lisäksi Tapparan peli vaatii kokeneilta pelaajilta korkeaa itseluottamusta.
Kun Tappara kyykkäsi syksyllä, Tapparan avauspelaaminen, ylivoimapeli ja kamppailupelaaminen sakkasivat. Syötöt olivat luokattoman huonoja, vaikka taitoa joukkueesta kyllä löytyi.
Keväällä Tappara pääsi kovankin karvauksen alta pois, pelasi sarjan parasta ylivoimaa ja taisteli voittoja. Huomaatte varmasti eron.
Nyt puolivälierissä Tapparan pelilliset ongelmat muistuttavat paljon syksyn vastaavia. Koska miehistö ja pelilliset peruspilarit ovat lähes samoja, pelaajien itseluottamus ja henkinen tahtotila ovat erottava tekijä syksyn, kevään ja pudotuspelien esityksien välillä.
HIFK on tehnyt läksynsä hyvin. Se karvaa korkealta, ottaa Tapparan vaarallisimmat pyssyt kiinni ja kovistelee Tapparaa sen, minkä kerkeää.
Silti itsevarma ja valmis Tappara veisi tämän sarjan. Tappara on 2-2-tilanteessa ja yhä kotietunsa turvin jonkunlaisessa suosikin asemassa, vaikka sen peli on yskähdellyt läpi sarjan.
Välieräpaikan saavuttamiseksi Tapparan pelaajien on otettava itseään niskasta kiinni. Joukkueen johtavien pelaajien on varmistettava, että Tappara on valmis heti pelin alusta alkaen ja täynnä uskoa omaan tekemiseensä.
Mikä osuus puolestaan päävalmentaja Tapolalla on tässä kaikessa?
Tapola on toistaiseksi jäänyt aseettomaksi HIFK:n kokeneemman Antti Törmäsen tekemien muutoksien edessä.
Siitä asti, kun Törmänen muutti HIFK:n ykköskentän koostumusta, Tomas Zaborsky-Teemu Ramstedt-Joonas Rask on dominoinut sarjaa. Ja kun HIFK nosti karvaustaan, fyysisyyttään ja puolustusintensiteettiään, Tappara on jäänyt katsomaan kuin nalli kalliolle.
Vaikka Tapola teki vuodenvaihteessa sopivat muutokset – esimerkiksi aktiivisemman pelitavan palauttaminen - joukkueen peliin, tarvittavia muutoksia ei ole syntynyt pudotuspeleissä.
Auttaisiko kovempi karvaaminen kotiyleisön ja hyökkääjien pelihalujen herättämiseen? Entä fyysinen kovistelu?
On epätodennäköistä, että pitkälti runkosarjan menestysreseptiin luottava Tapola ottaa nyt kontrollin takaisin itselleen ja tekee radikaaleja muutoksia lauantaiksi, vaikka se voisi auttaakin. Tämä entisestään alleviivaa Tapparan pelaajien vastuuta.
Tapolan omien sanojen mukaan joukkue oli syvällä kuopassa syksyn vaikeina hetkinä. Nyt joukkue on jälleen montussa. Pelaajistosta on noustava ylöskipuajia, jos runkosarjan kakkosjengi haluaa välttää todella kovan pettymyksen puolivälierissä.
Jukka Peltola, Markus Kankaanperä ja Kristian Kuusela. Pekka Saravo, Teemu Aalto ja Olli Palola.
Tapparan välieräpaikka on riippuvainen näiden pelaajien johtajuudesta ja esimerkistä. Tappara ei ole välierissä ilman tiukkaa fokusta ja kovaa työntekoa. HIFK on valmis, sen tietävät kaikki.
Lauantai-iltana kiekon tippuessa jäähän alkaa tapahtumasarja, joka kertoo, onko Tappara-pelaajista nostamaan joukkueensa takaisin maanpinnalle. Apuja muualta on tulossa liian vähän.
Kuoppa ei ole viihtyisä paikka viettää loppukevättä.
