Ruotsi hävisi katkerasti viime vuoden alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa Kanadalle loppuottelun jatkoajalla. Tappio herätti suurta tunnekuohua keltapaitojen riveissä, sillä pettymys oli luonnollisesti suuri.
Mitali oli ruotsalaisille ensimmäinen kolmen mitalittoman vuoden jälkeen, ja nyt hakusessa on paluu mestaruuskantaan. Edellinen mestaruus on vuodelta 2012, jolloin Juniorkronornan riveissä hurmasivat muun muassa Filip Forsberg ja John Klingberg.
Näihin kisoihin naapurimaa lähtee tutussa komennossa, sillä Tomas Montén on alle 20-vuotiaiden päävalmentajana kolmatta kautta. Montén on kuulunut joukkueen valmennusryhmään viisissä edellissä kisoissa. 41-vuotias valmentaja lähtee Vancouverin kisoihin yhtä nälkäisenä, sillä palkintokaapista löytyy kolme hopeamitalia eri ikäluokkien maailmanmestaruuskilpailuista. Ruotsalaiskäskijä peräänkuuluttaa joukkueeltaan toistuvasti nopeuden ja taidon merkitystä.
Valmistautuminen kisoihin ei ole sujunut kaikista onnellisimpien tähtien alla, sillä esimerkiksi viimeisessä turnauksessa marraskuussa Ruotsi hävisi neljän maalin erolla niin Venäjälle, Suomelle kuin Tšekille. Turnauksen rungossa oli paljon samaa kuin nyt kisoihin valmistautuvassa joukkueessa, toki Pohjois-Amerikasta vahvistuksia on tullut jokunen.
Myös vahvistuksiin liittyy epävarmuuksia, sillä Ruotsin puolustuskaluston tähdeksi kaavailtu Timothy Liljegren kärsii nilkkavammasta. Toronto Maple Leafsin GM Kyle Dubasin mukaan liittyminen Ruotsin vahvuuteen on epätodennäköistä, vaikka pelaajan pelihalut ovatkin kovat. Puolustuskalusto on kärsinyt toisestakin takaiskusta, sillä Adam Boqvistilla on ylävartalovamma, joka on estänyt puolustajalta täysipainoisen harjoittelun. Kun kisat alkavat, Boqvistin odotetaan kuitenkin olevan pelikuntoinen.
Toiseksi kysymysmerkin näköiseksi osa-alueeksi voidaan laskea maalivahtiosasto, jolla Olle Eriksson Ek on kantanut päävastuuta kauden aikana. Eriksson Ekin otteet ovat olleet ruotsalaisvahdista maajoukkueessa vakuuttavimpia, mutta jo viime vuonna mukana olleen vahdin kehitys on ollut toivottua hitaampaa.
Mahdolliseksi ykkösvahdiksi voidaankin laskea Adam Åhman, joka on ottanut valtavan harppauksen. 19-vuotias vahti pelaa Allsvenskanin IK Oskarshamnissa, ja on kirjannut koko sarjan parhaan päästettyjen maalien keskiarvon yli kymmenen ottelua pelanneista vahdeista. Myös torjuntaprosentti 93,3 on koko sarjan kolmanneksi paras.
Luottopelaajat ruotsalaista prototyyppiä
Joukkueen kapteenina ensimmäisessä Pohjois-Amerikassa pelatussa harjoitusottelussa Venäjää vastaan oli Erik Brännström. Jo viime vuonna alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa ollut puolustaja tunnetaan loistavasta luistelustaan ja kyvyistään pelinavaamisessa. Ruotsalainen varattiin Vegas Golden Knightsiin toissa kesän varaustilaisuuden ykköskierroksella, ja tällä hetkellä hän pelaa AHL:ssä Chicago Wolvesissa.
