Viime kausi oli rankka järvenpääläiselle kiekkoilulle. Nuori KJT-joukkue aloitti kautensa loistavasti, mutta hyvä vire ei kestänyt kovin pitkään. Kauden edetessä nähtiin pahimmillaan jopa viidentoista voitottoman ottelun putki, ja vaikka otteet hieman piristyivätkin jälleen kauden loppua kohden, tie vei armottomasti Mestis-karsintoihin. Kiekko-Vantaata vastaan käydyn viimeisen runkosarjaottelun jälkeen KJT:ta koko kauden luotsannut kiekkokonkari Seppo Repo sai potkut, ja ruoriin astui aiemmin järvenpääläisten A-nuorten peräsimessä heilunut Jan Lehti. Lähtokohdat karsintasarjaan olivat siis järvenpääläisittäin kysymysmerkkejä täynnä.
Karsintasarjan avausottelussaan keskiuusmaalaiset hävisivät Mestikseen nousseelle Kirkkonummen Salamoille 1-5 painajaismaisten peliesitysten jälkeen. Jatkossa otteet kuitenkin piristyivät, ja KJT pääsi omalle tasolleen. Karsintasarjan ratkaiseessa päätösottelussa järvenpääläiset kaatoivat UJK:n vieraskentällä 2-1-lukemin, ja tärkeä Mestis-paikka saatiin varmistettua myös tulevalle kaudelle.
Keväällä eri lähteistä alkoi kuulua huhuja, että KJT olisi vaihtamassa nimeään jälleen Haukoiksi. Kesäkuussa asialle saatiinkin varmistus: edustusjoukkue palaa Haukkojen nimen alle, mutta juniorit kantavat myös tällä kaudella KJT-paitoja.
Menneen kauden jälkeen pelaajavirta vei lähinnä pois Järvenpäästä, ja pitkään näytti siltä, että Haukoista tulee Mestiksen ensi kauden heittopussi. Vaikka Uudenmaan muut joukkueet, lähinnä Kiekko-Vantaa ja Salamat, joista edellinen kaappasi kuusi KJT:n viime kauden runkopelaajaa ja jälkimmäinen kolme peluria, ottivat omansa järvenpääläisten miehistöstä, tilanne ei tällä hetkellä kuitenkaan näytä aivan toivottomalta. Sopimuspelaajia on tätä kirjoitettaessa kaksikymmentäyksi, joten ensi kauden joukkueen runko on jo kasassa.
Maalivahtiosasto pieni arvoitus
Viime kaudella päävastuun KJT:n torjuntatyöskentelystä kantoi ajoittain loistaviakin otteita esittänyt Jaakko Suomalainen, jonka ensi kauden työnantaja kuitenkin on monien järvenpääläiskannattajien harmiksi Kouvolan KooKoo. Englannista paluun kotimaahan tehnyt Suomalainen oli ehdottomasti viime kauden joukkueen kantavia voimia ja torjui itsensä Mestis-veskarien ehdottomaan eliittiin. Pääosin kakkosvahdin titteliä menneellä kaudella kantaneella Jaakko Valkamalla, jonka kausi meni osittain pilalle harjoittelua pahasti häirinneen asepalveluksen vuoksi, onkin suuret saappaat täytettävänään.
Viime kaudella pelaamissaan otteluissa Valkama osoitti olevansa parhaimmillaan hyvä Mestis-vahti, mutta toisaalta ailahtelut päivästä toiseen olivat liian suuria. Perusvarmuus, jota Jaakko Suomalaiselta löytyi yllin kyllin, tuntui puuttuvan. Tammikuussa puolustusvoimain palveluksesta vapauduttuaan Valkama pääsi harjoittelemaan kunnolla, ja Mestis-karsinnoissa tulokset olivat osittain jo lupaavia.
Kuluvalla harjoituskaudella Valkama on pelannut kolme peliä: Kirkkonummen Salamoita, kakkosdivarijoukke Porvoon Huntersia ja Kiekko-Vantaata vastaan. Salamat-pelissä otteet olivat vielä haparoivia, mutta viime lauantaina Kiekko-Vantaata vastaan nähtiin jo perusvarmaa työskentelyä. Vastuuta Valkamalle olisi varmasti luvassa enemmän kuin tarpeeksi, mutta se, pystyykö hän lunastamaan odotukset, jää nähtäväksi.
Valkaman lisäksi sopimukseen Haukkojen kanssa on päässyt myös Heikki Kokkonen, josta kaavailtaneen kakkos- tai kolmosmaalivahtia. Lähellä sopimusta lienee myös pelaamissaan harjoituspeleissä lupaavasti esiintynyt kokenut Tomi Räisänen.
Kokonaisuutena voi todeta, että järvenpääläisten maalivahtipeli on heikentynyt selvästi Jaakko Suomalaisen lähdön myötä. Jaakko Valkama on kuitenkin onnistuessaan hyvä Mestis-tason vahti, ja mikäli Räisäsen kanssa päästään sopimukseen, tilanne näyttää jo melko hyvältä.
