– Pitsiturnauksen mestari ei voi voittaa Liiga-mestaruutta, on joku joskus tokaissut.
En usko, että näiden kahden mestaruuden voittamisella on todellisuudessa mitään tilastollista korrelaatiota. Mutta entä jos tutkisikin kaikkien harjoituspelien tilastoja? Menestyykö "harjoituskauden mestari" myös sarjakaudella?
Ennen Kiekko-Espoon tuoretta Liiga-nousua Suomen pääsarjassa pelasivat samat 15 joukkuetta kahdeksan kautta putkeen. Näin ollen lienee käytännöllistä analysoida tilastoja näiltä kausilta 2016–24.
Eniten harjoitusotteluita nimiinsä vievät voittavat eniten myös runkosarjassa
Koska harjoitusotteluissa ei kerätä sarjapisteitä ja joukkueet pelaavat hyvin erilaisen määrän valmistavia otteluita, otin analyysiini menestyksen mittariksi harjoitusotteluiden voittoprosentin.
Harjoitusotteluiden ja runkosarjaotteluiden voittoprosentteja vertailemalla saadaan suoraa dataa siitä, miten joukkueiden voittoprosentti muuttuu, kun pelien panos kasvaa. Runkosarjavoitoissa mukaan on laskettu niin kolmen kuin kahden pisteen voitot.
| Harjoitusottelut 2016–23 | Runkosarja 2016–24 | Muutos |
|
|---|---|---|---|
| HIFK | 48,6 | 55,6 | 7,0 |
| HPK | 46,4 | 48,1 | 1,7 |
| Ilves | 56,1 | 56,6 | 0,5 |
| Jukurit | 37,3 | 42,9 | 5,6 |
| JYP | 46,3 | 46,2 | -0,1 |
| KalPa | 49,1 | 50,9 | 1,8 |
| KooKoo | 39,3 | 46,4 | 7,1 |
| Kärpät | 62,5 | 61,8 | -0,7 |
| Lukko | 50,0 | 55,3 | 5,3 |
| Pelicans | 50,0 | 50,9 | 0,9 |
| SaiPa | 55,7 | 35,6 | -20,1 |
| Sport | 42,1 | 37,9 | -4,2 |
| Tappara | 66,7 | 65,6 | -1,1 |
| TPS | 46,9 | 54,8 | 7,9 |
| Ässät | 43,4 | 41,1 | -2,3 |
Liigajoukkueiden voittoprosentit harjoitusotteluissa ja runkosarjassa sekä muutos näiden välillä prosenttiyksikköinä kausina 2016–24.
Niin harjoitusotteluiden kuin runkosarjan parhaiten menestyneet joukkueet voittoprosentin perusteella viimeisen kahdeksan Liiga-kauden ajalta ovat Tappara, Kärpät ja Ilves. Näiden joukkueiden järjestys voittoprosentin mukaan ei muutu kauden eri osuuksien välillä.
Tämä tilasto ei kuitenkaan kerro koko totuutta datasta. On huomattavaa, että harjoitusotteluista neljänneksi parhaiten voittoja on kerännyt SaiPa, joka erottuu tähän verrattuna hyvin negatiivisesti koko sarjan huonoimpana runkosarjajoukkueena. Voittoprosentin muutos on poikkeukselliset -20,1 prosenttiyksikköä.
Harjoitusotteluissa huonoimmilla prosenteilla voittoja keränneestä nelikosta Jukurit, Sport ja Ässät sijoittuvat kuitenkin SaiPan kanssa myös runkosarjan voittoprosentissa sarjan pohjalle, joskin eri järjestyksessä. SaiPa vaikuttaa siis tilastopoikkeamalta yhdessä KooKoon kanssa. KooKoo on parantanut runkosarjassa selvästi, vaikka joukkue voitti tutkitulla ajanjaksolla sarjan toiseksi huonoiten harjoitusotteluita.