Pistetahti kehittyi räjähdysmäisesti viimeisellä SHL-kaudella. Kehitys oli jopa kovempaa kuin esimerkiksi Erik Karlssonilla tai Jonas Brodinilla. Siirto Pohjois-Amerikkaan olikin looginen, ja siellä tuhot ovat jatkuneet. 24 otteluun on kertynyt 20 tehopistettä. Yltiöpäinen rohkeus näkyy kuitenkin vielä useina virheinä, ja pelaaminen puolustussuuntaan vaatii vielä kehittämistä. Myös fyysisyyden puute pitää NHL-portteja vielä toistaiseksi kiinni.
Varakapteenin virkaa hoiti Rickard Hugg, joka jäi ilman NHL-varausta. Siirto Pohjois-Amerikan juniorisarjoihin on tehnyt hyökkääjälle hyvää, ja hän kuuluukin Kitchener Rangersin avainpelaajiin. Kokonaisvaltaisena pelaajana tunnetun Huggin suurimpiin vahvuuksiin kuuluvat peliväli ja työmoraali, laadukasta syöttötaitoa unohtamatta.
Vaikka Huggia kaavaillaankin Ruotsin ykkösylivoimaan, hänen arvonsa mitataan juuri kokonaisvaltaisuudessa. Hugg oli toissa vuonna Småkronornan avainpelaajia alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa.
Harvoihin Pohjois-Amerikan vahvistuuksiin kuuluu Isac Lundeström. Toistaiseksi ainoana joukkueen pelaajana NHL-pelejä vyölleen saanut hyökkääjä on pelannut 15 ottelua Anaheim Ducksissa tehoin 0+2. Lundeström kuului myös viime vuoden hopeaa voittaneeseen joukkueeseen.
19-vuotias ruotsalainen on omimmillaan luistelukilpailuissa ja päätypeleissä, joissa hänen kova työmoraalinsa tulee esiin. Räjähtävä luistelu on myös suuri voimavara pelinkäännöissä, joita Lundeström saa usein aikaiseksi.
Ensikertalaisissa paikkaajia puolustussaralle
Vaikka sekä Liljegren että Boqvist jäisivätkin pois Ruotsin vahvuudesta, ei kaikki vastuu kasaudu Brännströmin harteille. Yksi erittäin mielenkiintoinen nimi on vasta 17-vuotias Philip Broberg. Broberg teki debyyttinsä miesten tasolla tällä kaudella ja on pelannut Allsvenskania AIK:n riveissä. Puolustaja tunnetaan varsin isokokoisena pelaajana, mutta hänen suurimpiin vahvuuksiin kuuluu silti luistelu.
Broberg keräsikin Venäjä-ottelun jälkeen päävalmentajan kehut. Montén totesi, että Broberg osoitti erinomaisesti kyvykkyytensä myös tällä tasolla pelaamiseen.
Broberg pelasi Venäjää vastaan Rasmus Sandinin puolustajaparina, joka kuuluu myös alle 20-vuotiaiden ensikertalaisiin. Täksi kaudeksi Toronto Marliesiin siirtynyt Sandin on saanut kiekollisen vahvuutensa hyvin esiin, sillä 18 ottelussa on syntynyt tehot 5+5.
Maalintekovoimaa Ruotsin hyökkäyskalustoon tuo Emil Bemström. Viime vuonna ilman kisapaikkaa jäänyt hyökkääjä on ottanut ison askeleen eteenpäin iskien SHL:n Djurgårdenissa 23 ottelussa 12 maalia. 19-vuotias hyökkääjä on joukkueensa paras maalintekijä. Pienikokoinen ja vikkeläliikkeinen hyökkääjä on osoittanut taitonsa myös kaksinkamppailuissa, sillä kehitysaskeleita on tullut päätypelaamiseen ja kulmista maalintekosektoriin murtautumiseen.
Toiseksi ylivoiman moottoriksi on kaavailtu Lucas Elvenesiä. 19-vuotias hyökkääjä tunnetaan hyvästä syöttövalikoimastaan ja hän onkin profiloitunut pelintekijäksi seurajoukkueessaan Röglessä. Tasaisesti kehittynyt hyökkääjä on pelannut kolmen kauden aikana 60 SHL-peliä tehoin 5+19. Elvenes kävi viime kaudella Allsvenskanissa, jossa 22 ottelussa syntyi 21 tehopistettä.