Mitäpä kuuluu Juhani Wahlstenille noin yleisesti?
- Ei mulle oikeastaan muuta kuulu kuin hyvää. Ainoa, että mä olin sen verran hölmö, että en ymmärtänyt varata itselleni kuuluvaa istumapaikkaa tossa ja lähden nyt pohkeitani puuduttamaan tonne yläkertaan.
Olet aika tuttu näky lätkämatseissa sekä Elyseellä TPS:n peleissä että myös Kupittaalla TuTon peleissä. Seuraat ilmeisesti jääkiekkoa runsaasti. Käytkö aivan kaikki matsit katsomassa?
- No en oikeastaan käy. Tänä vuonna olen käynyt katsomassa enemmän kuin aikaisemmin. Aika paljon olen nähnyt TuTon pelejä ja syy on ihan yksinkertaisesti se, että se on niin paljon lähempänä se TuTon ”areena”. Mutta kyllä mä olen nyt Tepsiä myös seurannut vähän enemmän kuin viime vuonna.
Aika vastakohtaiset kaudet ovat olleet turkulaisseuroilla. TuTo on alisuorittanut ja Tepsi on – vaikka suosikkina kauteen lähtikin – pelannut taitojensa ylärajoilla.
- Joo, olet ihan oikeassa. TuTo on vähän mysteeri mulle, että se meni noin niin kuin meni. Tepsi on kuitenkin ihan niin kuin sanoit pelannut – siis huomioiden miten vaikean alun Tepsi sai, kaikki ne loukkaantumiset – niin pelannut todella hyvin ja tasaisesti. Se pitää kyllä laskea Koivun ja kumppaneiden piikkiin. Jukkakin kun aloitti sen homman, niin ei se nyt ole kiva aloittaa niillä sotkuilla, että sulla on kaikki avainpelaajat lasaretissa.
Miten – entisenä valmentajana - näet TPS:n ja HPK:n ottelusarjan? Jos asettaisit itsesi Jukka Koivun saappaisiin, niin mitkä pelin osa-alueet korostuvat tässä, verrattuna esimerkiksi Blues-sarjaan? Onko se se ”oma pelaaminen” vai, vastustaja huomioiden, onko jotain juttuja, joita toisit esille?
- Jos ajatellaan Bluesin ja HPK:n eroja, niin siinä on kyllä eroa. HPK:n ”oma peli” on hyökätä paljon ja siinä ne on olleet todella hyviä jo vuosikaudet. Ehkä tämä ilta tekee toivottavasti poikkeuksen näin turkulaisena, mutta siis vastustaja hyökkäyspäässä – ne on todella maltillisia sen kiekon kanssa. Se ei ole semmoista pörräämistä kuin monella joukkueella, että pyöritään ja pyöritään, mutta oikein mitään ei tapahdu.
Kerholla on ehkä tietynlaista määrätietoisuutta siinä touhussa, kun ovat menestyneet aiempina vuosina ainakin jossain määrin.
- Joo, se on sellaista hyvää, semmoista… sanotaan, näyttävää jääkiekkoa. Siellä on ihan semmoinen kulttuuri syntynyt sinne. Mä tykkään katsoa sen näköistä jääkiekkoa, mitä ne pelaa.
Millä tavoin Tepsin sitten pitää lähteä eliminoimaan HPK:n vahvuuksia? Mitkä ovat avaintekijät siihen, miten saadaan HPK:n hyökkäys tehottomaksi?
- No en mä tiedä siitä… se pelitaktiikkahan on se, että pidetään keskialue, ja sen jälkeen kun se kiekko on karvattu ja peli saatu sinne vastustajan, eli tässä tapauksessa Kerhon, päähän, niin sen jälkeen seuraava liike on, kun vastustaja saa kiekon, niin sitten pitää olla siellä keskialueella hyvä miehitys ja sieltä lähtee taas hyökkäämään. Mitä taas tulee tähän oman pään peliin, niin tietysti Tepsillä se on ollut hyvää. Nämä on nyt vähän sellaisia pyöreitä vastauksia, mutta… näin mä valmentajana ajattelen, että kyllä siihen saadaan sitä mystiikkaa rakennettua, että tehtiin sitä ja tätä ja tota… Pitää olla se oma pää kunnossa, ja Tepsi on puolustanut hyvin. Ei ole paljoa kolissut omaan päähän. Tietystikään miesylivoimia ei ole paljoa varaa antaa – kaks´ykkösiä ja tämmöisiä.
Periaatteessa Tepsin oma peli siis pitäisi riittää – edellyttäen, että se toimii?
- Kyllä. Varmaan kulmien kautta Tepsi sitä peliä joutuu aika paljon luomaan. Joissakin peleissä toiminut aika helkutin hyvin se, kun takamiehet esimerkiksi ui suoraan siihen maalivahdin kaarelle. Siitä on hyvä hakata sitä kiekkoa sisälle. Tepsillä kyllä pitäisi olla edellytykset voittoon. Sitten on vielä se, että näissä pudotuspeleissä muuttuu noi säännöt niin helkatisti. Totta kai joku hyötyykin siitä tuomarilinjasta.
Tänään on Levonen tuomarina, tuskin ihan joka tilanteesta vihelletään…
- Se on ihan selvä asia, että hyvin kiekkoa pelaava joukkue – ja molemmat ovat sitä tässä tapauksessa – siitä enemmän kärsii kuin se, joka puolustaa kaiken aikaa. Joskus aikanaan TPS-HPK-sarjassa katoin sitä, että kaveria kuskataan niin, että sillä ei ota luistimet edes enää jäähän ja sitä viedään koukulla parikymmentä metriä ilmassa – heh, paha siinä on mitään tehdä, kun on siinä saamarin koukussa! Kyllä se aika tulkinnanvaraista on, mutta olkoon se nyt sitä ”play-off-kiekkoa”...
Jatkoaika kiittää Wahlstenia haastattelusta!