Paras muutos voittoprosentissa harjoitusotteluista runkosarjaan on TPS:llä, KooKoolla ja HIFK:lla. Näistä joukkueista TPS myös pelasi eniten harjoitusotteluita tutkitulla ajanjaksolla: yhteensä 81 ottelua. Samalla se keräsi eniten tasapelejä harjoitusotteluista (6) Ässien kanssa, mikä selittää voittoprosentin kasvua osittain. Samat tekijät eivät kuitenkaan selitä KooKoon tai HIFK:n muutosprosenttiyksiköitä, jotka ovat hyvin samankaltaisia.
Suurimmalla osalla joukkueista voittoprosentti muuttuu positiiviseen suuntaan runkosarjan alkaessa. Osittain tämä johtuu SaiPan hyvin negatiivisesta muutoksesta, mutta osittain myös siitä, että runkosarjaottelut pelataan ratkaisuun asti. Tasapelejä ei siis pelata, kuten esimerkiksi Pitsiturnauksessa voi tapahtua. Voittoprosentin muutos on näin keskimäärin noin 0,6 prosenttiyksikköä positiiviseen suuntaan nollaa lähentelevän lukeman sijaan.
Harjoituskaudella menestyminen johtaa hyvin todennäköisesti runkosarjan kärkisijoille
Pureuduin seuraavaksi kausikohtaisiin tilastoihin.
Niin kutsuttua harjoituskauden mestaria määritettäessä arvioin jälleen voittoprosenttia, mutta en huomioinut alle viisi ottelua pelanneita joukkueita. Tällaisen tilaston mukaan Kärpät on harjoituskauden kestomenestyjä.
| Harjoituskauden mestari (V%, väh. 5 ottelua) |
Runkosarjan sijoitus |
|
|---|---|---|
| 2016 | Pelicans | 6. |
| 2017 | Tappara | 3. |
| 2018 | Kärpät | 1. |
| 2019 | Kärpät | 1. |
| 2020 | Kärpät | 7. |
| 2021 | SaiPa | 14. |
| 2022 | KalPa | 5. |
| 2023 | Kärpät | 4. |
Harjoituskauden parhaan voittoprosentin saavuttaneet joukkueet vähintään viisi ottelua pelanneista joukkueista sekä niiden saman kauden runkosarjasijoitus kausina 2016–24.
SaiPan loisteliasta harjoituskautta ja sitä seurannutta surkeaa runkosarjaa 2021–22 lukuun ottamatta harjoituskauden paras joukkue on lähes joka kerta saavuttanut suoran puolivälieräpaikan runkosarjassa. Kaudella 2020–21 Kärpät jäi kolmen joukkueen tasapisteillä juuri ja juuri ulos kuuden parhaan joukosta.
Kaudella 2021–22 SaiPassa epäonnistui esimerkiksi tšekkivahvistus Dominik Lakatoš, joka viimeisteli harjoituskaudella seitsemään otteluun tehot 5+3=8 ja +12, mutta katosi runkosarjassa pitkälti kuvasta. Hyökkääjä poistui SaiPasta takaisin kotimaahansa jo 15 runkosarjaottelun jälkeen.
Kärpät on onnistunut voittamaan runkosarjan kahdesti hienon harjoituskauden jälkeen. Kaudella 2018–19 se saavutti vieläpä Liigan piste-ennätyksen muun muassa pistepörssin kakkosen Ville Leskisen sekä toista kertaa putkeen parhaan maalivahdin palkinnon voittaneen Veini Vehviläisen avustuksella.
Yhtään Kanada-maljan voittanutta joukossa ei kuitenkaan ole. Tämä johtuu osittain siitä, että monia mestaruuksia vienyt Tappara on pelannut esimerkiksi kahdella viime kaudella vain kolme harjoitusottelua per kausi. Tappara kuitenkin voitti kaikki harjoitusottelunsa vuonna 2022, jolloin joukkue jäi tämän tilaston ulkopuolelle.