Puolustus Haukkojen heikkous?
Paperilla Haukkojen alakerta ei näytä kovin vahvalta. Viime kauden avainpuolustajista lähtivät Mikko Sairanen ja Kai Öhberg Salamoihin sekä Patrik Lostedt Kiekko-Vantaaseen. Menneen talven puolustajista Järvenpäässä jatkavat Fredrik Vara, Ville Raatikainen ja Timo Ahonen, ja uusia sopimuspelaajia ovat Timo Suuronen, Jonni Talas, Esa Civil ja Jussi Minkkinen.
Jo viime kaudella Järvenpäässä kiekkoilleesta triosta kukaan ei pystynyt tekemään lopullista läpimurtoa Mestis-tasolla: Fredrik Vara nousi A-junioreista edustukseen vasta runkosarjan viime hetkillä, Timo Ahonen sai enemmän vastuuta vasta karsintasarjassa, ja talven mittaan peruspuolustajan roolissa luutineen Ville Raatikaisen kausi loppui jo helmikuun puolivälissä Sport-pelissä sattuneen loukkaantumisen myötä. Koko kolmikossa on varmasti potentiaalia Mestis-tasolle, mutta mikäli Haukat aikoo menestyä, heiltä kaivataan näkyvää profiilinnostoa.
Haukat teki tähän mennessä kenties suurimman kaappauksensa pelaajamarkkinoilla, kun se sai riveihinsä isokokoisen Jonni Talaksen Kiekko-Vantaasta. Varmana puolustajana tunnettu turkulaislähtöinen Talas, joka tunnettiin vielä viime kaudella Jonni Kiisken nimellä, tuo paljon tarvittavaa kokemusta järvenpääläisten muutoin nuoreen alakertaan. Vantaalta Järvenpäähän suuntasi myös viime kaudella valmentamiseen keskittynyt Esa Civil, jonka kanssa Haukat solmi pelaajasopimuksen äskettäin. Aikaisemmin Kiekko-Vantaan A-junioreissa kiekkoilleen Civilin kyvyistä ei ole vielä saanut kunnon kuvaa, sillä häntä on peluutettu harjoitusotteluita varsin säästeliäästi.
Järvenpääläisten oman kasvatin Timo Suurosen polven nivelsiteet repesivät viime kaudella jo parin harjoitusottelun jälkeen, ja hänen kautensa oli ohi ennen kuin se ehti kunnolla alkaakaan. Kiekollisessa roolissa viihtyvä, tilanteet loppuun asti taisteleva Suuronen on esiintynyt harjoitusotteluissa varsin positiivisesti. Niin ikään oman kylän poikia olevan todella pienikokoisen (170/72) Jussi Minkkisen kyvyistä ei ole vielä saanut kovin selvää kuvaa, mutta hän saanee taistella toden teolla, mikäli aikoo pysyä Mestiksen huippujen vauhdissa mukana.
Haukkojen puolustus on kauteen lähdettäessä paperilla kenties koko Mestiksen heikoin. Alakerran selvä johtaja Jonni Talas pelannee niin paljon kuin jaksaa, ja järvenpääläisittäin täytyy toivoa, että myös muut pystyvät ottamaan vastuuta. Jo viime kaudella heikkoa ollut puolustusmateriaali on ennakkoon arvioiden heikentynyt entuudestaan, ja nuoret pelurit saavat pelata taitojensa ylärajoilla - ja mielellään ylittää ne.
Hyökkäyksessä mukavasti potentiaalia
Haukat menetti Kiekko-Vantaaseen peräti viisi viime kauden hyökkääjäänsä. Miikka Lindholm, Tuomas Forss, Toni Mustonen, Matti Luoma ja Pekka Nöyränen olivat jokainen järvenpääläisten runkopelaajia. Kun vielä ottaa huomioon, että ikitaistelija Iippo Suutarinen suuntasi Kirkkonummelle, voi todeta, että menetysten lista on pitkä. Hyökkäyspään tilanne näyttää kuitenkin paljon alakertaa valoisammalta. KJT-joukkueen luultavasti parhaan pelaajan, Jaska Vilenin, päätös kiekkoilla Järvenpäässä vielä ainakin vuoden verran valoi uskoa kannattajiin jo kesäkuussa, ja sen jälkeen rosteria on vahvistettu omien juniorien lisäksi muun muassa Mika Asikaisen, Jussi Haapasaaren ja Marko Sakon kaltaisilla mielenkiintoisilla nimillä.
Uusista hankinnoista kenties mielenkiintoisin nimi on liigavauhtiakin Pelicansin ja Jokereiden riveissä kokeillut Mika Asikainen. Isokokoinen (192/96) Asikainen, jonka kiekkoilu-uran kenties suurin saavutus on Euroopan mestaruuden voittaminen itävaltalaisen VEU Feldkirchin riveissä kaudella 1997-98, pelasi viime kauden DornBirner EC:n joukkueessa Itävallan kakkosdivisioonassa. Kookkaaksi pelaajaksi Asikaisella on suhteellisen "herkät" kädet, ja hän suojaa kiekkoa hyvin.