Tämä on osittain seurausta puolestaan Champions Hockey Leaguen Liiga-kautta edeltävistä peleistä, jotka vähentävät sarjassa pelaavien harjoitusotteluita. Lisäksi pudotuspelit jäivät pelaamatta keväällä 2020 koronapandemian vuoksi, kun Kärpät voitti runkosarjan harjoituskauden ohella.
Harjoituskausien huonoiten pärjänneiden joukkueiden osalta viisi kahdeksasta joukkueesta jäi kokonaan pudotuspelien ulkopuolelle. Paremmin pärjänneistä peräti runkosarjan kuuden parhaan joukkoon selvisivät kauden 2019–20 KooKoo sekä kauden 2021–22 Kärpät.
Harjoituskausi ei osoita runkosarjan ensimmäisen kuukauden voimasuhteita, eikä paljasta positiivisia yllättäjiä
Vaikka toisin voisi kuvitella, ei harjoituskausi ennusta analyysini mukaan ensimmäisen runkosarjakuukauden menestystä juurikaan. Arvioidessani ensimmäisen sarjakuukauden pistekeskiarvon mukaista sijoitusta, harjoituskausien mestarien sijoitukset paranivat runkosarjan loppuun mennessä kuusi kertaa kahdeksasta.
Samaan tapaan harjoituskausien hännänhuippujen sijoitus heikkeni ensimmäisen kuukauden jälkeen seitsemän kertaa kahdeksasta. Ainoastaan mainittu KooKoon sijoitus kaudella 2019–20 parani syyskuun 14. tilan jälkeen lopulliselle sijalle viisi.
Kouvolalaisten tuon kauden yllättävä nousu sarjan kärkikastiin oli siis seurausta kesken kauden tapahtuneesta yllätyksestä poikkeuksellisen harjoituskauden sijaan. Huonon syyskuun jälkeen KooKoo oli pistekeskiarvon mukaan lokakuussa sarjan kolmanneksi sekä joulukuussa ja tammikuussa toiseksi paras joukkue.
Kyseisellä kaudella KooKoon yhdysvaltalaispuolustaja Matt Caito ei tehnyt harjoitusotteluissa pistettäkään, mutta kerrytti niitä runkosarjassa peräti 43. Lisäksi joukkueen hyökkääjistä Anrei Hakulinen, Juha-Pekka Haataja ja Trevor Mingoia paransivat runkosarjassa pistetahtiaan selvästi.
Vastaavasti runkosarjan kakkostilallaan kaudella 2021–22 yllättänyt Jukurit pelasi voittoprosentin mukaan sarjan kolmanneksi huonoimman harjoituskauden Kärppien ja TPS:n jälkeen. Syyskuun jälkeen joukkue oli pistekeskiarvon mukaan runkosarjan yhdeksäntenä. Joulukuussa, helmikuussa ja maaliskuussa Jukurit oli kuitenkin koko sarjan paras joukkue.
Yksi suurimmista yksittäisistä tekijöistä Jukureiden tuon kauden nousussa oli Kärpistä Jukureihin lokakuun viimeisenä päivänä siirtynyt 18-vuotias Aatu Räty, joka värkkäsi Jukureissa 41 otteluun 40 pistettä. 19 vuotta marraskuussa 2021 täytettyään Räty viimeisteli joulukuussa seitsemään otteluun seitsemän, helmikuussa kymmeneen otteluun 12 ja maaliskuussa yhdeksään otteluun kahdeksan pistettä. Seuraavalla kaudella hän pelasi jo 15 ottelua NHL:n puolella.
Negatiivisia yllätyksiä tutkittaessa harjoitusottelut ovat tarkempi mittari.
Yllättäen jumboksi kaudella 2016–17 pudonnut SaiPa oli vielä edellisvuonna kotimaisen pääsarjan paras harjoitusottelujoukkue, mutta viimeiseksi pudotessaan Liigan viidenneksi heikoin. Samoin viimeiseksi kaudella 2018–19 tulleen Ässien harjoituskausi oli myös sarjan viidenneksi huonoin.
JYPin romahdus Ässien kanssa samaisella kaudella edelliskauden runkosarjan neljänneltä tilalta juuri ja juuri kymmenenneksi näkyi tilastoissa SaiPan tyyliin. JYP heikkeni aiemman kauden toiseksi parhaasta harjoituskauden joukkueesta seitsemänneksi. Kaudella 2020–21 JYP oli vuorostaan harjoituskauden heikoin joukkue seuran jäädessä runkosarjassakin viimeiselle tilalle.
Tuleva suomenmestari tuskin pelaa heikkoa harjoituskautta
Jos tilastoja tarkastellaan vielä lopputuloksen näkökulmasta, voidaan huomata, että suomenmestaruuden voittava joukkue pelaa harvoin, jos koskaan heikkoa harjoituskautta.
| Mestari | Sijoitus harjoituskaudella (V%) | |
|---|---|---|
| 2017 | Tappara | 1. (kaksi ottelua) |
| 2018 | Kärpät | 3. |
| 2019 | HPK | 5. |
| 2021 | Lukko | 4. |
| 2022 | Tappara | 2. |
| 2023 | Tappara | 1. (kolme ottelua) |
| 2024 | Tappara | 13. (kolme ottelua) |
Suomenmestaruuden voittaneet joukkueet vuosina 2017–24 sekä niiden sijoitus mestaruutta edeltäneellä harjoituskaudella voittoprosentin mukaan.
Vain viime kaudella suomenmestaruuden voittanut Tappara ei kuulunut harjoituskauden viiden parhaan joukkueen kastiin. Tällöinkin se pelasi vain kolme ottelua, kuten aiemmin mainittu, joten tästä tilastosta ei voi vetää suuria johtopäätöksiä.
Jos kyseisessä tilastossa huomioidaan myös ennen Liiga-kauden alkua Tapparan pelaamat neljä Champions Hockey League -ottelua, oli joukkueen voittoprosentti kuitenkin noin 57,1 %, joka olisi oikeuttanut harjoituskauden kuuden kärkeen.
Harjoituskauden voitot antavat osviittaa, eivät takeita
Vaikka kausaliteettia on aina hiukan hankalaa arvioida, voitaneen näiden tilastojen pohjalta todeta, että harjoituskaudella pärjääminen kertoo joukkueen todennäköisesti olevan yksi tulevan kauden kärkipään seuroista.
Mutta vain todennäköisesti. Harjoituskauden mestari on hyvin usein runkosarjan kuuden parhaan joukossa, mutta ei aina. Tulevan kauden alla kannattaa myös muistaa, että suoraan puolivälieriin selviää nyt vain neljä joukkuetta kuuden sijaan.
Osittain tilastot kertovat ihan vain siitä, että hyvät joukkueet yleensä voittavat pelejä vuodenajasta riippumatta. Lisäksi harjoituskauden maalieron vaikutusta lyhyesti tutkiessani en huomannut yhtä vahvaa vaikutusta runkosarjasijoitukseen, joten liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kannata tehdä.
Kuten analyysi osoitti, ei harjoituskauden mestari ole myöskään voittanut ainakaan viime kausina suomenmestaruutta, vaikka tämän tilaston perään pitääkin lisätä tähtimerkki Tapparan vähäisten ottelumäärien ja koronakevään 2020 myötä.
Harjoituskaudella kannattaa seurata hyvin pärjääviä joukkueita, mutta muistaa, että pisteiden keruu alkaa vasta runkosarjasta.
Artikkelissa käytetyt tilastot kerättiin Liigan verkkosivuilta sekä liigadata.fi -sivustolta.
Juttua muokattu 12.8.2024 klo 10.06 sekä 13.8.2024 klo 14.52, 15.02: Korjattu Sportin voittoprosentin muutosprosenttiyksikkö negatiiviseksi sekä keskimääräinen muutosprosenttiyksikkö aiemmin laskettua matalammaksi. Korjattu Kärppien ja JYPin kauden 2020–21 runkosarjasijoitukset sekä näitä kuvaavat tekstiosuudet.