Mielenkiintoisia hankintoja ovat myös viime kaudet Bluesissa kiekkoillut Marko Sakko, joka pelasi jo menneellä kaudella Järvenpäässä pari ottelua, ja Ranskasta palaava Jussi Haapasaari, jotka ovat molemmat olleet harjoituspeleissä Haukkojen parhaimmistoa. Voimakkaan oloinen Sakko on profiloitunut tsemppariksi, joka on hyvä kulmaväännöissä mutta jolta löytyy tarvittaessa myös "käsiä", ja nopea Haapasaari on osoittanut olevansa hyvä maalintekijä. Kauden aikana vastuuta lienee luvassa niin paljon kuin herrat pystyvät sitä kantamaan.
Uusien hankintojen lisäksi todella paljon vastuuta ensi kaudellakin tullee kantamaan kapteeni Jaska Vilen. Esimerkillään nuoremmille suuntaa niin kentällä kuin pukukopissakin näyttävän Vilenin lisäksi omilta junioreilta, Matti Lievoselta ja Jani Taanoselta, odotetaan selvää profiilinnostoa edelliskausiin verrattuna. Lievosella, joka osoitti viime kaudella pystyvänsä pelaamaan myös puolustajan tontilla, lienee isosta koostaan huolimatta eniten kehitettävää vielä kovuudessa ja aggressiivisessa pelissä. Jani Taanosen kaudet ovat jääneet viime aikoina vajaiksi loukkaantumisten vuoksi, ja ilmeisesti hän on tälläkin hetkellä puolikuntoinen, sillä miestä ei ole nähty kentällä yhdessäkään harjoitusmittelössä. Terveenä ollessaan tekninen Taanonen olisi kuitenkin oiva lisä sentteriosastolle.
Järvenpääläisten omista kasvateista myös Jussi Salmi, Antti Pihlgren, Harri Alakotila ja Vili Mustonen ovat solmineet ensi kauden kattavat sopimukset. Hyvin paljon pelityyliltään isoveli Tonia muistuttava kikkakone Vili Mustonen ja hyvin loppuun tilanteet asti taistelevat Jussi Salmi ja Antti Pihlgren ovat harjoituspeleissä osoittaneet pystyvänsä pisteiden tekoon.
Edellä mainittujen pelurien lisäksi myös Ahmoista siirtynyt nopea Markus Juvakoski ja KJT:ssa jo monta kautta vääntänyt luottohyökkääjä Juha Jusslin, keskushyökkääjiä molemmat, ovat kirjanneet puumerkkinsä sopimuspaperiin. Järvenpääläiskatsojien iloksi harjoitusringissä on mukana myös monena kautena KJT:n tukipilareita ollut syöttökone Janne Vilhunen, joka saanee sopimuksen, mikäli vain ensin sitoutuu kiekkoilemaan koko kauden.
Kokonaisuutena keskiuusmaalaisten yläkerta on - monien luottopelaajien lähdöstä huolimatta - säilynyt kutakuinkin yhtä vaarallisena. Kasassa on ainakin kolme Mestis-tasolle pätevää hyökkäyskentällistä, ja siitä on hyvä lähteä liikkeelle.
Pudotuspelipaikka realismia?
Ennakkoarvailuissa Haukkoja on veikkailtu lähinnä sarjataulukon häntäpäähän, ja Jatkoajan Mestis-toimituskin päätyi sijoittamaan Haukat ennakkoon kolmanneksi heikoimmaksi joukkueeksi.
Harjoitusotteluissa Haukat on esittänyt varsin mainioita otteita, ja viimeisenä osoituksena vaarallisuudesta on 4-3-voitto paikallisvastustaja Kiekko-Vantaasta, jota pidetään materiaaliltaan selvästi vahvempana. Runkosarja on kuitenkin raastava, ja pitkässä juoksussa joukkueiden tasoerot tulevat armottomasti esiin. Viime kaudella hyvin aloittanut KJT-joukkue taipui kauden mittaan pitkiin tappioputkiin, ja tasonheilahtelut olivat aivan liian suuria. Nyt olisikin ensiarvoisen tärkeää saada säilytettyä hyvä vire keväälle asti.
Viime keväänä nopeaan tahtiin A-junioreiden peräsimestä ensin Seppo Revon kakkosmieheksi nousseen ja pian sen jälkeen jo päävalmentajan pallille nostetun Jan Lehden valmentajankyvyt joutuvat nyt todelliselle koetukselle. Mikäli Lehti saa puristettua Mestis-tasolle keskinkertaisesta pelaajamateriaalistaan kaiken irti, voi pudotuspelipaikkakin olla käden ulottuvilla.